Sananvapauden loppua odotellessa

Ennen kesätaukoa on hyvä tarkastella vähän sananvapaustilannetta ja tulevia rajoituksia, jotka tulevat myös Suomeen mutta pienellä viiveellä. Islamilaisten maiden järjestö OIC:n puheenjohtaja Ekmeleddin Ihsanoglu piti puheessaan 18.6.2008 lännessä esiintyvää ”islamofobiaa” yhtenä järjestön tärkeimmistä prioriteeteista. Hänen mukaansa toimiin on ryhdyttävä neljällä tasolla:

”Ensiksi virallisella tasolla lännen hallitusten ja niiden valtioiden kanssa, joissa ilmiö on levinnyt laajalle. Olemme kehottaneet maiden viranomaisia käyttämään niille kuuluvia velvollisuuksia hillitäkseen tätä laitonta trendiä niiden kansainvälisten ja paikallisten lakien mukaisesti, jotka kieltävät kiihotukseen yksilöitä ja ryhmiä kohtaan uskonnon, rodun ja muiden tekijöiden perusteella.”

Tässä valitettavasti Ihsanoglu on oikeassa. Erilaiset kansainväliset sopimukset velvoittavat kieltämään ”syrjinnän”, vaikka toisaalta samat sopimukset ovat ristiriidassa YK:n ihmisoikeuksien julistuksen kanssa. Länsimaille olisikin tässä yhteydessä tärkeää sekä pitää kiinni omista kansalaisvapauksistaan että vaatia ihmisoikeuksien noudattamisessa vastavuoroisuutta islamilaisilta mailta esimerkiksi naisten, uskonnollisten vähemmistöjen ja islamista luopuneiden kohtelussa. Ehkä tämä Suomen ulkoministeri Alexander Stubbin toimi on sinänsä hyvä mutta riittämätön yritys oikeaan suuntaan.

”Toiseksi tärkeimpien kansainvälisten järjestöjen tasolla…”

Islamilaisten maiden järjestö äänestää YK:ssa yhtenä blokkina ja pystyy vaikuttamaan YK:n yleiskokouksen ja Genevessä sijaitsevan YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöslauselmiin.

”Kolmanneksi tunnetuissa akateemisissa instituutioissa, tutkimuskeskuksissa ja thinktankeissa.”

Saudiraha on jo korruptoinut islamintutkimusta merkittävästi, kuten John Espositon esimerkki osoittaa.

”Neljänneksi OIC:n islamofobian tarkkailuelimessä, jonka olemme perustaneet seuraamaan ja dokumentoimaan tämän riesan kaikkia esiintymiä ja käsittelemään ne interaktiivisella tavalla.”

Mikä on tuo tarkkailuelin on ja mitä ovat ne interaktiiviset toimenpiteet, joita OIC aikoo käyttää? Ihsanoglun uhkaukset voisi jättää vaille huomiota, mikäli omat sekä EU:n päättäjät edes teeskentelisivät yrittävänsä puolustaa kansalaisvapauksia.

Pilakuvat ja Fitna ärsyttävät

OIC ilmaisi myös pettymyksensä Århusin hovioikeuden päätöksestä, jonka mukaan Jyllands Posten –sanomalehden alkuperäinen päätös julkaista Muhammad-pilakuvat ei ollut laiton kuten ei myöskään 17 tanskalaisen sanomalehden myöhempi pilakuvien julkaisu. OIC:n islamofobian tarkkailuelimen tiedottaja luonnehti päätöstä yllättäväksi, koska melkein kaikki läntiset hallitukset Yhdysvallat mukaan luettuna olivat kieltäneet kaikki yhteydet islamin ja terrorismin välillä.

OIC tuomitsee terrorismin, mitä ikinä se sillä tarkoittaakaan, mutta pitää ”islamofobiaa” suurempana ongelmana kuin väkivaltaisten jihadistien islamin nimissä tekemiä terroritekoja.

”Maltillisessa” Jordaniassa paikallinen tuomioistuin on julkaissut pidätysmääräyksen Fitna-elokuvan tekijästä Geert Wildersistä. Oletettavasti Jordania pyrkii myös saamaan aikaiseksi kansainvälisen Interpolin pidätysmääräyksen, mikä tekee Wildersin ulkomaanmatkailusta potentiaalisesti vaarallista. Tämänkin voisi sivuuttaa olankohautuksella, mikäli Hollannin hallitus pääministeri Jan-Peter Balkenenden johdolla ei pyrkisi etsimään kaikkia mahdollisia keinoja Wildersin saamiseksi oikeuden eteen.

Kaksi hollantilaista yritystä Zwanenberg ja Friesland Foods julkaisi jordanialaisissa sanomalehdissä ilmoituksen, jossa ne tuomitsivat Fitna-elokuvan sisältämät islaminvastaiset kommentit ja sanoivat niiden tarkoituksen olevan loukata. Yritykset tietysti pyrkivät vähentämään mahdollisen hollantilaisiin tuotteisiin kohdistuvan boikotin vaikutuksia.

Ranska aloittaa nettisensuurin

Mika Illmanin ja Johanna Suurpään toiminta muuttuu jatkossa helpommaksi, jos Suomessa aletaan Ranskan malliin sensuroida internet-sivustoja. Lapsipornon lisäksi aikomuksena on sensuroida myös muuta epäilyttävää aineistoa kuten rasismiin ja terrorismiin liittyviä sivustoja.

Itse asiassa mikä tahansa sivusto voidaan uuden lakiehdotuksen mukaan sensuroida, koska presidentti Nikolas Sarkozyn hallinto antaa kansalaisille mahdollisuuden ilmiantaa epäilyttäviä sivustoja, jotka hallitus voi lisätä ”mustalle listalle” ja näin pakottaa palveluntarjoajat estämään pääsyn niille.

Palataan takaisin Suomeen. Tieto Seppo Lehdon saamasta kahden vuoden ja seitsemän kuukauden ehdottomasta vankeustuomiosta on levinnyt maailmalle. Jostain syystä siellä kuvitellaan Lehdon saaneen tuomion islamin pyhien arvojen loukkaamisesta. Toki tällainen kohta tuomiosta löytyy, mutta pääasiallinen syy tuomion pituuteen johtuu lukuisista kunnianloukkauksista. Myös Jihadwatchin Robert Spencer mainitsee Lehdon tuomion oheisella videolla.

Lehto ja hänen kumppaninsa olivat julkaisseet blogeillaan herjaavia kuvia islamin profeetta Muhammadista. Lehto itse ei ollut itse tehnyt näitä kuvia vaan kopioinut ne muualta ja löysin lähteen eli Zombietimen Muhammad-kuvien arkiston. Sieltä löytyy sekä Muhammadin islamilaisista lähteistä peräisin olevia kuvia, keskiaikaisia eurooppalaisia kuvia että modernimpia piirroksia. Kohdasta Extreme Muhammad löytyvät Lehdon blogeissaan käyttämät kuvat.

Tämänkertainen sanavapauskatsaus on hyvä päättää Britanniaan, jossa kirjailija Ian McEwan saattaa joutua syytteeseen ”viharikoksesta”, kun hän erehtyi sanomaan halveksivansa ”islamismia”. Tämä on ironista, koska islamismia käytetään yleisesti peitesanana kuvaamaan poliittista islamia, kun halutaan välttää suora islamin arvostelu. McEwan halusi omien sanojensa mukaan vain puolustaa ystäväänsä Martin Amisia, joka oli aiemmin joutunut muslimijärjestöjen hampaisiin ja rasismisyytösten kohteeksi.

Kaikesta huolimatta täytyy ihailla muslimijärjestöjen kykyä käyttää hyväksi länsimaiden luomia instituutioita ja kansainvälisiä sopimuksia sananvapauden tukahduttamiseen. Luonnollisesti tämä ei kävisi päinsä ilman länsimaiden suvaitsevaisia myötäjuoksijoita, joiden omaan monikulttuuri-ideologiaan ”vihapuheen” kieltäminen sopii mainiosti.

Islamin kunnioitus sananvapauden rajoituksilla tuskin lisääntyy, mutta islamofobian rummuttajat eivät halua kunnioitusta vaan pelkkä alistumisen tuoma hiljaisuus riittää. Jos kansainväliset sopimukset eivät auta, konkreettinen väkivallan uhka toimii tehokkaasti konfliktia pelkääviä länsimaisia hallituksia vastaan.