Vihreä kuolema

 

Kuluvan viikon merkittävin suomeksi julkaistu kirjoitus oli Mikko Paunion kuvaus Sri Lankasta ja vihreän politiikan katastrofaalisista seurauksista. 

Paunio siteeraa Foreign Policy -lehden artikkelia, joka ennakoi jo maaliskuun alussa Sri Lankan tulevaa kohtaloa.

Paunio kirjoittaa:

” Keskeinen valtaisan katastrofin syy oli Sri Lankan maatalouden täydellinen viherryttäminen. Viherryttämisen katastrofaalisia seurauksia päiviteltiin USA:n tärkeimmän ulkopoliittisen julkaisun Foreign Policyn sivuilla maaliskuun alussa 2022 eli neljä kuukautta ennen lopullista romahdusta.  Artikkelista ilmenee, että vuoden 2021 huhtikuussa Rajapaksan hallitus toteutti vihreää hallitusohjelmaansa ja kielsi synteettisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden maahantuonnin ja käytön valtakunnallisesti ja määräsi maan kaksi miljoonaa maanviljelijää siirtymään luomuviljelyyn. Ohjelmaa kutsuttiin ”loiston ja vaurauden visioksi” aivan kuten nyt EU:ssa meille myydään Fit for 55 Ilmastopakettia ja kiertotalouden järjettömiä säädöksiä lupaamalla auvoista ja loistavaa tulevaisuutta.”

Lopuksi Foreign Policy -lehti totesi:

”Sri Lankan kriisin aiheutti maaginen ajattelu, teknokraattinen röyhkeys, ideologiset harhakuvitelmat, eliitin itsekäs lyhytnäköinen ajattelu yhdistettynä siihen, että maan poliittinen johto uskoi niin sanotun kestävän maatalouden puolestapuhujiin.” 

 

Täsmälleen sama asia on tapahtumassa Euroopassa, jossa YK:n ja Davosin marinoimat poliitikot toteuttavat sokeasti vihreää siirtymää ja vaarantavat sekä maanosan ruoka- että energiahuollon. Vihreän siirtymän päässä häämöttää nälkä.

Tanskalainen Lars Hedegard mainitsee myös toisen vihreälle tielle lähteneen maan eli Afrikassa sijaitsevan Ghanan, joka vain muutama vuosi sitten oli taloudellinen menestys ja kykeni viemään energiaa. Sitten tuli Maailmanpankki, joka tarjosi Ghanalle                 vuonna 2015 valtavan lainatakuun, joka mahdollisti Ghanan ”vihreän siirtymän” uusiutuvaan energiaan. Sen lisäksi Ghana liittyi Pariisin ilmastosopimukseen.

Vihreiden ponnistelujen seurauksena Ghanan energiansaanti rohmahti viime vuonna. Tästä seurasi myös vesipula osaan maata, koska veden saanti on riippuvainen sähköstä. Myös ruuasta on pulaa, koska keinolannoitteita ei enää saa käyttää.

Sama toistuu maasta toiseen. Myös Etelä-Afrikka on siirtynyt ”vihreään” energiaan ja joutunut kokemaan energiahuollon katkeamisen. Hampurissa kansalaisia varoitetaan käyttämästä kuumaa vettä ja Ranskassa asukkaita kehotetaan vähentämään lämmitysöljyn ja sähkön kulutustaan.

Jopa Yhdysvaltojen osavaltioissa kuten Kaliforniassa ja Teksasissa, joista jälkimmäisessä on eräät maailman suurimmista energiavarannoista, tapahtuu sähkökatkoja, kun tuulimyllyt lakkaavat tuottamasta sähköä tuulettomalla säällä.

Hollannissa maanviljelijät kapinoivat, kun hallitus pääministeri Marc Rutten johdolla on vaatinut viljelijöitä leikkaamaan typpipäästöjään tasolle, joka tekee kannattavan ruuantuotannon mahdottomaksi, minkä seurauksena monet viljelijät joutuvat lopettamaan viljelyn. Hollanti on maailman toiseksi suurin ruuan viejä, eli ruuantuotannon laskulla on vaikutuksia myös maan rajojen ulkopuolella.

Hollanti ei ole ainoa maa Euroopassa, joka joutuu karsimaan maataloustuotantoaan ilmastopoliittisista syistä. Irlannissa joudutaan teurastamaan 1,3 miljoonaa nautaa, jotta maa selviäisi ilmastovelvoitteistaan.

Yhdysvaltojen, Ranskan ja Saksan kaltaiset maat voivat itse päättää energiapolitiikastaan, mutta köyhillä mailla ei usein ole valinnanvaraa, kun globaalit rahoituslaitokset ja maailman talousfoorumi antavat määräyksiään. Jos köyhä maa ei noudata niitä, ulkomaisia investointeja ei tule.

Maailman talousfoorumi on äskettäin ilmoittanut, että fossiilisten polttoaineiden hintojen on noustava entisestään, jotta uusiutuva energia olisi kannattavaa. Koska vain haihattelijat uskoavat, että maailma pärjää ilman öljyä, kaasua ja hiiltä, seurauksena on nälänhätä, massiiviset levottomuudet ja vallankumoukset, kuten Sri Lankan esimerkki osoittaa.

Samaan aikaan maailman väkirikkaimmat maat Kiina ja Intia, joissa asuu 2,8 miljardia maapallon 8 miljardista asukkaasta, jatkavat uusien hiilivoimaloiden rakentamista samalla, kun ne seuraavat ”suurten ilmastotavoitteiden” toteutumista.

Tämän perusteella mahdollista spekuloida, ajavatko Maailman talousfoorumi, Maailmanpankki ja kansainväliset finanssi-instituutiot Kiinan kommunistien asiaa kuristaessaan länsimaiden talouksia vihreällä siirtymällä.

Yhdysvaltojen energiapolitiikka

Asialla ei nimittäin todellisuudessa ole mitään tekemistä ilmaston kanssa ainakin, jos katsoo Yhdysvaltojen energiapolitiikkaa. Astuessaan presidentin virkaan Joe Biden (tai häntä ohjaileva taustahahmo) päätti ensi töikseen lyödä kapuloita Yhdysvaltojen oman öljyntuotannon rattaisiin miellyttääkseen Demokraattien vihreää siirtymää ajavaa vasemmistosiipeä. Presidentti Trumpin kaudella Yhdysvallat oli polttoaineiden suhteen omavarainen. Bidenin kaudella Yhdysvallat on yrittänyt saada Saudi-Arabian, Iranin ja Venezuelan kaltaisia maita tuottamaan lisää öljyä.

Yhdysvallat on myös kärsinyt laukkaavasta inflaatiosta, joka puolestaan johtuu siitä, että  keskuspankki loi koronaviruspandemian verukkeella valtavan määrän dollareita tyhjästä. Inflaation seurauksena polttoaineen hinta on Yhdysvalloissa noussut ennätyslukemiin.

Lars Hedegardin mielestä ainoa järkevä selitys itsetuhoiselle politiikalle on Demokraattista puoluetta hallitsevien kiihkomielisten ideologien tietoinenpyrkimys köyhdyttää keskiluokka ja pakottaa heidät tilanteeseen, jossa he eivät omista mitään, jolloin heistä tulee monopolikapitalismin ja suurpankkien maaorjia. Hedegard pahoittelee kirjoituksessaan, että hän salaliittoteorioiden epäilijänä päätyy moiseen johtopäätökseen.

Myös Suomessa, jossa hallituksen avainministerit Marin ja Saarikko ovat Maailman talousfoorumin kasvattamia nuoria globaaleja johtajia, vihreää siirtymää on toteutettu. Polttoaineen hintaa on ajettu ylös veronkorotuksilla ja myöhemmin syytetty hinnan noususta Putinia ja Ukrainan sotaa, kun polttoaineen hinta on kivunnut käsittämättömiin lukemiin.

Vihreään siirtymään kuului myös turvetuotannon äkillinen alasajo, jota voi näin jälkikäteen pitää erittäin suurena virheenä.

Suomessa vihreää siirtymää on vauhdittanunt hallituksen ideologinen yksituumaisuus ja täydellinen piittaamattomuus siitä, miten vihreä energiapolitiikka vaikuttaa tavallisen ihmisen arkeen. Suomi on kylmä maa ja talvella tarvitaan runsaasti energiaa pitämään kodit lämpiminä. Äskettäin Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä varoitti MTV Uutisissa, että ensi talvena saatetaan joutua rajoittamaan kotitalouksien sähkönkulutusta.

Ensi talvena on siis riski, että ihmiset joutuvat palelemaan kodeissaan, koska energiaa ei ole riittävästi. Tämä taas kertoo karua kieltään siitä, miten huonosti täällä on varauduttu poikkeusoloihin. Uusiutuvaa energia on ajettu suurella ideologisella kiihkolla, vaikka tiedetään, että sen rooli energiahuollossa on todellisuudessa pieni.

Saksassa puolestaan useat kaupungit varautuvat talveen perustamalla ”lämmittelyhuoneita” kylmästä kärsiville asukkailleen. Saksassa vihreä siirtymä eli paikallisella kielellä Energiewende johti ydinvoiman alasajoon ja energiahuollon rakentamiseen Putinin kaasun varaan.

Kun väitettyä ilmastonmuutosta vastaan käydään ideologisella kiihkolla, lopputuloksena joudutaan turvautuman poikkeuksellisiin keinoihin, jotta ihmiset eivät paleltuisi.

Lisäys 16.7.Kirjoituksen aihepiiriin liittyvää asiaa löytyy täältä.