Opportunisti

Viime kirjoituksessa sivusin Helsingin Sanomien artikkelia, jossa tämä blogi esitettiin Norjan joukkomurhan yhteydessä. Viime perjantaina artikkelissa asiantuntijana esiintynyt tutkija Jussi Jalonen oli A-studiossa kertomassa vihapuheesta ja vastajihadistien liikkeestä.

Kansalaissota, maolainen ja juoppo

Videolla marssii ensin vasemmistolaisia mielenosoittajia vihapuheen vastaisessa kulkueessa. Sen jälkeen siirryttiin tamperelaisen historiantutkija Jussi Jalosen haastatteluun. Siinä siirryttiin luontevasti vuoden 1918 tapahtumia edeltäneestä ”vihapuheesta” nykyaikaan ja Jussi Halla-ahoon, jonka demonisoimiseksi ja poliittisen uran koko ”vastajihadin” paljastusoperaatio on tähdätty.

Jalosen mielestä Halla-aho ajatuksissa ei ole mitään omaperäistä vaan hän on kopioinut ajatusmaailmansa ulkomailta. Esimerkkeinä hän mainitsi Gates of Vienna -sivuston ylläpitäjä Baron Bodisseyn, jonka pitämässä blogissa ”vihataan muslimeja ja islamia kokonaisuutena”.

Robert Spenceriä hän väitti entiseksi maolaiseksi. Luulen Jalosen sekoittaneen hänet David Horowitziin, jonka ylläpitämä David Horowitz Freedom Center rahoittaa Spencerin Jihadwatch-sivustoa. Horowitz on todellakin entinen radikaali vasemmistolainen ja on kirjoittanut kokemuksistaan kirjan Radical Son.

Halla-ahon ajatteluun on Jalosen mielestä vaikuttanut myös Pamela Geller, joka on Jalosen mukaan lievästi alkoholisoitunut ja jolla on liikaa aikaa ja rahaa lietsoa vihaa internetissä.

A-studion jutussa ihmettelen vain sitä, miten koko jutusta saatiin niin tahattoman koominen. Jalosen ”paljastukset” kuulostavat Seiskan toimittajan aikaansaannoksilta. Tosin oikea Seiskan toimittaja olisi valinnut Seiskan kohdeyleisön kannalta Gelleriä ja Spenceriä mielenkiintoisemmat henkilöt juoruilun kohteeksi.

Epäselväksi tosin jäi, millä tavalla Geller ja Spencer ovat vaikuttaneet Halla-ahon ajatteluun. Ehkä Halla-aho ei ole erityisen omaperäinen, mutta samaa voi sanoa Jalosesta itsestään ja tavasta, jolla hän käyttää Anders Breivikin tekoa oman agendansa keppihevosena toivoen, että loka tarttuu. Ruotsissa toimiva vasemmistolainen antirasistinen järjestö Expo julkaisi jo vuonna 2007 islamofobiaa käsittelevän teemanumeron, jossa Jalosen mainitsema verkosto ”paljastettiin” kokonaisuudessaan.

Jalosen agenda

Tutkija Jalonen on jo jonkin aikaa keskittynyt vähän seurautuilla foorumeilla Halla-ahon ja ns. maahanmuuttokriittisten piikittelyyn. Alkujaan Hommawatchilla ja myöhemmin todellisuus.org-sivustolla Jalonen on nimitellyt Halla-ahoa ivallisesti ”filologiksi” ja ollut selvästi närkästynyt tämän poliittisesta menestyksestä.

Hän on myös antanut ymmärtää, että ei viitsi panostaa asiaan sen kummemmin, mikä kertoo mielestäni tilavasta egosta ja siihen liittyvästä ylimielisyydestä. Tilanne on kuitenkin muuttunut, sillä Jalonen hyökkää ”vastajihadistien” verkostoa vastaan omassa Uuden Suomen blogissaan usean artikkeliin voimin. Hän on myös ilmeisesti aikeissa julkaista aiheesta lisää.

Jalosella on kuitenkin ongelmana substanssin puute ja älyllisesti epärehellinen liioittelu. Jussi Halla-ahon todelliset yhteydet ”vastajihadistien” pahaenteiseen verkostoon ovat Jalosen pyrkimysten kannalta liian löyhät. Siksi niitä pitää höystää liioittelulla ja suoranaisella vääristelyllä. Hän siteeraa Elisabeth Sabaditsch-Wolffia ja yrittää käyttää hänen sanojaan näyttönä Halla-ahon väitetyistä yhteyksistä hämärään vastajihadistiverkostoon.

Todellisuudessa Sabaditsch-Wolffia ja Halla-ahoa yhdistää lähinnä yksi asia. Molemmat ovat saaneet tuomion islamin profeetta Muhammadin pilkkaamisesta. Jalosen siteeraamassa kohdassa Sabaditsch-Wolff viittaa Halla-ahon ja pilapiirtäjä Gregorius Neckschotin tapauksiin esimerkkeinä islamia arvostelleiden saamista tuomioista Euroopassa.

Jalonen myös syyllistyy itse samaan, mistä hän syyttää vastajihadista ääriliikettä, eli uhkakuvan tarkoitushakuiseen paisutteluun. Hän myös antaa ymmärtää, että huoli islamista on turhanpäiväistä hysteriaa:

”Kuvitelmat "islamisaatiosta" ovat tietysti tuulesta temmattuja, ja tässä blogipalvelussa olenkin tullut kirjoittaneeksi aiheesta aiemmin. Ne ovat kuitenkin olennainen hysterian lietsomisen väline Counterjihad-liikkeelle. Kyseessä on, kuten Toby Archerin monasti siteeratussa katsauksessa on jo mainittu, verkossa syntynyt alakulttuuri, joka on siis keskittynyt muslimien vastaiseen toimintaan.”

En tiedä, mitä Jalonen tuossa islamisaatiolla tarkoittaa. Joka tapauksessa Suomessakin peruslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi ehdotti uskonnollisten yhteisöjen harjoittamaa sovittelua ristiriitojen ratkaisukeinona. Ennen häntä samanlaisen ehdotuksen on esittänyt edesmennyt imaami Khodr Chehab. Käytännössä ”sovittelumenettely” tarkoittaa sharia-lakia.

Jalonen tuntuu pitävän väitettyä demografista aikapommia samana kuin islamisaatiota. Todellisuudessa muslimien määrän ei tarvitse olla kovinkaan suuri, kun innokkaimmat ryhtyvät sopeutumaan islamin vaatimuksiin. Totean tässä, että läheskään kaikki muslimit eivät itse halua sharia-lakia.

Haaskalinnut

Breivikin teko tarjoaa Jaloselle ja Toby Archerin kaltaiselle keskinkertaiselle analyytikolle tilaisuuden patsastella hetken julkisuudessa. Heidän ei tarvitse edes yrittää ymmärtää, mistä Euroopan ongelmissa islamilaisen maahanmuuton kanssa on kysymys. Takana ei ole todellisia poliittisia ristiriitoja esimerkiksi islamin ja länsimaisen sananvapauden kanssa tai muslimimaahanmuuttajien gettoutumista sisäisesti omalakisille asuinalueilleen. Kaikki on pelkkää ääri-ihmisten lietsomaa hysteriaa.

Norjan murhaaja Breivik itse ilmeisesti turhautui poliittisten vaikutusmahdollisuuksien puutteeseen, koska hän hylkäsi demokraattisen vaikuttamisen. Manifestissaan hän sanoi:

”Demokraattiseen prosessiin osallistumisessa ei ole mieltä, jos et voi nostaa esille tärkeitä asioita ilman, että sinua vainotaan poliittisesti ja sosiaalisesti leimaamalla ja tekemällä sinut naurettavaksi. On aika myöntää, että me Länsi-Euroopan kulttuurikonservatiivit petämme itseämme uskomalla, että järjestelmää voi mitenkään muuttaa demokraattisesti.”

Nuo ovat massamurhaajan sanoja enkä yritä puolustella Breivikin tekoja tai selitellä niitä parhain päin. Sanat kuitenkin osoittavat, että Breivik ei ollut konservatiivi vaan radikaali. Breivikin manifestin ajatukset ovat suurimmaksi osaksi sellaisenaan plagioituja kirjoituksia. Ne, joiden kirjoituksia hän plagioi, ovat myös saaneet tuta, miltä tuntuu joutua demonisoinnin kohteeksi Jalosen kaltaisten taholta, vaikka kirjoittaja itse ei voi lainkaan vaikuttaa siihen, millaiset henkilöt häntä siteeraavat.

Ne islam-kriitikot, joita Jalonen ylimielisesti pilkkaa ja demonisoi, puolustavat omasta mielestään länsimaista demokratiaa sitä uhkaavilta voimilta laillisilla keinoilla esimerkiksi kirjoittamalla, osoittamalla mieltä ja järjestämällä konferensseja. Tämä ei tarkoita, että heidän ajatustensa kanssa pitäisi olla samaa mieltä. Joukkoon mahtuu myös perusteettomia uhkakuvia, joita Jalosen kaltaiset voivat repostella osoituksena hörhöjen mielipuolisuudesta.

Jalonen tekisi palveluksen omalle uskottavuudelleen, jos hän keskittyisi ”paljastusten” sijasta enemmän analysoimaan syitä, miksi islam huolestuttaa ihmisiä ja miksi Jaakko Hämeen-Anttilan kirjat eivät riitä poistamaan huolta. En kuitenkaan pidättele hengitystäni tätä odotellessa.