Eläkkeellä oleva Helsingin Sanomien entinen pääkirjoitustoimittaja ja nykyinen riippumaton kolumnisti Olli Kivinen iskee taas veistä Israelin kylkeen. HS:n pääkirjoitussivulla Kivinen väittää, että Israelin ystävillä on syytä huoleen.
Kivinen ei arvostele Israelia ensimmäistä kertaa.Gazan sodan aikoihin hän väitti, että Gazassa tuhotaan gettoja. Myöhemmin hän uskotteli valtakunnan päälehden lukijoille, että Israelin ja palestiinalaisten konflikti on avain koko Lähi-idän kriisiin.
Kivisen ajattelun heikkoudet
Todettakoon, että Kivisen ajattelu edustaa valtavirtaa, eli suurin osa suomalaisista vasemmistoliberaaleista niin mediassa kuin akateemisessa maailmassa ajattelee samalla tavalla. Vain Israelin joustamattomuus ja voimankäyttö ovat Lähi-idän rauhan esteenä. Palestiinalaiset, ympäröivät arabimaat ja muut muslimimaat ovat vain sivustakatsojia ja tahdottomia robotteja, jotka lähinnä reagoivat Israelin toimiin.
Kivinen toistaa vasemmistomedian mantraa ja liioittelee jihad-laivuetta vastaan tehdyn iskun vaikutuksia:
”Käsittämätön teko kansainvälisillä vesillä satoi suoraan arkkivihollisen Hamasin laariin, rasitti suhteita ystäviin ja nosti Gazan saarron pysyvästi parrasvaloihin. Saarron lopettamisen aika on edessä. Gazasta on muodostunut vuotava avohaava Israelin kylkeen. ”
Laivueen järjestäjät luultavasti pyrkivät saamaan aikaan juuri tuollaisen reaktion. Kivisen kohdalla asenne tosin oli jo valmiiksi kohdallaan, kuten aiemmista kirjoituksista käy ilmi. Suomalaismedia, kuten Kivisellekin palkkaa kolumneista maksava Helsingin Sanomat, vain syö omaa uskottavuuttaan yksipuolisella raportoinnillaan. Gazan saarto ei häviä mihinkään, koska Hamas pitää edelleen valtaa Gazan kaistaleella. Ystävällismielisestä Turkista ei tullut Israelin vihollista, vaan pääministeri Erdoganin AK-puolue on islamistinen ja sen kannattajat vihaavat juutalaisia.
Kivinen kertaa vakiintuneet klisheet tunnontarkasti. Israel on sotilaallisesti ylivoimainen, toimii ”uhmakkaasti omin päin” muista piittaamatta ja kieltäytyy kansainvälisistä tutkimuksista. Diplomaattisella tasolla Israel onkin alakynnessä, koska Euroopassa muslimimaiden ja kasvavan muslimivähemmistön ääntä kuunnellaan tarkasti. Yhdysvalloissa on lisäksi vallassa Barack Obaman johtama vasemmistolainen hallinto, joka suhtautuu Israeliin valinpitämättömästi ja jopa tylysti.
Kansainväliset järjestöt YK:n johdolla eivät koskaan ole onnistuneet missään Lähi-idän alueella sinä aikana, kun ne ovat alueella toimineet. Islamilaisten maiden ääni kuuluu siksi selvästi YK:n edustajien kannanotoissa, että Israel ei voi pitää järjestön toimintaa reiluna sitä kohtaan. Siksi Israel ei suhtaudu myötämielisesti YK:n johtamiin tutkimusryhmiin.
Valtamedia niin Suomessa kuin muuallakin läntisessä maailmassa raportoi Israelin ja Hizbollahin konfliktista yksipuolisesti ja jäi kiinni suoranaisesta vääristelystä. Gazan konfliktin aikana media ei edes yrittänyt ymmärtää Israelin toimia vaan pönkitti palestiinalaisten uhristatusta parhaansa mukaan.
Kivinen myös käyttää Israelin vasemmistoa hyväkseen maalatakseen kuvaa mielipuolisesta Israelin johdosta. Esimerkeiksi kelpaavat niin kirjailija Amos Oz kuin Haaretz-lehden kolumnisti Jossi Sarid. Näiden kahden lausuntoja ei kuitenkaan ole tarkoitettu Kivisen keppihevoseksi, vaan ne on häpeämättömästi irrotettu asiayhteydestään.
Israelin tukijat hurmahenkisiä idiootteja
Kivinen myös ymmärtää tahallaan väärin tuen Israelin valtiolle ja leimaa Israelin ystävät hurmahenkisiksi idiooteiksi. Omalta kohdaltani voin sanoa, että hyväksyn Israelin oikeuden olla olemassa ja puolustaa itseään. Gazan saarto on sotilastoimi Hamasia vastaan ja sitä pidetään yllä estämällä laivojen kulku Gazan satamiin tarvittaessa voimakeinoin. Saarron tarkoituksena on estää Hamas-järjestöä hankkimasta aseita tai niiden valmistukseen käytettäviä välineitä. Aseilla Hamas-järjestö hyökkää lähinnä israelilaisten siviilien kimppuun esimerkiksi valmistamalla ja ampumalla raketteja.
Tietysti voi aina spekuloida, olisiko Israelin kannattanut toimia toisin. Ehkä Israelin olisi kannattanut päästää jihad-laivue ankkuroitumaan Gazan satamaan. Israelin vihollisten silmissä tämä olisi tulkittu heikkouden merkiksi, ja ”avustuslaivojen” määrä luultavasti lisääntyisi tätä kautta. Samalla Gazaa hallitsevan Hamas-järjestön mahdollisuudet hankkia aseita ja rahoitusta paranisivat, jolloin heidän olisi helpompaa tehdä iskuja Israelia vastaan. Sotilaallisesti on siis järkevämpää pitää yllä saartoa kuin sallia propagandalaivan vapaa kulku Gazan satamaan pelkästään siksi, että sen avulla saataisiin vasemmistojournalistit hetkeksi hiljennettyä.
Kivistä selvästi vaivaa se, että kaikki eivät liity median johtamaan yksipuoliseen moralisointiin, jossa Israelia arvostellaan eri mittatikulla kuin palestiinalaisia ja heidän tukijoitansa:
”Ulkopuolisen mielestä on outoa, että suomalaisten uskovaisten keskusteluissa ei ole liiemmin näkynyt maallista pohdiskelua siitä, onko Israelin nykyisen oikeistohallituksen kaikkien toimien ymmärtäminen todellisuudessa Israelin edun vastaista.”
Ulkopuolisena minä ihmettelen journalistien vähäistä kykyä analysoida konfliktin perussyitä ja kyseenalaistaa omia ulkoa opittuja mantrojaan. Hamasin fanatismi on osoitus epätoivosta. Gaza on avovankila ja siellä kasvaa uusia soturisukupolvia. Käyttäytymällä siivosti Israel mukamas vähentäisi radikaalin islamin kannatusta.
Kivinen ja hänen kaltaisensa eivät kuitenkaan ymmärrä Oslon epäonnistuneen rauhanprosessin merkitystä. Se osoitti ensinnäkin, että palestiinalaisilla ei ole todellista halua rauhaan eikä kykyä kompromisseihin, ja toiseksi, että myönnytyksillä Israel kerjää vain lisää terrori-iskuja. Edesmennyt Jasser Arafat ei ollut mikään Nelson Mandela, vaikka moni vasemmistolainen hänestä sellaista toivoi.
Journalistien kyvyttömyys nähdä metsää puilta Lähi-idän sopassa ei lakkaa hämmästyttämästä. Eihän Israel-Palestiina -vapaaottelu ole pääasia vaan horjuva rauhantila Israelin ja sen naapurimaiden välillä. Gazan konflikti on itse asiassa pikkujuttu. Arabimaat eivät uskalla aloittaa todellista rähinää Israelia vastaan vain ja ainoastaan siitä syystä, että Israelilla on ydinase ja niillä ei. Ne tukevat palestiinalaisia vain sen verran kuin uskaltavat saadakseen Israelille huonoa PR:ää, mutta eivät tosissaan seiso heidän rinnallaan. Tosiasia on, että Lähi-idässä vallitsee - toistaiseksi - Pax atomica.
VastaaPoistaOsut naulan kantaan siinä, että mistään Israelin palestiinalaisille antamasta myönnytyksestä ei ole ollut hyötyä eikä ainakaan vastapalvelusta.
"Rauha" laivue tapauksen johdosta Eu:n ulkoministeri Catherine Ashton vaati, että Israel sallii välittömästi ja ilman ehtoja kaupalliset ja tukikuljetukset, sekä ihmisten vapaan liikkuvuuden. Tämä, kuten Kivisen et. al., näkemykset edustavat sitä samaa kansainvälistä ja rajatonta liberalismia, joka on vitsauksena Euroopassa ja Amerikassa.
VastaaPoistaLukuunottamatta näihin liberaaleihin näkemyksiin sisältyvää vihaa, niissä on jotakin robottimaista. Niitä toistellaan samalla tavalla riippumatta mistään tosiasioista, seurauksista, ongelmista, kestämättömästä politiikasta, negatiivisista ulkoisvaikutuksista jne. En usko, että liberalismia voidaan reformoida. Se on siihen liian jäykkä ja liian (piilo)totalitaristinen ideologia. Lisäksi kaikki sen konfiguraatiot johtavat lopulta samantyyppisiin vakaviin ongelmiin.
*****
We Con the World:
http://www.youtube.com/watch?v=FOGG_osOoVg&feature=player_embedded
--
VastaaPoistaKivinen toistaa vasemmistomedian mantraa ja liioittelee jihad-laivuetta vastaan tehdyn iskun vaikutuksia:
”Käsittämätön teko kansainvälisillä vesillä satoi suoraan arkkivihollisen Hamasin laariin, rasitti suhteita ystäviin ja nosti Gazan saarron pysyvästi parrasvaloihin. Saarron lopettamisen aika on edessä. Gazasta on muodostunut vuotava avohaava Israelin kylkeen. ”
--
Vasara, edelläoleva lainaus vaikuttaa siltä, että kyseenalaistat sekä Kivisen kommentin todenperäisyyden että sen, onko hän lainkaan pohtinut sitä itse, so. hän nähdäksesi toistaa uskonkappaleenomaisesti muilta mainittua.
Mutta onko hän lopultakaan väärässä? Ystävien - ja tarvittujen, vastentahtoisten liittolaisten - menettämisestä riittäisi aivan hyvin todisteeksi Egypti, vaikka kukaan muu ei olisi älähtänyt. Gazan saarto ei onnistu, jos läntinen maaraja vuotaa. Egypti luopui leikistä juuri tämän vuoksi: minusta tämä tekee laivuesotkusta sinänsä jo merkityksellisen.
Ensimmäinen osa mantrasta taas on sellainen, että olet itse samaa mieltä. Kivinen toteaa Hamasin saaneen PR-voiton. Voiko tuota nyt kieltää?
Kolmannessa osassa on vain kyse edellisen toistosta - Kivinen väittää saarron tulleen mediatapahtumaksi. Ilmiselvästi hän on väärässä, koska täälläkään ei siitä keskustella... ei kun ohops!
Perustelusi Israelin penseydestä kansainvälisille yhteisöille kuvaa toki rationaalista toimintaa: itselle negatiivisiksi tulkittuihin (tai ennalta sellaisiksi oletettuihin) päätöksiin ei tietysti kukaan halua lähteä mukaan. Järkeily kuitenkin sivuuttaa sen, että Kivinen on edelleen oikeassa: syystä tai toisesta Israel käyttäytyy niin kuin käyttäytyy, hänen virheensä ei ole väittämässä vaan sen perustelematta jättämisessä. Suomeen hyökännyt Neuvostoliitto toimi aivan samoin piittaamatta kansainvälisistä yhteisöistä ja mielipiteistä ja oli itseasiassa hyvin saman kaltaisessa tilanteessa, kuin miksi Israelin poliittista eristäytymistä kuvailet (koki tulleensa maaperältään karkottamiensa vihollisvaltioiden ahdistelemaksi). Ottamatta kantaa Israelin itsepuolustuksen oikeutukseen sinänsä (tai no perhana otetaan, oikeinhan se on, ettei tarvitse tästä alkaa huudella), poliittisella isolaatiolla ei voisi NL:n toimintaa oikeuttaa, eikä se voi riittää Israelinkaan tapauksessa.
Täsmennykseksi siis: en ole millään muotoa eri mieltä keskeisistä kysymyksistä, Kivisen aiemmin osoitetusta puolueellisuudesta tai Israelin oikeudesta puolustaa itseään. Tartut vain mielestäni erikoisiin, jopa kyseenalaisiin, asioihin näitä todistaessasi.
VastaaPoistaKirjoituksessasi muutoin oli monia ansiokkaita kohtia, eikä niihin ole aihetta puuttua.
Egypti on toki vastentahtoinen liittolainen. Kuitenkin Gazaa hallitseva Hamas on egyptiläisen muslimiveljeskunnan sivuhaara, joka sellaisenaan on uhka Mubarakin hallinnolle.
VastaaPoistaIsraelin saarto voi toki kirvoittaa kirpeitä kommentteja Egyptin hallinnosta. Kuitenkin Mubarak tietää, että Hamasin ideologiset liittolaiset uhkaavat yhtä lailla tai enemmänkin Egyptiä kuin Israelia.
Israel käyttäytyy "kansainvälisistä normeista piittaamatta", koska "kansainvälisten normien noudattaminen" uhkaisi sen olemassa oloa. Jos Israel olisi historiansa aikana noudattanut YK:n päätöslauselmia, sitä tuskin olisi enää olemassa.
Laivueen järjestäjät luultavasti pyrkivät saamaan aikaan juuri tuollaisen reaktion.
VastaaPoistaEli Israelille kävi niin kuin Mika Illmanille Halla-ahon suhteen.
Yhdysvalloissa on lisäksi vallassa Barack Obaman johtama vasemmistolainen hallinto, joka suhtautuu Israeliin valinpitämättömästi ja jopa tylysti.
Tämä huoli Israelista on liikuttavaa mutta toistaiseksi turhaa. Heti kun joku USA:n presidentti ei ole aivan yhtä tiukasti Israelin liekanarussa kiinni kuin edeltäjänsä, se on jo välinpitämättömyyttä ja tylyyttä. Ollos huoleton, Amerikan taloudellinen ja sotilaallinen apu Israelille jatkuu vähentymättömänä edelleen, ja Israelin tukeminen on jokaiselle vakavasti otettavalle amerikkalaiselle poliitikolle sine qua non. Totta kai Obaman täytyy tasapainotella ja mielistellä myöskin arabeja, joiden öljystä USA (ja Eurooppa) on riippuvainen. Siksi Obaman syvä kumarrus Saudi-ruhtinaan edessä, siksi islam-myönteinen puhe Kairossa (mutta ei myöskään George W. "ristiretkeläinen" Bush unohtanut muistuttaa heti 9/11:n jälkeen, että islam on rauhan uskonto).
Miten muuten Vasarahammer reagoisi, jos Venäjä tai Kiina (tai Pohjois-Korea, Kuuba, Venezuela) käyttäytyisi niin kuin Israel (toisinaan ne käyttäytyvätkin)? Niin, se olisi tuomittavaa öykkäröintiä ja sen puolustelu vielä tuomittavampaa. Mutta Israelilla on oikeus toimia muiden mielipiteestä riippumatta. Mistä ja miksi tämä kaksoisstandardi? Koska Israel on Jumalan omaisuuskansa (käyttääkseni evankelisten kristittyjen suosimaa termiä)? Koska Israel on länsimaiden etuvartio (länsimaiden juutalaisten perustama sillanpääasema ja siirtomaa se tavallaan onkin)? Koska länsimaiden vasemmistolaiset vastustavat Israelin politiikkaa, ja kaikkea, mitä vasemmisto vastustaa, pitää kannattaa (Halla-ahon logiikan mukaan)? On kuvaavaa että tässä blogissa on oltu huolissaan esim. venäläisen nationalismin vahvistumisesta, mutta toisaalta israelilainen nationalismi ja suomalaisen nationalismin vahvistuminen ovat hyviä asioita. Loppuen lopuksi kyse on ainoastaan siitä kuka on ystävä, kuka vihollinen. Vasemmistoliberaalien ajattelua ja propagandaa säätelee sama periaate: USA:n ja Israelin toimiin reagoidaan, monen muun maan paljon kovempiin otteisiin sen sijaan ei.
Kivinen toteaa Hamasin saaneen PR-voiton.
Niin kuin Halla-aho sai oikeudenkäyntinsä myötä.
Ottamatta kantaa Israelin itsepuolustuksen oikeutukseen sinänsä (tai no perhana otetaan, oikeinhan se on, ettei tarvitse tästä alkaa huudella)...
Tuo pakollinen kannanotto "oikeinhan se on" on eräissä piireissä vähän samassa asemassa kuin "en ole rasisti" koko yhteiskunnassa. Minun kantaani Palestiinan kysymykseen (Israels sak är inte vår sak - niin kuin ei tietysti palestiinalaistenkaan asia ole) on pidetty tietyillä tahoilla jopa antisemitistisenä (!), eli jos konservatiivi ei tue Israelia, hän on piilonatsi konservatiivin valepuvussa (tai muslimien ja "vihervasemmiston" hyödyllinen idiootti). Tällainen hysteerinen ajattelutapa on erityisesti amerikkalainen ilmiö.
Sinänsä kysymys itsepuolustuksen oikeudesta on hölmö, valtion olemassaolon tarkoitushan on nimenomaan itsensä, oman alueensa ja väestönsä puolustaminen (mikä on monelle länsimaiselle vasemmistolaiselle ja liberaalille käsittämätön asia), siinäkin tapauksessa että maa olisi alkuperäisväestöltä vallattua (esim. Israel, USA, Australia - tai oikestaan mikä tahansa maa). Luotan Israelin itsepuoluskykyyn täysin. Israelilla on herkkä liipasinsormi sekä 200 ydinasetta ja Amerikka taskussaan. Siksi se ei minun tukeani tarvitsekaan - kaikkein vähiten moraalista tukea. Ehkä pikemminkin epämoraalista.
Gagarinille: Israel ei tarvitse minunkaan tukeani. Eikä Israel tarvitse sotilaallisesti edes Yhdysvaltojen tukea. Diplomaattisesti sen sijaan Israel on täysin yksin. Sen lisäksi olen täysin kyllästynyt vasemmistojournalismiin ja -journalisteihin.
VastaaPoistaGagarin mainitsi Venäjän, Kuuban ja Pohjois-Korean. Toisin kuin Venäjä Israel ei ole imperialistinen suurvalta eli se ei pyri laajentamaan vaikutusvaltaansa. Kuuba ja Pohjois-Korea edustavat puolestaan kommunistista järjestelmää ja niitä ylläpitävää harvainvaltaa, eli ne eivät ole sellaisenaan vertailukelpoisia Israelin kanssa.
Jos Israeli jostain syystä joutuisi antamaan periksi tai häviäisi sodan, se lakkaisi olemasta. Tällä olisi negatiivisia seurauksia koko länsimaailmalle, koska se vahvistaisi islamilaisen maailman länsivastaisia elementtejä.
Toisin kuin Kivinen ja Tuomioja luulevat, Israelin ja palestiinalaisten konfliktin ratkaisu vain siirtäisi muslimien kokeman epäoikeudenmukaisuuden jonnekin muualle. Esimerkiksi Euroopan muslimivähemmistöjen kohtelu voisi toimia samanlaisena tyytymättömyyden aiheena. Espanja lisäksi pitää muslimien aiemmin hallitsemaa Andalusiaa hallussaan.
Halla-aho ei myöskään tarvitse minun tukeani illmanisteja vastaan. Siitä huolimatta tuen häntä hänen pyrkimyksissään.
Itse siis vihaan Ranskaa ja Englantia ihan muista kuin rasistisista syistä. Jalkapallossa on ihan sama onko neekeri, intiaani vai valkoinen. Se kuka pelaa parhaiten voittaa.
VastaaPoistaUruguayn bandwagoniin? :D