Kyykyttämistä

Olen seurannut norjalaisen Fjordmanin kirjoituksia internetissä vuodesta 2006 lähtien. Tuolloin mies tunnettiin vain nimimerkillään, mutta Utöyan murhaaja Anders Breivikin manifesti teki Fjordmanista julkisuuden henkilön vastoin tämän itsensä tahtoa. Breivik oli kopioinut manifestiinsa kymmeniä Fjordmanin kirjoituksia vuosien varrelta, mikä antoi suvaitsevaistolle aiheen nimetä Fjordmanin mieheksi, joka inspiroi Breivikiä. Fjordman päätti lopulta astua julkisuuteen omalla nimellään mutta elelee nykyisin maanpaossa Norjan ulkopuolella.

Miksi Fjordman kirjoittaa?

Äskettäin hän avautui syistä, miksi hän edelleen kirjoittaa, vaikka hän saa kirjoituksistaan paljon epäasiallista palautetta eivätkä lännen poliittisen eliitin jäsenet häntä kuuntele. Hän kirjoittaa:

”Pidän yllä toivoa, että vallanpitäjät saattavat kuunnella joskus tulevaisuudessa. Sillä aikaa meidän tulisi keskittyä valistamaan massoja. Siten arvottomien johtajiemme itsetuhoinen typeryys ainakin kohtaa merkittävää vastustusta.”

Hän näkee, että jo nyt on havaittavissa kasvavaa vastarintaa valtamedian edistämiä opinkappaleita kohtaan. Toisena syynä kirjoittamiselle hän pitää tarvetta dokumentoida tapahtumia, jotta tulevaisuuden vallanpitäjät eivät voisi selittää, että he eivät tienneet. He tiesivät ja heidän olisi pitänyt ottaa asioista selvää.

Kolmantena on periaate kertoa asiat, kuten itse näkee totuudenmukaiseksi vain totuuden itsensä tähden. Kun kommunistisissa yhteiskunnissa eläneiltä ihmisiltä kysytään, mitä vihasivat yhteiskunnissaan eniten, monet vastaavat: ”Valheita.” Fjordman siteeraa Theodore Dalrymplea:

”Poliittinen korrektius on kommunistista propagandaa pienessä mittakaavassa. Tutkiessani kommunistisia yhteiskuntia tulin käsitykseen, jonka mukaan kommunistisen propagandan tarkoituksena ei ollut suostutella tai vakuuttaa eikä informoida vaan nöyryyttää. Siksi mitä vähemmän se sisälsi totuutta, sitä parempaa se oli. Kun ihmiset pakotetaan olemaan hiljaa samalla, kun heille kerrotaan ilmiselviä valheita tai heidät jopa pakotetaan toistamaan valheita itse, he menettävät lopullisesti rehellisyyden tunteen. Myöntyminen valheen edessä tarkoittaa samaa kuin yhteistyö pahuuden kanssa ja tekee ihmisestä itsestään jossain määrin pahan. Yksilön kyky tehdä vastarintaa rapautuu ja jopa tuhoutuu. Kesytettyjen valehtelijoiden yhteiskuntaa on helpompi hallita. Jos tarkastellaan poliittista korrektiutta, sillä on sama vaikutus ja sen tarkoitus on sama.”

Poliittinen korrektius on ihmisten kyykyttämistä. Ihmisiltä viedään kyky kertoa oma rehellinen mielipiteensä tietyistä asioista ja sanat, joilla hän voi ilmaista havaitsemiaan epäkohtia. Moni ihminen aloittaa kertomuksensa monikulttuurin epäkohdista sanomalla: ”En ole rasisti, mutta...”. Näin lausuva ihminen kuvittelee naiivilla tavalla, että irtisanoutuminen ennalta pelastaisi hänet pelätyltä rasistileimalta, vaikka mutta-sanan jälkeiset lauseet saattaisivat korkean uhristatuksen omaavan vähemmistön huonoon valoon. On tuskin sattumaa, että monikulttuuria käsittelevä pamfletti sai nimensä tuosta nöyryyttävästä ja alentuvasta lausahduksesta.

Perussuomalaisia nuoria kyykytetään

Poliittisella korrektiudella on myös suomenkielinen vastine ”arvopohja”, jota Opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiehet käyttivät perusteluna, kun he epäsivät Perussuomalaisilta nuorilta avustusrahoja.

Kaikkien eduskuntapuolueiden nuorisojärjestöistä Perussuomalaiset nuoret saivat vähiten avustusta sekä absoluuttisesti että suhteellisesti yhtä jäsentä kohden. Riippumatta siitä, mitä itse kukin ajattelee poliittisten nuorisojärjestöjen avustamisesta julkisista varoista, Perussuomalaisia kohdeltiin selkeästi väärin, ja näin tehtiin tietoisesti. Perusnuoret pyysivät 100 000 euroa ja saivat 29 000 eli 9,70 euroa jäsentä kohden.

Perusteluina Opetus- ja kulttuuriministeriö esitti mm. seuraavaa:

””[...] järjestön näkemykset monikulttuuriasioissa ovat olleet ristiriidassa nuorisolain arvopohjan kanssa. Järjestön tulisi huomioida toiminnassaan lain arvopohja, ja sitä on mm. monikulttuurisuus ja syrjimättömyys (yhdenvertaisuus-käsitteeseen kuuluva).”

On sinänsä käsittämätöntä, että poliittisen nuorisojärjestön pitäisi opiskella ”arvopohja” lakikirjasta ja sisällyttää se omaan ohjelmaansa. Vielä käsittämättömämpää on se, että lakiin on ylipäänsä kirjattu poliittisia dogmeja, joita kaikkien pitäisi noudattaa. Syrjimättömyydeksi ei myöskään riitä pelkkä halukkaille avoin jäsenyys, vaan Perusnuorten pitää tunnustaa virallinen valhe eli monikulttuurin siunauksellisuus. Ei riitä, että jäsenyys tuo mukanaan tietyt oikeudet ja edut, vaan on erikseen toteutettava ”todellista yhdenvertaisuutta”.

Perussuomalaiset itse ovat pitäneet paljon meteliä siitä, että poliittisesti epäkorrektit kannanotot eivät vaikuttaneet esimerkiksi Kokoomusnuorten avustuksiin. Tämä kertoo, että Perussuomalaisia haluttiin kyykyttää.

Päätös tehtiin ex-jalkapallohuligaani Paavo Arhinmäen ministerikaudella. Se, että päätöksessä haisee kommunismi, ei siis ole sattumaa. Marxismi-leninismi on vain korvautunut sille sukua olevalla monikulttuuriaatteella.

Päätös kertoo toki muustakin. Ensinnäkin järjestelmä suosii vakiintuneita puolueita ja suhtautuu negatiivisesti uusiin tulokkaisiin. Perusnuoria moitittiin myös siitä, että toiminta ei ole tarpeeksi laajaa. Miten se voisikaan olla yhtä laajaa kuin vanhoilla puolueilla, jotka ovat nauttineet avustusrahoista vuosikausia?

Toiseksi päätöksenteon perusteet eivät ole läpinäkyviä ja laki tarjoaa ministeriölle mahdollisuuden harjoittaa nähdyn kaltaista mielivaltaa tekaistuilla perusteilla. Perusnuorten ei siis kannata odottaa suuria Korkeimmasta hallinto-oikeudesta, vaikka kaikki valitusasteet kannattaakin käydä läpi.

Miksi itse kirjoitan?

Lopuksi kerron, miksi itse kirjoitan. Haluan dokumentoida oman käsitykseni tapahtumista silloin, kun ne tapahtumat. Kirjoitukset tavoittavat vain rajallisen määrän ihmisiä mutta uskon vaikuttavani omalta pieneltä osaltani enkä usko paljon enempään pystyväni, vaikka yrittäisin vielä enemmän.

Jos ajatellaan poliittista korrektiutta keinona hallita ihmisiä, kirjoittaminen tarjoaa mahdollisuuden kieltäytyä toistamasta virallista totuutta eli protestoida. Meille kerrotaan, että islam on rauhan uskonto ja että ns. maltilliset muslimit edustavat todellista islamia. Sanotaan, että jihadismia ja raakalaismaista julmuutta harjoittavat edustavat ääriaatetta, jossa halvennetaan ja ymmärretään väärin suurta islamin uskontoa. Tämä ei ole totta ja kieltäydyn sanomasta niin.