Eilen blogiartikkelia väsätessäni en arvannutkaan, miten pitkälle professori Jan Sundbergin aloittama likainen sota perussuomalaisia vastaan yltyisi. Välineenä tässä sodankäynnissä ovat ulkomaiset, erityisesti ruotsalaiset mediat, joiden kautta pyritään luomaan painetta hallitusneuvotteluihin.
Tavoitteena on luultavasti tehdä perussuomalaisista samanlaisia hylkiöitä kuin Ruotsidemokraateista Ruotsissa. Kampanjan takaa löytyy Sundbergin lisäksi suomenruotsalainen media ja suomenruotsalaisia akateemikkoja.
Aftonbladet kiihottaa suomalaisia vastaan
Luonnollisesti ruotsalaisen PK-median kärki eli iltapäivälehti Aftonbladet tarttui ilomielin syöttiin. Otsikolla ”Ruotsinkieliset saattavat joutua pahoinpidellyksi Suomessa” lehti siteeraa Hufvudstadsbladetin päätoimittaja Marit af Björkesteniä:
”Nuoret pelkäävät puhua ruotsia ulkona pikkutunneilla.”
”Erään työntekijämme mukaan hänen kaksi teini-ikäistä poikaansa tietävät, että he eivät voi puhua keskenään ruotsia nakkikioskijonossa. Muuten he saavat turpiinsa.”
Kirjallisuustoimittaja Pia Ingström säestää:
”Kaikki Helsingissä ulkona liikkuvat nuoret tietävät, että heidän ei kannata puhua ruotsia kaupungilla. Tämä kuuluu kadun yleissivistykseen.”
En lainkaan epäile, että tuollaista tapahtuisi. Nakkikioskijonossa humalaiset eivät yleensä käyttäydy sivistyneesti ja jotkut saattavat äityä väkivaltaisiksi. On ylipäänsä viisasta olla provosoimatta ketään tuollaisessa tilanteessa.
Artikkelissa kuitenkin vedetään suora yhteys öisten katujen ja perussuomalaisten vaalimenestyksen välille. Ingström toteaa:
”Perussuomalaisten ansiosta kaikki aggressiot kohdistuvat vähemmistöihin mukaan luettuna maahanmuuttajat ja suomenruotsalaiset.”
Marit af Björkesten puolestaan varoittaa, että kiihotus pahenee vielä:
”On selvää, että perussuomalaisten menestyksen pelätään tekevän tällaisesta hyväksyttävämpää.”
Tämän jälkeen lehti ottaa esille perussuomalaisten tunnetuimman ruotsin kielen vastustajan Heikki Talan, joka oli ehdokkaana puolueen riveissä Uudenmaan vaalipiirissä, sai muutaman sata ääntä eikä tullut valituksi. Talalta tarjotaan sitaatti, jonka aitoutta tai asiayhteyttä en pysty varmistamaan. Toisaalta internetistä löytyy helposti joukko sitaatteja, joiden perusteella voi päätellä, ettei Tala tunne minkäänlaista sympatiaa kielivähemmistöä kohtaan.
SAFKA-kampanjointia
Professori Jan Sundbergin ja Hufvudstadsbladetin toimittajien uhristatuksen tavoittelulla kuitenkin pyritään vaikuttamaan suomalaiseen politiikkaan ja Suomen sisäisiin asioihin varsin kyseenalaisella tavalla. Hallitusneuvottelut ovat käynnissä ja niihin luodaan painetta ulkomaisten tiedotusvälineiden kautta.
Johan Bäckmanin ja Juha Molarin Suomen Antifasistinen komitea käyttää hyväkseen venäläisiä tiedotusvälineitä ja erityisesti Russia Today -televisiokanavaa painostaakseen Suomen valtiota sulkemaan Kavkaz center -palvelimen.
Marit af Björkesten, Pia Ingström ja Jan Sundberg toimivat täsmälleen samalla tavalla. Russia Todayn sijasta käytetään vasemmistolaista Aftonbladetia sanoman välittämiseen. Tarkoituksena on parantaa RKP:n asemaa hallitusneuvotteluissa ja ehkä jopa painostaa muita suuria puolueita sulkemaan Perussuomalaiset ulos hallituksesta.
Suomenruotsalaiset ovat kansainvälisessä mittakaavassa maailman yksi paapotuimmista vähemmistöistä, jolla ei ole mitään todellista syytä valittaa kohtelustaan. Ainakaan suomenruotsalaisten kohtelua ei mitenkään voi verrata tapaan, jolla Ruotsi on historiansa aikana kohdellut suomenkielistä vähemmistöään. Siksi Hbl:n vaikuttamiskeinoja voi hyvällä syyllä pitää likaisina.
Toisaalta Aftonbladetin jutussa on kyllä siteeksi tottakin. Virallinen kaksikielisyys ei käytännössä toteudu, ja lisäksi moni suomenkielinen pitää ruotsinkielisiä etuoikeutettuna luokkana, joka pääsee suomenkielisiä helpommin yliopistoihin ja korkeakouluihin. Rehellisesti sanottuna kaksikielisyys on sisäistetty ainoastaan ruotsinkielisen vähemmistön keskuudessa. Suomenkielisten enemmistö ei siitä piittaa vaan pitää peruskoulussa opetettua ruotsin kieltä pääosin hyödyttömänä ajanhukkana.
YYA-aikana tärkeänä pidetty pohjoismainen yhteistyö on sekin haalistunut EU:n myötä pienen piirin puuhasteluksi. Pohjoismaisuus oli Suomelle tärkeä asia silloin, kun Neuvostoliitto hengitti niskaan. Nykyoloissa sillä ei ole enää samanlaista merkitystä.
Kieliryhmien väliset ristiriidat kätketään hymistelyn taakse eikä niistä puhuta julkisuudessa. Itsekin mieluummin vaikenen pakkoruotsista, koska tiedän, millainen tunkio sieltä alta löytyy etenkin, jos mennään historiaan. Hbl:n toimittajatkin tietävät tämän eivätkä kerro koko totuutta.
Niin kauan kuin muistan, mikä ei montaa vuotta enää nykyisin ole, ruotsalaisilla on aina ollut tuo hirveä olofpalmemainen hinku kulkea sormi ojossa muita opettamassa. Kiva huomata, ettei se ole kadonnut mihinkään.
VastaaPoistaRuotsalaiset tykkäävät moralisoinnista, mutta tässä tapauksessa Ruotsin medialla on ihan omat syynsä demonisoida persuja. Tarkoituksena on lyödä Ruotsidemokraatteja.
VastaaPoistaToisaalta suomenruotsalainen mediaeliitti pyrkii vaikuttamaan Suomen asioihin.
Molempien edut ovat yhtenevät. Ruotsalaisille on periaatteessa muutoin ihan sama, kuka Suomessa on hallituksessa.
Myös Saamenmaassa sorsittiin Soinia, SD:tä, ja Norjan Fremskrittpartiet:a.
VastaaPoistaYLE:n Oddasat pahoitteli PS:n voittokulkua ja kiitteli RKP:tä.
Tosin unohti mainita, että haastateltava Näkkäläjärvi itse oli RKP:n eduskuntavaaliehdokas.
Melkomoista propagandan tekoa uppoavalta YLE:ltä.
http://areena.yle.fi/video/1303249323981
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaRuotsalaisten suhtautuminen SD:hen vaikuttaa hysteeriseltä, suvaitsemattomalta ja epädemokraattiselta. On luontevaa että he etsivät nyt naapurimaistakin samanlaisia mukafasistisia puolueita joita kurmuttaa.
VastaaPoistaAftonbladetia on kyllä äärimmäisen vaikea ottaa missään määrin vakavasti sen jälkeen kun se törmäsi nobelisti Vargas Llosan suunnilleen äärioikeistolaiseksi.
Mitä ruotsinkielen asemaan Suomessa tulee minusta olisi tärkeää että a) suomalaiset ja myös persut sitoutuisivat kaksikielisyyteen ja samalla b) pakkoruotsi romutettaisiin. Ja sen jälkeen annettaisiin asian olla.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaBlogin pitäjä voisi poistaa minun kahden edellisen viestin jäänteet etteivät ne jää siihen turhaan lojumaan.
VastaaPoistaKok+Sdp+PS muodostaa 44+42+39=125 paikka eli selkeän enemmistön eduskunnasta. Hallitus voidaan muodostaa ilman Rkp:tä.
PS:n ei pidä joustaa vaatimuksestaan poistaa pakkoruotsi kaikilta opetuksen tasoilta. Eikä PS:n tietenkään tule joustaa vaatimuksestaan korjata ulkomaalaispolitiikka järjelliseksi.
Kaksikielisyydelle ei ole asiallisia perusteita koska ruotsin kieli on vähemmistökieli. Ruotsille riittää vähemmistökielen status jolla on aluellisen ja paikallisen kielen status. Ruotsinkielisten palvelujen ja suomenruotsalaisen kulttuurin vaaliminen tulee olla ruotsinkielisten itsensä vastuulla. Sitäpaitsi he osaavat valmiiksi ruotsia joten ei siihen edes tarvita ruotsin pakko-opettamista muille.
Se jos laki sanoo ruotsin kielen olevan kansalliskieli, se ei kuitenkaan sano mitään kaksikielisyydestä eikä ainakaan kielen pakko-opetuksesta. Kaksikielisyys koskee ensisijaisesti ihmisyksilöitä heidän elämässään eikä valtiota instituutiona.
Joka tapauksessa pakkoruotsin poisto on mahdollista ilman että tekisi muutoksia perustuslakiin. Se on mahdollista jopa ilman hallituksen esitystä, jos eduskunta oma-aloitteisesti äänestää pakkoruotsin kumoon.
Jos Rkp tosiaan nielee ylpeytensä, ylimielisyytensä ja koppavuutensa, joustaa ja on valmis pakkoruotsin poistoon niin ehkä se sitten voidaan ottaa hallitukseen.
Tässä todella nyt Ruotsin ja Suomen suhteet ovat heikkenemässä osin väärinymmärryksen takia.
VastaaPoistaRuotsalaiset on toisaalta hiukan kuin vihreitä, että eivät oikein löydä vikaa itsestään. Ruotsissahan on suomalaisia kohdeltu vuosisatojen mittaan aika huonosti.
Värmlannissa suomalaisia jopa ajettiin kodeistaan tai ainakin pakkoruotsalaistettiin, Tornion laaksossa vielä viisikymmenluvulla oli kirjastoissa kielto pitämästä suomalaisia kirjoja tarjolla jne. jne. jne.
Sinänsä varmaan huono jos suhteet heikkenevät, vaikka en Ruotsista pidäkään. Matkustan sinne vain työasioissa. Lomalla menemme perheen kanssa muualle.
Vieras, kaksikielisyyttä valtion hallinnossa ei voi poistaa ilman perustuslain muutosta. Mutta pakkoruotsin poistooon riittää yksinkertainen enemmistö.
VastaaPoista"Ruotsalaiset on toisaalta hiukan kuin vihreitä, että eivät oikein löydä vikaa itsestään. Ruotsissahan on suomalaisia kohdeltu vuosisatojen mittaan aika huonosti."
VastaaPoistaMikael Jalvingin Absolut Sverige -kirjassa käytettiin esimerkkinä saamelaisia, kun kuvattiin virallisen Ruotsin suhtautumista omiin perinteisiin vähemmistöihinsä. Suomalaisista ei tässä yhteydessä puhuttu.
Kunhan saan itsestäni irti, teen oman analyysini RKP:n toimintatavoista ja niiden motiiveista.
Lopuksi vielä sanon, että liian aggressiivinen suhtautuminen ruotsin kieleen ja suomenruotsalaiseen vähemmistöön olisi perussuomalaisilta poliittinen virhe.
Tosin tässä tapauksessa näyttää, että RKP ja sen aktiivit olisivat ennakoineet persujen liikkeitä ja reagoineet sen mukaan.
Suomenruotsalaisilla on jokin kummallinen käsitys että kaksikielisyyden, ruotsinkielisten palvelujen ja suomenruotsalaisen kulttuurin turvaaminen vaativat pakkoruotsia kaikille. Ei se kuitenkaan ole noin. Mielestäni suomenruotsalaiset ovat itse vastuussa kielestään ja kulttuuristaan.
VastaaPoistaMinulle käy sekin että kaksikielisyys säilyy, jos pakkoruotsi poistetaan kaikilta opetuksen tasoilta.
Kari Suomalainen aikoinaan sanoi että suomenruotsalaiset haluavat pakolaisia ja muita ulkomaalaisia jotta heistä voisi tehdä ruotsinkielisiä ja näin saada ruotsinkielisten määrä suuremmaksi.
Jos PS menee hallitukseen ja jos Rkp jätetään oppositioon, ja jos pakkoruotsi poistetaan niin varmasti Ruotsin media ja hallitus sanoo jotain. Mutta niillä ei ole päätösvaltaa. Voiko Ruotsi oikeasti tehdä Suomen suhteen muuta kuin metelöidä median avulla? Ruotsin hallitus voi jotain sanoa mutta tapahtuuko mitään toimenpiteitä sen johdosta? Sodanjulistus kenties? Talouspakotteita? Luulen että ei.