Monimuotoisuus on islam

Luin joskus aikanaan Jaakko Hämeen-Anttilan kirjan Islamin monimuotoisuus. Siinä kuvattiin valtavirran sunnalaisuudesta irtautuneita islamin eri suuntauksia. Kirjasta saa hyvän käsityksen islamilaisuuden sisällä vaikuttavista erilaisista lahkoista, joita valtavirran sunnalaisuus jotenkuten sietää keskuudessaan.

Lännessä meille markkinoidaan monimuotoisuutta positiivisena asiana. Kyllähän se sitä onkin mutta riittävän pieninä annoksina. Yliannostus taas tarkoittaa islamin roolin ja näkyvyyden kasvua yhteiskunnassa. Tätä kasvua voi olla vaikea katsella ruusunpunaisten silmälasien läpi.

Yksittäistapaus 1

Syyskuun alussa Espoon käräjäoikeus tuomitsi 17-vuotiaan ”Palestiinan alueelta” kotoisin olevan nuorukaiseen 45 päiväsakkoon. Syyttäjä oli väittänyt, että 17-vuotias oli hakannut ja potkinut 13-14 -vuotiasta sisartaan, koska tämä ei suostunut pitämään yllä islamilaista päähuivia eli hijabia. Syyttäjän mukaan veli oli lyönyt ja potkinut siskoaan pari kolme kertaa viikossa ainakin puolen vuoden ajan vuonna 2016.

Lopulta tyttö ei uskaltanut enää asua kotonaan vaan muutti muualle. Väkivalta päättyi vasta ulkopuolisten puututtua siihen. Oikeus löysi lopulta näyttöä vain yhdestä pahoinpitelystä, mikä selittää lievän tuomion.

Helsingin Sanomien Nyt-liite esitteli huhtikuussa 2017 18-vuotiaan uiguuritytön Pazilaiti Simayijiangin, joka piti loukkaavana sitä, että musliminaisten huivinkäytöstä puhutaan heiltä kysymättä. Todettakoon, että Pazilaiti on Feministisen puolueen toinen varapuheenjohtaja.

Yksittäistapaus 2

24.9. nurmijärveläisessä pitseriassa tapahtui tapon yritys. Ravintolan miespuolinen työntekijä (s. 1984) puukotti vuonna 1998 syntynyttä ravintolassa työskentelevää naista kaulaan. Tekoa ennen osapuolten välillä oli ollut riitaa, joka oli liittynyt miehen työhön. Puukotettu nainen joutui tehohoitoon, mutta hän selviytyy tapauksesta.

Elokuussa 2018 Helsingin Sanomat haastatteli Pääkaupunkiseudulla asuvaa kurdinaista Beriwan Mahmoodia. Hänen mukaansa kunniaväkivalta kietoutuu kulttuuriin, eikä sille pidä antaa sijaa Suomessa. Mahmood toteaa:

”Suvaitsevaisuus on mennyt liian pitkälle, sillä nyt kukaan ei uskalla kritisoida kulttuuria tai uskontoa.”

Mahmood on nähnyt useita naisia, joita oma mies on pahoinpidellyt henkisesti tai fyysisesti:

” Esimerkiksi Irakissa miehet käyvät fyysisesti vaimojensa kimppuun.”

Todettakoon, että pitseriassa puukottaja ja puukotettu olivat työtovereita. Mistään muunlaisesta suhteesta ei ole kerrottu.

Yksittäistapaus 3

Satakunnan käräjäoikeus vangitsi 19.9. irakilaistaustaisen miehen epäiltynä Porin Itäpuistossa tehdystä keski-ikäisen naisen murhasta. Naisen ruumis oli löytynyt tämän hallitsemasta asunnosta 15. ja 16.9 välisenä viikonloppuna. Hätäkeskukseen oli ilmoitettu kyseisestä kerrostaloasunnosta tulevasta savusta.

Porilaisnaisen surmasta epäilty Irakilaistaustainen mies oli tullut Suomeen vuonna 2015. Hän oli tiiviisti mukana Teljän seurakunnassa, johon hän liittyi noin vuoden maassaolon jälkeen. Hän myös sai pysyvän oleskeluluvan Suomeen. Mies oli ja on edelleen ehdolla seurakuntavaaleissa.

Myöhemmin selvisi, että poliisi tutkii tapausta murhana teon erityisen raakuuden takia. Surmatun naisen pää oli yritetty irrottaa mestaustyylisesti katkaisemalla uhrin kaula. Poliisi tutkii edelleen mahdollisuutta siitä, että tekoon liittyisi muita henkilöitä.

Kirkko ja Kaupunki -lehti kirjoitti kristityiksi kääntyneistä turvapaikanhakijoista lokakuussa 2017. Jutussa pohdiskellaan myös, miten uskoa voidaan mitata. Jutussa haastatellaan ekumeniikan professori Risto Saarista, joka kertoo:

” Uskolla on vaikutusta elämässä, mutta siihen miten se näkyy, ei ole tarkkoja kriteerejä. Uskosta on Saarisen mukaan puhuttu myös tienä, mikä kertoo siitä, että usko kehittyy.”

”Kun Jeesus sanoo, että hedelmistään puu tunnetaan, on hyvä huomata, että siemenestä hedelmiin kuluu aikaa.”

Lehti siteeraa Saarista edelleen:

” Saarinen on hämmästynyt siitä, että Suomessa sadat ja Euroopassa jopa kymmenet tuhannet muslimit ovat kääntyneet kristityiksi. Hän pitää tätä kirkkohistoriallisena ilmiönä, sillä aiemmin tämä on ollut hyvin harvinaista. Jokin kristinuskossa vetää puoleensa ja herättää uskomaan uudella tavalla.”

Voit tuoda Muhammedin pois isiensä mailta mutta et saa Muhammadia hänestä pois tuosta vaan.

Yllä olevat tarinat ovat yksittäistapauksia. Ne eivät liity välttämättä yhtään mihinkään. Niiden perusteella voi päätellä, että kotouttaminen ja näennäinen sopeutuminen Suomeen eivät poista omassa kulttuurissa syvällä olevia käyttäytymismalleja.

Kun Suomeen tuodaan ihmisiä maista, joissa mies puolustaa kunniaansa tarvittaessa asetta käyttäen ja joissa miehen tehtävä on varmistaa, että nainen tottelee, on epärealistista odottaa, että nämä tavat, arvot ja asenteet poistuisivat, kun ihminen saapuu Suomeen järjestelmän kotoutettavaksi. Mitä enemmän Suomeen saapuu ihmisiä näistä maista, sitä arkipäiväisemmiksi yllä kuvatun kaltaiset yksittäistapaukset muuttuvat.