Miten pandemian hoidossa oikeasti onnistuttiin?

Koronaviruspandemia alkoi Suomessa virallisesti ka joskus maaliskuussa 2020. Nyt kesällä keskellä kauneinta heinäkuuta kärsitään edelleenkin hengitystieinfektioista, jotka normaalitilanteessa keskittyvät syksyyn ja talveen.

Miten pandemian hoitotoimet etenivät?

Alkuvaiheessa ei luonnollisesti ollut mitään hoitoja virusta vastaan, rokotteesta puhumattakaan. Terveydenhoitojärjestelmässä oltiin huolissaan tehohoitopaikkojen riittävyydestä, jos sairastuneiden määrä kasvaisi. Tämän estämiseksi otettiin käyttöön sulkutoimia, joilla pyrittiin jakamaan tartuntoja pitemmälle ajanjaksolle.

Luonnollisesti nämä toimenpiteet vain hidastivat pandemian etenemistä, mutta niistä ei ollut mitään hyötyä pandemian lopettamisessa.

Jossain vaiheessa todettiin, että kasvomaskit saattaisivat hidastaa pandemian leviämistä. Mitään näyttöjä tästä ei esitetty, mutta ihmiset laajalti hyväksyivät kasvomaskit ja noudattivat niitä koskevia suosituksia. Myös käsien desinfiointiin käytetyt liuokset ilmestyivät kauppoihin ja suurin osa ihmisistä käytti niitäkin säännöllisesti.

Suositeltujen toimien todellinen vaikutus oli kyseenalainen mutta niiden tarkoituksena oli luultavasti lähinnä rauhoittaa ihmisiä ja antaa ymmärtää, että toimien avulla sairastumisen riski pienenisi.

 

Rokote

Suomessa otettiin käyttöön Pfizer/Comirnatyn mRNA- rokote vuonna 2021. Rokotteen toivottiin lopettavan pandemian. Ylen Uutisissa pähkäiltiin helmikuussa 2021 sitä, miten rokotekattavuus saataisiin mahdollisimman suureksi. Tänään tiedämme, että Pfizerin mRNA-rokotteella laumasuojaa ei voida saavuttaa, koska rokote tarjoaa epätäydellisen suojan tautia vastaan. Se ei estä tartuntoja eikä myöskään taudin leviämistä.

Rokotekattavuus nousi Suomessa melko suureksi, mutta pandemia ei osoittanut laantumisen merkkejä. Suunnilleen näihin aikoihin alettiin julkisuudessa puhua ”rokottamattomien pandemiasta”. Rokottamattomia syyllistettiin sekä pandemian jatkumisesta että oletetusta terveydenhuoltojärjestelmän kuormittumisesta.

Rokotteen väitetyt ominaisuudet vähenivät yksi toisensa jälkeen. Rokote ei estänyt tartuntaa, se ei estänyt sairastumista eikä tuonut mukanaan laumasuojaa vaan ainoat julkisesti esitetyt tehokkuusväitteet liittyivät vakavan taudin ja kuoleman välttämiseen. Rokotteen todellinen teho oli luultavasti viranomaisten tiedossa mutta siitä ei kerrottu ihmisille.

Koronarokotteet oli tuotu markkinoille erikoisluvalla puutteellisesti testattuina. Tästä huolimatta rokotetta tyrkytettiin yhä nuoremmille ihmisille ilman kunnollista lääketieteellistä perustetta.

Kuinkas sitten kävikään?

Kun Omikron-variantti ilmestyi, moni minä mukaan luettuna oli toiveikas taudin päätymisestä laumaimmuniteettiin. Näin ei kuitenkaan käynyt. Syy, miksi näin ei käynytkään, löytyy Pfizerin rokotteesta, joka tarjoaa epätäydellisen suojan tautia vastaan eli sen tarjoama immuunivaste ei tuhoa virusta vaan saa sen mutatoitumaan ja generoimaan aina vain uusia entistä tarttuvampia variantteja.

Hollantilainen Geert Vanden Bosche varoitti tästä jo varhaisessa vaiheessa, mutta tuolloin hänen kaltaistensa näkemykset sensuroitiin sosiaalisessa mediassa. Vanden Boschen kirjoituksen voi lukea täältä, joskin terminologian ymmärtäminen on itselleni vähän hankalaa.  Olennaisen osan voi kuitenkin lukea edellisestä kappaleesta. Vanden Bosche oli aikanaan mukana tukahduttamassa ebolaepidemiaa ja tuolloin hän ymmärsi, että massarokotukset pandemian aikana johtavat juuri tuohon mutatoitumiseen.

Omikronin saavuttua koronauutiset alkoivat vähentyä valtamediassa. Josku sentään kyseltiin koronakuolleisuudesta, kuten Forssan lehti tässä.

Omikron aiheutti aiempia koronavariantteja lievemmän version taudista eikä ollut yhtä tappava. Vuoden 2022 talvella ihmisiä kuitenkin kuoli paljon koronaan, ja Forssan lehti varoittaa Suomea vajoamasta yhtä syvälle kuin Ruotsi.

Ruotsissa alkuperäiseen koronastrategiaan eivät kuuluneet sulkutoimet vaan talous sai toimia vapaasti. Tauti pääsi kuitenkin leviämään vanhustenhuoltoon, jolloin kuolleisuusluvut kasvoivat suuriksi. Suomessa kävi samalla tavalla vähän myöhemmin. Vaikka omikron oli aiempia variantteja lievempi, se oli paljon tarttuvampi ja tappoi näin runsaasti vanhuksia. Jutussa haastateltiin myös HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtosta, joka sanoi:

” Keskeisin keino ehkäistä kuolemia on rokotussuojan ylläpitäminen, se vanha tuttu. Mitään uutta ei tarvitse keksiä tai arvailla.”

Ehkä tässä on se ongelman ydin.

Vajavaisen suojan tarjoava rokote ei kykene tuomaan laumasuojaa, vaan tauti jää ikuisesti kiertämään väestössä niin kauan, kun rokotteita jaetaan. On myös ilmennyt, että taudin sairastaminen ei välttämättä tarjoa kunnollista suojaa tulevilta tartunnoilta.

Noin viikko sitten HUS:n ylilääkäri Asko Järvinen tunnusti tosiasiat:

” Emme me tästä eroon pääse. Kyllä tämä koronavirus on tullut tänne jäädäkseen. Emme kykene poistamaan sitä rokotteilla tai rajoitteilla.”

Jäljelle jää enää kysymys, olisiko pandemia ollut kukistettavissa toimimalla toisin eli hylkäämällä massarokotukset ja antamalla taudin levitä väestössä. Suojelussa olisi keskitytty kaikkein haavoittuvimpaan osaan väestöstä eli vanhuksiin ja immuunijärjestelmältään vajavaisiin ihmisiin.

Igor Chudov kertoo kirjoituksessaan, että rokotetut  eivät välttämättä  saa koskaan immuniteettia koronavirukselle. Chudov siteeraa tutkimusta, jossa kävi ilmi, että rokotetut saivat pienemmällä todennäköisyydellä laajan luonnollisen immuniteetin kuin rokottamattomat.

Toisessa kirjoituksessaan hän vertailee kahta COVID-pandemiaan eri tavalla suhtautunutta maata eli Etelä-Afrikkaa ja Portugalia. Maat ovat toimineet täysin vastakkaisella tavalla. Siinä missä Etelä-Afrikassa rokotekattavuus on erittäin alhainen, Portugalissa uskottiin tieteeseen ja siellä rokottamatonta on vaikea löytää.

Korkea rokotekattavuus sai portugalilaiset uskomaan, että laumaimmuniteetti on saavutettavissa. Näin ei kuitenkaan käynyt vaan omikron-variantit BA.4 ja BA.5 toivat Portugaliiin (kuten myös Suomeen) suuren koronakuolemien aallon.

Omikron-variantit eivät aiheuttaneet Etelä-Afrikassa mitään vastaavaa piikkiä kuolleisuudessa. Sen sijaan pandemia näytti olevan täysin ohitse rokottamattomassa Etelä-Afrikassa. Infektiot ja uudelleen sairastetut koronataudit aiheuttivat enemmän kuolemia rokotetussa ja terveydenhuoltojärjestelmältään kehittyneemmässä Portugalissa kuin enimmäkseen rokottamattomassa Etelä-Afrikassa.

Suomessa vaihtoehtoina on piikitysten jatkaminen, vaikka niiden vaikutukset immuunijärjestelmään saattavat ollakin pitkällä tähtäimellä haitallisia, tai luopuminen säännöllisestä piikittämisestä.

Suomessa piikittämisen jatkamista kannatetaan ylimmässä valtiojohdossa. Presidentti Niinistö ihmetteli, miksi koronarokotteita pantataan sen jälkeen, kun hän itse sairastui koronaan. Myös EU on painostanut Suomea aloittamaan neljännen koronarokotteen jakelun.

Paradoksaalisesti koronapandemia on muuttunut ”rokotettujen pandemiaksi” tavalla, jota ei osattu ennakoida.