Järnefeltillä karkasi mopo käsistä, kun hän luki Helsingin Sanomista Israelin syrjivän palestiinalaisia vesivarojen jaossa. Järnefelt raapusti tekstin, jossa hän ilmaisi närkästyksensä varsin voimakkain sanankääntein.
Antisemiitti
Kirjoituksessaan ”Natsien jalanjäljillä” Järnefelt suorasukaisesti epäilee Israelin hautovan ”lopullista ratkaisua” palestiinalaiskysymykseen:
”Jos nykyisenlaista, kaikkialle tunkeutuvaa mediaa ei olisi, ja jos kansainväliset järjestöt eivät olisi kiinnostuneita, uskon, että Israel toimisi vielä törkeämmin, ja pyrkisi saamaan aikaan “lopullisen ratkaisun” palestiinalaiskysymyksessä.”
Järnefeltillä on toki oikeus spekulatiivisiin uskomuksiinsa, mutta tuossa mielestäni ylitetään selkeästi kohtuuden raja ja mennään sen synkemmälle puolelle. Tämä ei kuitenkaan riitä Järnefeltille:
”Minusta on karmivaa nähdä, että Nyky-Israel ei valtiona kohtele vähemmistöjään yhtään sen paremmin kuin Natsi-Saksa kohteli juutalaisia, mustalaisia, Jehovan todistajia, homoja jne. ”
Vanhan internet-perinteen mukaisesti natsikortin käyttö osoittaa niin vakavaa suhteellisuuden tajun puutetta, että sen käyttäjä häviää aina väittelyn.
Järnefelt asettaa Israelin legitimiteetin kyseenalaiseksi:
”Maa, joka yrittää tuhota toisen kansan, ei ole kansainvälisen myötätunnon arvoinen, vaan sinne pitäisi lähettää sotilaita lopettamaan mokoman maan itsenäisyys.
Joka taisi alun alkaenkin olla virhe. ”
Järnefelt uskoo tähän ihan oikeasti ainakin Aamulehden bloginsa kommenttiosaston perusteella. Siellä hän kysyy lukijoiltaan:
”...sellaista mahdollisuutta, että ilman Israelin ja USA:n toimenpiteitä ja Israelin valtion pakkoperustamista toisten maille, ei ehkä koskaan olisi syntynyt koko radikalisoitunutta islamiakaan?”
Israel varastaa palestiinalaisilta vedet, haluaa tuhota palestiinalaiset kansakuntana, kohtelee vähemmistöjään yhtä huonosti kuin Natsi-Saksa ja on lisäksi syyllinen radikaalin islamin olemassaoloon. Jos tähän vielä lisättäisiin Siionin viisaiden aikakirjat, Israel-lobby ja juutalaiset mediamogulit, pahojen juutalaisten salaliitto sellaisena, kuin se arabimaailmassa usein esitetään, olisi täydellinen.
Totuus vedestä
Amnesty internationalin moralisoiva ja Israelia yksipuolisesti syyllistävä raportti kiersi maailman monta kertaa. Kuitenkin vesiongelma Lähi-idässä on monimutkainen vyyhti, joka varmasti olisi ratkaistavissa, jos osapuolilta löytyisi riittävästi hyvää tahtoa.
Israelin ulkoministeriön vastineessa kerrotaan, että Israel on täyttänyt vedenjakelua koskevat sopimusvelvoitteensa ja jopa ylittänyt toimituskiintiönsä. Israelin toiminta perustuu Oslon sopimukseen ja erityisesti sen siviiliasioita koskevaan osaan.
Siinä on yksityiskohtaisesti kerrottu eri osapuolten velvoitteet ja asetettu yhteinen vesiasioiden komitea, jonka tehtävänä on koordinoida vedenkäyttöä ja jäteveden käsittelyä sekä ratkaista tästä aiheutuvat kiistat. Amnestyn raportissa tosin suoraan sanotaan vesiasioiden komiteaa ”yhteistyön teeskentelyksi” ja väitetään, että Israelin edustajat ”nöyryyttävät” siinä palestiinalaisia.
Israelin vesiasioita valvova viranomainen julkaisi viime maaliskuussa raportin, jossa se kertoo, millä tavalla Israelin ja palestiinalaisten väliset vedenjakelua ja jäteveden käsittelyä koskevat asiat ovat sujuneet Oslon rauhansopimuksen soveltamisaikana.
Amnesty Internationalin julkaisema raportti on puolestaan kirjoitettu palestiinalaisten näkökulmasta, vaikka siinä toki myönnetään puutteita myös Palestiinalaishallinnon toiminnassa. Toisaalta esimerkiksi Gazan vesihuollon puutteista syytetään yksinomaan Israelin asettamia rajoituksia, vaikka Israelin vesihallinnon raportin mukaan Gazan kaistaleelle porattiin yli 3000 laitonta kaivoa Israelin vetäytymisen jälkeen. Tämä aiheutti pohjavesitason laskua ja veden laadun heikkenemistä.
Länsirannalla ongelmia aiheuttaa lisäksi se, että suurin osa palestiinalaisalueiden jätevedestä pääsee käsittelemättömänä vesistöihin, mikä aiheuttaa ympäristövahinkoja ja saastuttaa alueen ennestään niukkoja pohjavesivaroja. Amnestyn raportti yrittää syyttää tästäkin Israelia, vaikka Palestiinalaishallinto kantaa todellisuudessa suurimman vastuun.
Rahat jäteveden käsittelyyn tulisivat ulkopuolisilta lahjoittajilta eli pääosin Yhdysvalloilta ja EU-mailta. Jäteveden käsittelyyn varatuista 130 miljoonasta dollarista on tosin käytetty vain 25 miljoonaa. Sen sijaan Israelin puolella puhdistettua jätevettä hyödynnetään laajalti keinokastelussa, minkä lisäksi Israel on vähentänyt pohjavesivarojen osuutta vedenkäytöstä myös suolanpoistolaitoksilla. Tämän tuloksena Israelin käyttämä pohjavesimäärä kokonaisuutena ja henkeä kohden on laskenut vuodesta 1967.
Kaiken kaikkiaan vesikysymys ei ole keskeinen tekijä Israelin ja palestiinalaisten välisessä konfliktissa eikä avain sen ratkaisuun. Vesikysymys ratkeaa, jos osapuolet pääsevät keskenään poliittiseen ratkaisuun. Amnestyn raportissa surkutellaan liikaa palestiinalaisten kurjuutta ja sotketaan faktojen sekaan tunteisiin vetoavia human interest -tarinoita, joihin Järnefeltin kaltaiset hurskastelijat sitten tarttuvat.
Järnefeltin anteeksipyyntö
Ilmeisesti kaikki Järnefeltin ystävätkään eivät suhtautuneet Israelin vertaamiseen natseihin kovin suopeasti, koska Järnefelt joutui julkaisemaan anteeksipyynnön. Siinä hän toteaa:
”Taisin loukata hyvin monen ihmisen tunteita, kun vertasin Israelin toimia natsien toimintaan. Vertaus oli ilmeisesti asiaton, ja herätti varmasti suurinta surua niiden vielä elävien ihmisten joukossa, jotka itse ovat kokoneet natsien aiheuttamat vainot ja kauhut. ”
Järnefeltin täyskäännös vaikuttaa hieman teeskennellyltä ja kertomalla kokemuksistaan Neuvostoliiton juutalaisten auttajana hän lähinnä kiillottaa omaa kilpeään.
6 kommenttia:
No niin, tässähän tämä oli. Eli kuten olen itsekin monta kertaa asian ilmaissut, niin pääosa palestiinalaisten ahdingosta johtuu sittenkin heidän oman hallintonsa täydellisestä toimimattomuudesta: avustukset otetaan vastaan ja ne katoavat sen sileän tien million mihinkin pääosin kai erlaisiin taisteluihin ja sheikkien taskuihin. Vesiasia on tästä hyvä esimerkki.
Palestiinalaisten kuten muidenkin Lähi-idän arabien tapoihin ei kuulu vastuun ottaminen omista epäonnistumisista. Vain hölmöt tekevät niin ja siksi omista ongelmista syytetään ensisijaisesti muita.
Israel on palvellut syntipukkina koko olemassaolonsa ajan.
Amnesty ja Järnefeltin kaltaiset eivät halua ymmärtää tätä aspektia lainkaan.
Palestiinalaisten kärsimyksiä ei kuitenkaan pidä aliarvioida, vaikka he itse kantavatkin niistä suuren vastuun. He ovat joutuneet toimimaan ympäröivien arabimaiden valtapolitiikan välikappaleina ja heidän kurjuutensa palvelee myös näiden maiden hallituksia sekä erilaisia islamistisia liikkeitä.
Järnefeltin käsitys Israelista radikaalin islamin nousun pääasiallisena syynä ei kuitenkaan perustu tosiasioihin eikä kestä lähempää tarkastelua. Jos Israelia ei olisi, se pitäisi keksiä jostain muualta. Eikä muslimien viha juutalaisia kohtaan pohjimmiltaan johdu Israelista.
Järnefelt on usein kirjoittanut hyviä kriittisiä kommentteja maahanmuutosta ja pakkoruotsista ja suomenruotsalaisista.
Olen lähettänyt hänelle kehujakin sähköpostilla noista seikoista, pakkoruotsista useamminkin.
Kun näin tuon jutun, ajattelin että mitä helvettiä. Ihmettelin miksi hän nyt kirjoitti tuommoisen jutun. Eikö hän sitten olekaan niin älykäs kuin luulin? Vai onko Järnefelt vain pintapuolisen ja yksipuolisien uutisoinnin uhri kuten monet muutkin ovat, ja tästä syystä omaksunut tuon mielipiteen.
Eikä hän varmaan ole jaksanut perehtyä asiaan syvällisesti ja ajan kanssa.
Minua huvitti se kohta, jossa Järnefelt kirjoitti, että hän on "heikompien puolella". Onko Järnefeltin päässä käynyt sellainen vaihtoehto, että arabit kärsivät itse eniten omasta hallinnostaan, jolloin tietysti "olla heikompien puolella" tarkoittaisi vastaavasti "vastustaa palestiinalaisten omaa hallintoa"? Tuskin, koska hän irtisanoutuu EU:n antisemitistisestä lausumasta antaen ymmärtää, että sekin on pahojen tahojen tekemä - eli kenenkä muiden kuin juutalaislobbarien. Noiden maanpäällisten perkeleiden. Ja taas syyllistyttiin antisemitistiseen lausumaan. Järnefelt on ajanut itsensä todelliseen noidankehään. Jokainen uusi lausunto vain pahentaa hänen omaa tilannettaan.
Mitä tulee Järnefeltin näkemykseen, että häntä on mustamaalattu Tundratabloidissa, niin varmaan olisi rakentavampaa keskustella itse aiheesta kuin haukkua arvostelijaansa hulluksi. Maine kun on siitä hankala piirre, että muita haukkuessaan vain paljastaa omat ennakkoluulonsa. Vääriin väittämiin on miehekkäämpää vastata paremmalla väitteellä kuin haastamalla oikeuteen.
Järnefeltin käsitys sananvapaudesta muistuttaa pikemmin arabihallinnon kuin Israelin käsitystä, joten ihmekös tuo, että Richardin mielestä kaikki arvostelijat tulee laittaa tyrmään. Aivan pimeää toimintaa ihmiseltä, joka kommenttiosiossaan diggaa sitä, että tulee verratuksi aateliseen. Stupid does stupid is, vai miten se Forrest Gump sanoikaan äitinsä opettaneen.
Minulle tuo Natsien jalanjäljillä oli ensikosketus mestaripianistin hengentuotteisiin.
"Stupid does stupid is, vai miten se Forrest Gump sanoikaan äitinsä opettaneen."
Olikohan se "Stupid is as stupid does."
Forrest Gump ei kuitenkaan kuulu suosikkielokuviini.
Asetelema tässä on se että vieraat (juutalaiset) päättivät lupia kyselemättä ja tooraansa nojaten perustaa oman valtionsa isäntien (arabit) maille. Juutalaiset ovat siis jo doktriinisesti ylivalta-asemaan pyrkivä kansa joka kokee oikeudekseen ottaa oman käden oikeudella vieraiden laarista. Ottamatta kantaa epäolennaiseen vesikysymykseen tai laajemmalti yhteiskuntaolojen laatuun, itsenäisellä valtiolla/alueen alkuperäisasukkailla on oltava oikeus puolustautua maahantunkeutujia vastaan.
Imperialismi on yksiselitteisesti perseestä, riippumatta ketkä sitä harjoittavat. Juutalaiset saavat juuri sitä mitä ovat tilanneet.
Lähetä kommentti