Jihad-laivue

Ajattelin aluksi olla hiljaa Israelin pysäyttämästä ”avustuslaivueesta”, joka on hallinnut otsikoita viimeisen viikon ajan. Asiasta on kirjoitettu suomenkielisessä internetissä jo useita hyviä kirjoituksia (esim. tämä, tämä ja tämä). Koska valtamedia Helsingin Sanomien ja Ylen johdolla kuitenkin kieltäytyy näkemästä totuutta ja pitää Israelia näytelmän konnana, katson velvollisuudekseni kertoa oman näkemykseni asiasta.

Faktat Israelin puolella

”Rauhanaktivistien” laivueen kohdalla epäilykset heräsivät, ennen kuin laivue kohtasi Israelin puolustusvoimat. Kuka tahansa voi kutsua itseään rauhanaktivistiksi ja teeskennellä vievänsä ”humanitaarista apua” ja samalla valmistella hyökkäystä Israelia vastaan. Juuri tästä oli kyse, kun enimmäkseen Turkista peräisin olevat ”aktivistit” hyökkäsivät israelilaissotilaiden kimppuun.

Mavi Marmara -aluksella olleet ”aktivistit” lauloivat juutalaisvastaisia taistelulauluja juuri ennen Israelin armeijan tuloa alukselle. ”Aktivistit” olivat aseistautuneet ja valmistautuneet ottamaan vastaan Israelin sotilaat väkivaltaisesti. ”Rauhanaktivistit” hakkasivat kannelle tulleita Israelin armeijan sotilaita rautaputkilla ja yrittivät ottaa heitä panttivangeiksi. Israelin armeijan ottamien valokuvien mukaan ”aktivistit” olivat aseistautuneet rautaputkilla, ritsoilla, savusoihduilla, jakoavaimilla, sähkösahoilla, kaasunaamareilla ja molotovin cocktaileilla. Radiokeskusteluissa Israelin armeijan kanssa ”rauhanlaivueen” jäsenet toivottivat Israelin laivastolle tervemenoa Auschwitziin ja kehottivat heitä muistamaan 9/11-terrori-iskut.

Israel oli etukäteen ilmoittanut, että se ei päästä laivuetta Gazaan. Israeli kuitenkin lupasi, että avustustarvikkeet toimitetaan perille tarkastuksen jälkeen, jos laivue rantautuu Ashdodin satamaan. ”Aktivistit” eivät kuitenkaan toimineen näin vaan aktiivisesti hakivat konfrontaatiota Israelin armeijan kanssa. Sen sijaan, että laivueen jäsenet olisivat oikeasti rauhan ja humanitaarisen avun asialla, he käyvät aktiivisesti sotaa konfliktin toisen osapuolen puolella toista vastaan.

Israel ei hallitse Gazan kaistaletta, mutta pitää yllä saartoa, koska Gazaa hallitseva Hamas-järjestö ja Israel ovat sodassa keskenään. Tämä saarto on kansainvälisen oikeuden mukaan täysin laillinen eikä Israel syyllisty merirosvoukseen, jos se pitää yllä saartoa. Gazaa hallitseva Hamas-järjestö ymmärsi täysin operaation luonteen ja kieltäytyi vastaanottamasta saattueen toimittamia avustustarvikkeita.

Vasemmistolainen rinnakkaistodellisuus

Laivueessa mukana ei ollut pelkästään turkkilaisia islamisteja vaan myös eurooppalaisia äärivasemmistolaisia hyödyllisiä idiootteja, joiden tehtävänä oli varmistaa, että mediassa laivue esitettäisiin Israelin aggression uhrina eikä aktiivisena toimijana, jonka tarkoituksena on käydä sotaa Israelia vastaan.

Wallander-kirjoista tuttu dekkarikirjailija Henning Mankell valehteli vasemmistolaisille tyypilliseen tapaan, että parturin saksia kummempia aseita ei laivalta löytynyt. Dekkarikirjailijan mukaan sotilaat eivät epäröineet käyttää tappavaa väkivaltaa edes nukkuvia matkustajia vastaan.

Wallanderin seurana Mavi Marmara -aluksella oli Uppsalan yliopiston uskontojen historian professori Mattias Gardell, joka kertoi, kuinka Israelin sotilaat tappoivat ihmisiä niskalaukauksilla. Gardell ei luonnollisesti maininnut sanallakaan ”rauhanaktivistien” käyttämää väkivaltaa, johon Israelin sotilaat vastasivat itsepuolustustarkoituksessa.

Hankkeessa mukana olleiden islamistijärjestöjen aiempi toiminta ei estänyt Mankellin ja Gardellin kaltaisia vasemmistolaisia osallistumasta laivueeseen. He eivät myöskään hävenneet osallistumistaan verilöylyyn päättyneeseen hankkeeseen, vaan syyttivät tapahtuneesta yksinomaan Israelia.

Äärivasemmistolaisten sokeus islamistista juutalaisvihaa ja väkivaltaa kohtaan ei toki ole uutinen. Palestiinalaiset ovat eurooppalaisen vasemmiston ottolapsia, jotka eivät yksinkertaisesti voi syyllistyä mihinkään pahaan. Jos he sattuvat joskus sellaista tekemään, syy on aina ”miehityksessä” ja Israelin aggressiossa. Siksi Erkki Tuomiojan kaltaiset epäonnistuneet poliitikot eivät aseta Hamasin toimintaa kyseenalaiseksi, vaan lähinnä pohtivat, että Hamasin saarto olisi ollut strateginen virhe Euroopan Unionilta.

Turkki Israelin uusi vihollinen

Kiiluvin silmin Israelin aggressiota kauhistelevat Ylen ja Helsingin Sanomien toimittajat eivät kuitenkaan näe laivuekriisin todellista opetusta. Kemalistien hallitsema Turkki oli aiemmin Israelin luotettava liittolainen. Recep Tayip Erdoganin johtaman islamistisen AK-puolueen hallinnassa Turkista on tullut Israelin vihollinen, joka hakee ystäviä enemmin Iranin, Syyrian ja Sudanin kaltaisista valtioista kuin Israelista.

Ylen toimittaja Maria Alakokko kutsui Turkin toimintaa ”ryhdikkääksi” Ylen ykkösaamun lähetyksessä perjantaina 4.6. Mark Steyn analysoi kuitenkin Turkin politiikassa tapahtunutta muutosta paljon paremmin Orange County Register -lehden kolumnissaan. Steynin mukaan syyllinen Turkin nykytilaan on modernin Turkin perustaja Mustafa Kemal Atatürk.

Ottomaanien valtakunnan loppuvaiheissa nuorturkkilaisten liike vaati valtakunnan modernisointia. Tämä liike epäonnistui, mutta Atatürkin johdolla Turkki lopulta modernisoitiin väkisin, ja islamin vaikutusvaltaa julkisessa elämässä vähennettiin. Atatürkin uudistuksia kannatettiin Turkin läntisissä, Euroopan puoleisissa osissa, mutta Anatolian puolella niitä ei koskaan tosissaan hyväksytty.

Nyky-Turkissa islamistisen AK-puolueen kannattajat tulevat enimmäkseen Anatolian takapajuisemmilta alueilta. Heidän määränsä on kasvanut konservatiivisten muslimien suuremman lisääntymisen ansiosta samalla, kun maallistuneiden turkkilaisten suhteellinen määrä on laskenut. Turkin paluu sekularismin seikkailuretkeltä on siis kemalismin luonnollinen seuraus, koska Turkin väkiluvun kasvu Atatürkin aikojen 14 miljoonasta nykyiseen yli 70 miljoonaan ei ole jakautunut tasaisesti.

Erdogan ei suinkaan ole ensimmäistä kertaa Israelin kimpussa. Viime vuonna Davosin kokouksessa Erdogan sanoi Shimon Peresille: ”Me tiedämme hyvin, kuinka tapatte lapsia hiekkarannoilla.” Erdoganin kuuluisin sitaatti kuitenkin kuuluu seuraavasti: ”Moskeijamme ovat kasarmejamme, niiden kupolit kypäriämme, minareetit pistimiämme ja uskovat sotilaitamme.”

Erdoganin lausunnot voi tulkita Turkin paluuksi kohti ottomaanien ajan politiikkaa. Toisaalta ne eivät merkittävästi poikkea globaalin islamin näkemyksistä, jotka wahhabistisen Saudi-Arabian öljyrahoilla ovat levinneet ympäri maailmaa ja joita kolmannen sukupolven muslimimaahanmuuttajat Euroopassa innokkaasti toistavat.

Kun Turkin pääministeri ilmoitti ennen Israelin hyökkäystä, että Turkin laivasto suojelisi seuraavaa ”avustuslaivuetta”, eurooppalaisen median reaktio oli syvä hiljaisuus. Kyseessä olisi NATO:n jäsenmaan avoin sotatoimi Israelia vastaan.