Ilmastonmuutos on aihe, johon en ole koskenut, vaikka olenkin sivusilmällä seurannut siitä käytävää keskustelua. En katso, että minulla olisi siihen keskusteluun mitään erityistä annettavaa. Käsittelin aihetta kevyesti kirjoituksessani Kolmesti toteemia päin. Kuitenkin Itä-Anglian ilmastotutkimusyksikön työntekijöiden sähköpostit ja ohjelmakoodin pätkät, jotka vuodettiin äskettäin internetiin, antavat ymmärtää, että johtavat ilmastotutkijat etunenässä CRU:n johtaja ja IPCC:n johtava tieteellinen asiantuntija Phil Jones ja ns. jääkiekkomailakäyrän isä Michael Mann pyrkivät aktiivisesti estämään työnsä puolueettoman vertaisarvioinnin, käyttävät mittaustuloksia valikoivasti ja yrittävät vaikeuttaa eri mieltä olevien työmahdollisuuksia.
Salaliitto vai tieteellinen konsensus
Yleisradion MOT-ohjelmassa käsiteltiin muutama viikko takaperin vähän samoja asioita. Ns. lätkämaila, joka pitävästi todistaa viime vuosisadalla tapahtuneen poikkeuksellisen lämpenemisen, on osoittautumassa tieteelliseksi huijaukseksi tai roskatieteeksi (junk science), miten itse kukin asian haluaa ilmaista.
Olisi varsin helppoa lähteä kehittelemään salaliittoteorioita ja spekuloimaan, ketkä hyötyvät ilmastomuutoksesta ja kuinka sitä käytetään tekosyynä globaalin maailmanhallinnon luomiseksi. Suhtaudun epäilevästi salaliittoteorioihin, koska asiat voidaan yleensä helpommin selittää inhimillisen typeryyden, omaneduntavoittelun ja lyhytnäköisyyden avulla.
Meille kerrotaan tiedotusvälineissä, että ilmastotutkimus on ”vertaisarvioitua tiedettä” ja ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta vallitsee ”tieteellinen konsensus”. Vuodetuista sähköposteista voi nyt itse kukin päätellä, millaista vertaisarviointi pahimmillaan on ja miten konsensus synnytetään.
Tutkimusten arvioijiksi valikoituu jo valmiiksi samat mielipiteet omaavia tutkijoita ja tieteellisiä julkaisuja painostetaan olemaan julkaisematta ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen epäilevästi suhtautuvien tutkijoiden tuotoksia.
Monilla on tieteestä ihanteellinen kuva, eli sitä ohjaa pyrkimys totuuden etsimiseen. Valitettavasti tieteenharjoittajat ovat ihmisiä omine heikkouksineen, eli tiedekään ei ole vapaa politikoinnista, pikkumaisesta vastustajien vähättelystä ja tulosten vääristelystä. Näin on erityisesti silloin, kun kilpaillaan tutkimusapurahoista.
Politisoitua tiedettä
Kirjailija Michael Crichton käsitteli varsin keskinkertaisessa jännitysromaanissaan Pelon ilmasto ympäristöliikettä ja erityisesti ilmastomuutokseen liittyviä, kaikkien totena pitämiä oletuksia. Crichton piti ilmastotutkimusta samanlaisena politisoituna tieteenä, kuin eugeniikka oli 1900-luvun alussa.
Ilmastontutkimuksen tulosten pitäisi olla tieteenä vakuuttavaa, koska sen perusteella tehdään satojen miljardien eurojen arvoisia taloudellisia päätöksiä. Kuitenkin vuodettujen sähköpostien perusteella näyttää siltä, että tutkimuksen tehtävänä on ennemminkin tuottaa halutun kaltaisia tuloksia. Ilmastotutkijat vastaavat tässä kysyntään.
Miksi poliitikot ja valtamedia sitten ovat nielleet ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen koukkuineen päivineen? En usko, että vihreän ideologian leviäminen kaikkiin poliittisiin suuntauksiin selittää kaiken. Ilmastomuutos nimittäin tarjoaa poliitikoille mahdollisuuksia esiintyä pelastajana ja ongelmien ratkaisijana. Poliitikot eivät omin voimin kykene arvioimaan ilmastoteorioiden pätevyyttä sen enempää kuin tavallinen kansalainenkaan. He sen sijaan ymmärtävät oman ammattinsa lainalaisuudet, eli heitä ohjaa pyrkimys tulla uudelleen valituksi. Kun maailma pelastetaan ja samalla varmistetaan tukiaiset omille kannattajille, poliitikko voi katsoa onnistuneensa tehtävässään.
Median rooli
Kirkon menetettyä asemansa moraalin ylimpänä vartijana tiedotusvälineet ovat muuntuneet hiljalleen tiedonvälittäjistä moralisoiviksi saarnaajiksi, jotka tunteisiin vetoavilla kuvilla jäälautalla ajelehtivista jääkarhuista muokkaavat ihmisten mielipiteitä ilmastonmuutoksesta. Kyse on myös kaupallisuudesta, eli pelottelu ja kauhutarinat myyvät paremmin kuin kuivat referaatit tutkimuksista, jotka menevät tavalliselta tallaajalta yli hilseen.
Tiedotusvälineideissä poikkeuksellisia sääilmiöitä koskevissa uutisissa mainitaan ilmastonmuutos lähes poikkeuksetta. Ihmisiä opastetaan elämään ympäristöystävällisesti ja huolehtimaan hiilijalanjäljestä, josta on tullut käyttökelpoinen keino syyllistää ihmisiä heidän arkipäivän valinnoistaan.
Koomiselle puolelle mennään, kun aletaan mittaamaan koirien ekologista tassunjälkeä. Näin ihmisen parhasta ystävästä tehdään luonnon pahin vihollinen. Tai kun laulaja Sheryl Crow vaatii rajoituksia WC-paperin käyttöön. Yksi arkki kuulemma riittää.
Ilmastonmuutoksen torjunnasta onkin tullut näennäistekemistä, jolla saadaan itse kullekin hyvä mieli. Tietysti aina on vaarana, että seuraava ilmastosopimus oikeasti maksaa jotakin. Siksi tavallisen ihmisen kannattaa pitää peukkuja sen puolesta, että Kööpenhaminassa maailman valtiot saavat aikaiseksi vesitetyn sopimuksen, jota kukaan ei noudata kuten ei edellistäkään sopimusta.
Kiitos tästä, lisäisin vielä. että Suomessa "ilmastonmuutoksen torjuminen" palvelee erityisen hyvin poliitikkoja. Sillä peitetään tehokkaasti korruptiota ja viedään huomiota pois tärkeistä asioista, samalla voidaan kehittää "valvonta" kaiken kattavaksi.
VastaaPoistaIlmastonmuutokseen liittyvää alarmismia eli uhkakuvien maalailua voi hyvinkin pitää uskonnon kaltaisena liikkeenä samoin kuin vihervasemmistolaista maailmankuvaa yleisemminkin. Uskonnollisen liikkeen kaltaisuudella tarkoitan esim. Ilkka Pyysiäisen käyttämää määritelmää uskontojen rakenteesta, jonka ilmastopelottelukin kiistatta täyttää.
VastaaPoista1) Ilmastonmuutos on vakava aihe, josta ei lasketa tai edes saa laskea leikkiä.
2) Ilmastonmuutoksen vastaista kampanjointia käytetään elämänhallinnan välineenä. Sillä ajetaan erilaisia yhteiskunnallisia tavoitteita (pääosin antimaterialistisia), ja se leviää evankelisesti eli julistamalla.
3) Toisinajattelijoita väheksytään ja jopa pilkataan. On oikeita ja vääriä työpaikkoja, on oikeita ja vääriä elintapoja. Asia on kaikkinensa pienen ryhmän jakamaa.
4) Se on tunnepitoista. Se tarkoittaa sekä pelottelua että myös ahdistusta, jota liikkeen kannattajat kokevat keskustellessaan ei-uskovaisten kanssa.
Kumis:Ilmastonmuutokseen liittyvää alarmismia eli uhkakuvien maalailua voi hyvinkin pitää uskonnon kaltaisena liikkeenä samoin kuin vihervasemmistolaista maailmankuvaa yleisemminkin.
VastaaPoistaKuten tiedätte, en ole tästä eri mieltä, mutta toisin kuin sanoisinko "tämä porukka", minusta tästä ei voi silti vetää johtopäätöstä, etteivät jotkut huolenaiheet olisi legitiimejä.
Minusta MOT:n juttu oli harhaanjohtava, koska "lätkämailaa" on käytetty lähinnä poliittisesti, so. sitä on kaunisteltu julkisuudessa "siivoamalla" kuvista keskiajan lämpöhuiput. Tuomittavaa sekin tietenkin on.
CRU:n keissi oli nolo, mutta se porukka oli kyllä jo valmiiksi minun makuuni liian politisoitunutta. Toivon että kun Mannin ja Jonesin tapaiset änkyrät paljastetaan, tiede pääsee etenemään sitä reittiä, jota se normaalistikin etenee.
Vertaus eugeniikkaan on myös erittäin osuva, koska eugeniikkakohelluksen backlash-ilmiön vuoksi nykyään on täysin tabu puhua genetiikan yhteiskunnallisesta ulottuvuudesta edes silloin kun se olisi tarkoituksenmukaista eikä polkisi kenenkään oikeuksia.
Eniten pelkään tilannetta, jossa skeptikoiden masinoima backlash johtaa siihen, että mitään ei voida tehdä vaikka löytyisi puolueeton ja pätevä todistusaineisto, jossa jokin oikein ikävä AGW-skenaario osoittautuu erittäin todennäköiseksi. Tällainen tilanne on mahdollinen, jos kaikki AGW:ta todennäköisenä pitäneet tutkijat onnistutaan kompromettoimaan.
Minusta tarkoituksenmukaista olisi, että Köpiksessä päästäisiin sopimukseen sellaisista keinoista, joilla tarvittaessa voidaan tuoda painetta päästöjen vähennyksiin ilman, että poliitikot voivat käyttää niitä sidosryhmiensä ostamiseen ja julkisen omaisuuden lahjoittamiseen erityisintressiryhmille - kuten kävi EU:n päästökaupan kohdalla.
Ilmastonmuutokseen liittyvää alarmismia eli uhkakuvien maalailua voi hyvinkin pitää uskonnon kaltaisena liikkeenä samoin kuin vihervasemmistolaista maailmankuvaa yleisemminkin.
VastaaPoistaItselläni ei edelleenkään ole mitään tieteellistä kantaa asiaan, mutta olen vahvasti sitä mieltä, että ilmastotutkijat pilaavat mahdollisen asiansa ja, että ilmastohysteria on vienyt todella tehokkaasti huomion paikallisesta luonnonsuojelusta ja tietyllä tavalla myös vääristänyt ihmisten luontosuhdetta ainakin julkisen keskustelun tasolla.
Uskonnollisina liikkeinä nuo vertautuisivat vapaisiin lahkoihin. Kirkon hierarkialla on uskonnollinen tarkoituksensa ja siinä on yhteiskunnallistakin syvää järkeä, jota ei usein huomata. Ei sitä tietenkään voi suoraan kopioida mitenkään tieteeseen tai muuhun "maalliseen" toimintaan, mutta ihan hyvin voisi vähän ottaa oppia.
Jo se herättää epäilyjä, että jonkin asian ympärillä pyörii valtava hihhuliuskonnon kaltainen kiihko.
VastaaPoistaHyvä nyrkkisääntö on se, että epäile aina tämänkaltaisia liikkeitä, jotka hokevat samaa, vääristelevät faktoja ja pyrkivät tukahduttamaan toisinajattelijat.