Islam – suurin uhka sitten toisen maailmansodan

Tuomas Enbuske kuuluu niihin Yle-journalisteihin, jotka viitsivät perehtyä käsiteltävään aiheeseen enemmän kuin vähän alusta. Siksi hän saakin haastateltaviltaan enemmän irti kuin moni muu.

Valitettavasti viime viikolla hän hieman epäonnistui, kun vieraiksi tulivat filosofi Jukka Hankamäki, islamintutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila ja lääkäri Anas Hajjar, joka on myös Suomen Islamilaisen Neuvoston (SINE) puheenjohtaja.

Keskustelijoista vain Hankamäki yritti saada keskustelua aikaiseksi, kun taas kaksi muuta joko väistelivät, valehtelivat tai keskittyivät epäolennaisuuksiin.

Islamin selittäjä

Hämeen-Anttila varoitti kovasti yleistämästä. Hankamäki vastasi nasevasti, että yleistäminen on ongelma vain, jos esittää kriittisiä arvioita islamista. Positiivisia asioita taas voi vapaasti yleistää.

Hämeen-Anttilan omia yleistyksiä islamista on käytetty hyväksi silloin, kun on tehty syyteharkintaa tai jaettu tuomioita uskonrauhan rikkomisesta. Jostain syystä Hämeen-Anttila ei pidä näitä yleistyksiä ongelmallisina. ”Profeetta Muhammad on muslimeille pyhä” ja ”Pilakuvat loukkaavat muslimeja” kelpaavat asiantuntijalausunnoiksi, vaikka todellisuudessa monet loukkaantujista eivät olleet koskaan nähneet alkuperäisiä piirroksia.

Pilakuvakohun päälietsoja, tanskalaisimaami Abu Laban joutui höystämään suhteellisen viattomia piirroksia ylimääräisillä väärennetyillä kuvilla halutun vaikutuksen aikaansaamiseksi.

Keskustelun perusteella Hämeen-Anttila noudattaa edelleen uskollisesti Kepan Kumppani-lehdessä vuonna 2002 ilmaisemaansa periaatetta:

"Islamin myönteisistä puolista kertominen on tärkeää, sillä kielteiset puolet tulevat esiin omalla painollaan. Islamilaista kulttuuria tuntevilla on siksi velvollisuus tuoda esille sitä, että islam on paljon laajempi asia kuin se kuva, joka meille välittyy uutisia katselemalla"

Aika moni allekirjoittanut mukaan luettuna on sitä mieltä, että islam on paljon muutakin kuin se, mitä Hämeen-Anttila suostuu siitä kertomaan. Se pikkiriikkinen väkivallantekoja islamin nimissä tekevä vähemmistö on vain jäävuoren huippu paljon laajemmasta ongelmasta, jonka kokonaisvaikutuksen tämän päivän länsimaissa vain harva suostuu tunnustamaan.

Islam vs. Islamismi

Ne, jotka rehellisesti tunnustavat puhdasoppisen islamin aiheuttavat ongelmat, saavat syytöksiä rasismista ja islamofobiasta ja joutuvat elämään poliisivartioinnissa tappouhkausten takia. Tämä on monen ns. suvaitsevaisen mielestä paljon pienempi ongelma kuin se, mitä heidän ”islamofobisten” puheidensa väitetään aiheuttavan.

Äskettäin HS Raadin Timo Vihavaisen kirjaa käsittelevässä kirjoituksessa joku älyköistä esitti, että islam ei ole ongelma mutta islamismi taas on. Nämä käsitteet ilmeisesti kuvaavat eri asioita. Poliisivartioinnissa elävä ja islamin ongelmat tunnustava Ayaan Hirsi Ali vastasi Los Angeles Timesin haastattelussa, kun häneltä kysyttiin, näkeekö hän eroa islamin ja islamismin välillä:

”En näe, koska toinen synnyttää toisen. Valtavirran islamiin synnytään. Se opettaa, että profeettaa ei saa kyseenalaistaa ja kaikki Koraanissa on totta. Sitten radikaalit tulevat ja jatkavat siitä, joten ns. islamin valtavirran on haastettava radikaali elementti. Valtavirran muslimien on asetettava kyseenalaiseksi profeetta Muhammadin erehtymättömyys. Heidän on lakattava opettamasta lapsille, että kaikki Koraanissa on totta ja tarkoitettu vakavasti otettavaksi.”

Maailmasta tuskin löytyy montaa islamistia, joka ei pidä Koraania sellaisenaan Allahin sanana tai joka ei usko profeetta Muhammadin olevan täydellinen ihminen. Islamisti on siis aina muslimi ja sekulaari islamisti on käsitteenä mahdoton. Maltilliset muslimit eivät uskalla haastaa islamisteja, koska heidän pitäisi tällöin toimia uskontoaan vastaan eli kyseenalaistaa Koraani Allahin ilmoituksena ja profeetan erehtymättömyys.

Siksi profeetta Muhammad voi täyttää pedofilian määritelmän, koska hän meni naimisiin Aishan kanssa tämän ollessa kuusivuotias ja avioliitto saavutti täyttymyksensä Aishan ollessa yhdeksänvuotias. Hän ei kuitenkaan voi poliittisen korrektiuden pelisääntöjen mukaan olla pedofiili, koska sellainen väite olisi ”vihapuhetta” ja Helsingin käräjäoikeuden mukaan myös rangaistavaa.

Anas Hajjar mainitsi Enbusken ohjelmassa aivan oikein, että Muhammadin elinaikana lapsiavioliitot olivat tavanomaisia. Hajjar ei kuitenkaan maininnut profeetta Muhammadin esikuvallista asemaa ja hänen esimerkkinsä vaikutusta tämän päivän islamilaisessa maailmassa. Tällaisia puolitotuuksia voi hyvällä omatunnolla kutsua taqiyyaksi tai kitmaniksi.

Freedom can go to hell

Radikaalit muslimit ovat itse itsensä huonoimpia pr-miehiä. Kun hollantilainen Geert Wilders vihdoin päästettiin monikulttuuriseen paratiisiin eli Britanniaan, häntä oli vastassa nelisenkymmentä mielenosoittajaa, jotka Freedom can go to hell -kylttiensä kanssa vaativat Britanniaan sekä Hollantiin sharia-lakia.

Oheisella videolla esiintyneet haastateltavat eivät peitelleet toiveitaan, kun he kertoivat mielipiteensä Wildersistä:

”...profeetan loukkaamisesta rangaistaan kuolemalla. Hänen pitäisi ottaa oppia Theo van Goghista ja muista, jotka kärsivät vastaavan rangaistuksen.”

Kun vastaajalta eli Roshan Muhammed Salihilta kysyttiin, oliko tuo uhkaus, hän vastasi:

”En tietysti itse aio toteuttaa sitä, mutta hänen on ymmärrettävä, että muslimeja on jokaisessa maailman kolkassa ja nämä ihmiset rakastavat kaikki Muhammadin sanomaa... Ja Muhammadin sanoma oli: Se, joka loukkaa ketä tahansa profeettaa, on tapettava.”

Kun Roshan Muhammed Salih kertoo mielipiteensä, on kyseessä monikulttuuri. Kun Geert Wilders elokuvassaan Fitna kertoo, mitä Salih ja muut hänen kaltaisensa sanovat, on kyseessä vihapuhe. Silti juuri Roshan Muhammed Salihin monikulttuuri osoittaa parhaiten Wildersin käsitykset islamilaisesta ideologiasta todeksi.

Ruotsalainen maailmansota

Ruotsissa sosiaalidemokraattinen päivälehti Aftonbladet julkaisi ruotsindemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkessonin mielipidekirjoituksen, jossa tämä väitti seuraavaa:

”Ruotsindemokraattina pidän sitä [islamia] meidän suurimpana uhkana sitten toisen maailmansodan ja lupaan tehdä kaiken voitavani trendin kääntämiseksi seuraavissa vaaleissa.”

Åkesson kävi artikkelissaan läpi ruotsalaisen yhteiskunnan ja islamin kohtaamisen aiheuttamat ongelmat yksi kerrallaan. Hän myös totesi, että

”...islam on vaikuttanut ruotsalaiseen yhteiskuntaan merkittävästi enemmän, kuin ruotsalainen yhteiskunta on vaikuttanut islamiin.”

Hän kertasi islamin ja kristikunnan vuosisataista konfliktia ja totesi, että Ruotsin nykyiset vallanpitäjät kuvittelevat ratkaisevansa sen kädenkäänteessä.

Ruotsin oma Hämeen-Anttila eli Lundin yliopiston islamologi Jan Hjärpe ei vaivautunut käsittelemään Åkessonin väitteitä vaan tuomitsi kirjoituksen ”puhtaaksi rasismiksi”. Hjärpe löi Hitler-kortin pöytään väittämällä, että kyseessä on samantyyppinen propaganda kuin natsien antisemitismi.

Hjärpen natsikortista tekee ironisen se, että Hjärpe itse on aikanaan puolustanut avoimesti juutalaisvastaista Ahmed Ramia, kun tätä syytettiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Hjärpe puolusti Ramia, koska

”...Ramin tarkoituksena ei ollut hyökätä juutalaisia/juutalaisuutta vastaan sinänsä vaan tavoitteena oli taistella palestiinalaisten asian puolesta.”

Rami on mm. sanonut:

”Toivotan uuden Hitlerin tervetulleeksi.”

”Hitlerin virhe oli se, että hän oli liian humaani.”

Rami on myös holokaustinkieltäjä ja ruotsalainen kansallissosialisti Björn Björkvist on kirjoittanut esipuheen Ramin kirjaan Tabubelagda Tankar. Kirjailija ja Radio Islamin perustaja Rami tuomittiin Hjärpen ja kirjailija Jan Guilloun puolustuksesta huolimatta kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Ruotsissa vasemmistolainen, islamilainen ja kansallissosialistinen antisemitismi kytkeytyvät mielenkiintoisella tavalla yhteen. Yhteisenä vihollisena toimii Israel-myönteinen Ruotsindemokraatit, joka ilmeisesti edustaa Hjärpen kaltaisille sitä todellista natsismia.

Aftonbladet on aiemmin ilmoittanut, että se ei julkaise Ruotsindemokraattien vaalimainoksia lehdessään. Siksi tuntuu ihmeelliseltä, että lehti antaa Jimmie Åkessonille palstatilaa. Ehkä lehdellä on taka-ajatuksia, koska Åkessonin mielipidekirjoituksesta on tehty rikosilmoitus kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Aftonbladetin motiiveilla voi toki spekuloida. Ehkä lehti haluaa kannustaa muita medioita boikotoimaan Ruotsindemokraatteja. Vaikka valtapuolueiden edustajat nimittelevät Ruotsindemokraatteja ”epädemokraattiseksi” puolueeksi, tuntuisi kummalliselta, jos ”demokraattiset” puolueet lähtisivät kieltämään puoluetta tässä vaiheessa. Selvää on, että Ruotsindemokraattien potentiaalinen vaa'ankieliasema valtiopäivillä pelottaa.

Lisäys: Gates of Vienna -blogin mukaan Aftonbladet olisi muuttanut Åkessonin mielipidekirjoituksen otsikkoa. Alkuperäisessä otsikossa puhuttiin islamista suurimpana uhkana Ruotsille, kun taas Aftonbladetin tohtoroimassa versiossa sana islam oli korvattu sanalla muslimit.