Blogin yksi tarkoitus on tarjota minulle alusta pohdiskella, miksi asiat menivät kuten menivät ja miksi nykyisen kaltaiseen tilanteeseen on jouduttu. Kyse on tässä tapauksessa suurvaltapolitiikasta, joka liittyy meneillään olevaan Ukrainan sotaan.
Aloitetaan historiasta. Toinen maailmansota on juuri päättynyt ja Natsi-Saksa on kukistettu. Sen yritys hallita Eurooppaa oli tuhoon tuomittu ja maa oli sodan jälkeen raunioina.
Sodan voittajista Britannia oli heikossa hapessa ja velkaantunut sodan aikana Yhdysvalloille. Sodan varsinaiset voittajat olivat Yhdysvallat ja Neuvostoliitto, joka hallitsi liki puolta Eurooppaa.
Tällaisessa tilanteessa Yhdysvallat päätti jättää joukkoja Eurooppaan huolehtimaan siitä, että revanssihenki ei nousisi Saksassa. Koska tämä oli epätodennäköinen skenaario, Yhdysvaltojen sotilaallisen läsnäolon tarkoitukseksi muodostui ennemminkin Länsi-Euroopan puolustaminen Neuvostoliiton mahdolliselta hyökkäykseltä.
Ydinaseet näyttelivät tässä suuta roolia. Tarkoituksena ei ollut käyttää ydinaseita vaan ne toimivat pelotteena Neuvostoliiton mahdollista hyökkäystä vastaan. Myöhemmin suurvaltojen välinen kilpailu muuttui ns. kylmäksi sodaksi, jossa molemmilla osapuolilla oli riittävästi ydinaseita koko maailman tuhoamiseen moneen kertaan.
1980-luvun loppupuolella Neuvostoliiton talous alkoi yskiä. Se ei kestänyt jatkuvaa sotilaallista varustelua eikä maa pysynyt teknologian osalta lännen kelkassa. Yritykset uudistaa taloutta menivät pieleen ja lopulta Neuvostoliitto lakkasi olemasta valtiona ja sen osatasavallat itsenäistyivät. Tätä ennen Neuvostoliiton vasallit itäisessä Keski-Euroopassa olivat lähteneet omille teilleen ja Berliinin muuri oli kaatunut.
Neuvostoliiton hajotessa suurin osatasavalta Venäjä otti itselleen roolin Neuvostoliiton seuraajavaltiona.
Kylmän sodan jakolinjojen kaatuminen ei kuitenkaan tuonut tilalle harmonista yhteiseloa. Aluksi Venäjä tuntui etenevän länsimaisen mallin mukaan kohti demokratiaa. Venäjä liittyi lisäksi joihinkin länsimaisiin yhteistyöjärjestöihin kuten Euroopan neuvostoon. Länsimaisuudella oli tuossa vaiheessa vielä hyvä kaiku.
Länsimaiden vetämää kehitystä ei kuitenkaan kestänyt pitkään. Taloudellisissa vaikeuksissa ollut Venäjä ei saanut länneltä sitä apua, jota se olisi toivonut. Länsimaisten normien omaksuminen alkoi kohdata vastarintaa keskustelun sävy alkoi koventua.
Keskeisinä muutoksina Venäjän politiikassa voi mainita yksiselitteisen kielteisen suhtautumisen läntisen puolustusliitto Naton laajenemiseen entisen Neuvostoliiton alueelle. Venäjä myös suhtautui erittäin kielteisesti länsimaiden puuttumiseen IVY-maiden asioihin esimerkiksi värivallankumousten kautta.
Venäjän ja lännen välien heikkenemiseen liittyy myös myyttejä. Yksi niistä on se, että Mihail Gorbatshoville aikananaan luvattiin, että Nato ei laajene itään. Neuvostoliitolle ei kuitenkaan koskaan annettu muodollista takuuta tästä. Silti asia jäi kytemään ja sitä käytettiin Venäjällä länsivastaisuuden lietsontaan.
Joka tapauksessa Venäjän integroiminen osaksi läntisiä talous- ja turvallisuusjärjestelyjä epäonnistui, jos sitä nyt koskaan tosissaan yritettiinkään. Viime aikoina mm. Jordan Peterson on pitänyt lännen epäonnistumista Venäjän kanssa traagisena virheenä. Venäjästä ei koskaan tullut osa yhdentyvää Eurooppaa.
Välit ovat menneet jo niin huonoiksi, että jopa Nordstreamin kalteinen molempia osapuolia taloudellisesti hyödyttävä hanke on poliittisesti pitkällä tähtäimellä mahdoton, koska se vahvistaa Venäjän asemaa.
Saksa voi toki ostaa kaasua myös muualta mutta hinnaltaan putken kautta tuleva kaasu on paljon edullisempaa.
Miksi amerikkalaiset joukot ovat edelleen Euroopassa?
Yhdysvaltojen joukot jäivät 2. maailmansodan jälkeen Eurooppaan. Kylmä sota päättyi jo vuonna 1991. Silti amerikkalaiset joukot ovat edelleen Euroopassa ja muodostavat keskeisen tekijän Naton puolustuksesta. Yhdysvallat käyttää paljon rahaa Euroopan puolustukseen, vaikka Naton eurooppalaiset jäsenmaat pystyisivät halutessaaan huolehtimaan maanosan puolustuksesta itse. Taloudellisesti tämä ei olisi minkäänlainen ongelma, koska Yhdysvaltojen eurooppalaisten liittolaisten yhteenlaskettu bruttokansantuote ja väkiluku ovat suurempia kuin Yhdysvalloilla (Huom! Artikkeli on vuodelta 2012)
Forbesin artikkeli vastaa kysymykseen melkein heti alkupuolella.
”Yhdysvaltojen asevoimien tärkein rooli tulevaisuudessa on puolustaa sellaisia potentiaalisia hegemonisia uhkia vastaan, joita yksikään muu valtio ei kykene torjumaan.”
Itse sanon tähän, että ainoa valtio, joka kykenee Euroopassa tuollaisen uhan muodostamaan on Venäjä. Yhdysvaltojen joukot ovat Euroopassa Venäjän takia, koska Venäjä on ”potentiaalinen hegemoninen uhka” eli vain Venäjä voi nousta dominoivaksi valtioksi Euroopassa. Sen sijaan ei ole realismia olettaa, että Venäjästä tulisi globaali hegemoni tai edes merkittävä globaali kilpailija Yhdysvalloille tai Kiinalle. Sen sijaan Venäjä voi liittoutua jomman kumman kanssa ja juuri tällä hetkellä Venäjä on liittoutunut Kiinan kanssa. Jos minulta kysyttäisiin, tällainen tilanne ei ole lännen kannalta hyvä asia.
Amerikkalaisten strategia
Käytännössä Venäjä on ottanut Neuvostoliiton paikan pääasiallisena turvallisuusuhkana Euroopassa. Yhdysvallat käyttää Venäjän suhteen eristämisstrategiaa (containment) eli Yhdysvallat pyrkii estämään sen, että Venäjästä tulisi Euroopan hegemoni.
Itse ihmettelin, kun tutustuin värivallankumouksiin ja lännen pyrkimyksiin integroidalänteen Georgian ja Ukrainan kaltaisia entisiä Neuvostotasavaltoja, jotka eivät koskaan ole kuuluneet länteen ja jotka eivät ole Yhdysvalloille millään tavalla strategisesti tärkeitä.
Itse tulkitsen asian niin, että Naton laajeneminen on yksi työkalupitää Venäjä varpaillaan eli kyseessä on tavallaan kiusanteko. Toisaalta kyseeessä on myös vaarallinen mielettömyys tilanteessa, jossa esim. Georgiassa luodaan värivallankumous, jonka jälkeen maan johtoon nousee Mihail Shaakasvilin kaltainen länsimielinen poliitikko. Pian tämän jälkeen Georgia julistetaan tulevaksi Naton jäsenmaaksi.
Yksi tulkinta tapahtuneesta on sellainen, ettäYhdysvallat on siis toiminnallaan provosoinut konflktin ydinasevalta Venäjän kanssa. Forbes-lehti kertoi vuonna 2012 tarinan tällä tavalla:
”Aiemmin liittolaisia keräämällä lopetettiin turvallisuus. Nykyisin Washington kerää liittolaisia itsetarkoituksellisesti esimerkiksi tuomalla Natoon jäseniä, joilla on enemmän strategisia haittoja kuin hyötyjä.”
”Bushin hallinto jopa ajoi Natoon Georgiaa, joka neljä vuotta sitten (vuonna 2008) aloitti sodan Venäjää vastaan. Mieletön politiikka, jonka takia tarpeettomasti otetaan riski konfrontaatiosta ydinasein varustetun suurvallan kanssa.”
Kun ajatellaan, mitä Ukrainassa on ollut käynnissä viime helmikuun lopusta alkaen, voidaan olla tyytyväisiä, että ydinaseita ei vielä ole käytetty.
Suomalaiselle myös herää kysymys, onko Suomi suhteellisen pienine armeijoineen hyödyllinen Natolle vai onko Suomen 1300 kilometria pitkä Venäjän raja strateginen haitta.
Strategia, jolla Yhdysvallat estää Venäjän nousun Euroopan johtavaksi valtioksi ei ole mitään erityisen uutta ja ihmeellistä. Britannia noudatti samaa strategiaa pitkään aina siihen asti, kun sen sotilaallinen voima ei enää riittänyt. Britannian tavoitteena oli estää minkä tahansa manner-Euroopan suurvallan nousu dominoivaksi valtioksi maanosassa. Historiassa niin Ranska kuin Saksa ovat saaneet kokea tämän.
Yhdysvallat käytti containment-strategiaa menestyksellisesti Neuvostoliittoa vastaan ja nyt se käyttää sitä Venäjän pitämiseksi kurissa.
Tämä tietysti herättää kysymyksiä.
Oliko tarpeen käyttää containment-strategiaa Venäjän suhteen vai olisiko mieluummin kannattanut integroida Venäjä osaksi Euroopan turvallisuusjärjestelyjä?
Onko nykyinen tilanne millään tapaa korjattavissa vai onko lännen ja Venäjän välirikko pysyvä?
Läntisen Euroopan Nato-maissa monet haluaisivat mieluummin tehdä sopimuksen Venäjän kanssa kuin palella ensi talvena. Monissa Euroopan kaupungeissa on mielenosoituksia, joista valtamedia raportoi niukanlaisesti.Pitäisikö Ukrainan sodassa pyrkiä kunnialliseen rauhaan vai annetaanko taistelujen jatkua yli talven?
Yksi hämmästyttävä tekijä koko sodan aikana on ollut se, miten pieni rooli diplomatialla on ollut kriisin aikana. Tuntuu siltä kuin diplomaattista ratkaisua ei edes haluttaisi vaan se korvataan sotilaallisella voimalla.
Yksi erityinen asia, johon en ennen tätä kirjoitusta ollut löytänyt selitystä on se, miksi Yhdysvallat väkisin ajaa Ukrainaa ja Georgiaa Naton jäseniksi. Selitys ei ole se, että Yhdysvallat haluaa suojella Ukrainaa Venäjän imperialismilta.
Yksi vastaus löytyy tältä videolta, jossa Jeffrey Sachs kertoo, miksi Yhdysvallat haluaa Georgian ja Ukrainan mukaan Natoon. Sachs oli aikanaan yksi niistä joka aikanaan oli mukana johdattamassa Itä-Euroopan entisiä kommunistimaita kuten Venäjää ja Puolaa markkinatalouteen.
Sachs kertoi, että syy Ukrainan ja Georgian Nato-jäsenyydelle on pyrkimys eristää Venäjä pois Mustalta Mereltä. Molemmat maat sijaitsevat Mustan meren rannalla.
Sitä, onko tämä kiistaton fakta vai ei, en toki tiedä, mutta se selittäisi sen innokkuuden, jolla Yhdysvallat on ajanut näitä maita Naton jäseniksi vuodesta 2008 lähtien. Jos väite on totta, se kertoo, että Venäjän heikentäminen ja eristäminen oli Yhdysvaltojen politiikka jo George W. Bushin presidenttikaudella eikä ole syytä olettaa, etteikö tämä politiikka olisi edelleen voimassa.
Vuonna 2008 elettiin ns. yksinapaisen maailmanjärjestyksen aikaa. Siinä Yhdysvallat käytti tarvittaessa sotilaallista voimaa sille vastenmielisen hallinnon kaatamiseen. Tämä politiikka toteutui niin Afganistanissa, Irakissa, Libyassa ja myöhemmin Syyriassa.
Tässä artikkelissa siteeratussa Forbesin artikkeissa vuodelta 2012 ei pidetty hyvänä, että Yhdysvallat yritti hankkia Nato-liittolaisiksi Georgian kaltaisia maita. Nykypäivänä ei voisi kuvitella, että valtamediassa julkaistaisiin vastaavia mielipiteitä. Ukrainan tukemista ei voi arvostella leimautumatta Venäjä-mieliseksi. Sama koskee myös niitä, jotka haluaisivat, että Ukrainan sota ratkaistaisiin diplomatian avulla. Mielestäni tämä ei ole realistista. Sodan osapuolet eivät ole halukkaita lopettamaan sotaa. Ne, jotka kannattavat sodan lopettamista ja rauhanneuvotteluita ”pelaavat Putinin pussiin”. Näin on siitä huolimatta, että vastakkain on kaksi ydinasevaltaa eikä täysimittaisessa ydinsodassa ole voittajia.
Miksi Putin hyökkäsi Ukrainaan?
Tähän mies itse on sanonut seuraavaa Ukrainan Nato-jäsenyydestä:
"Ymmärrämme selkeästi, että tuollaisessa skenaariossa sotilaalliset uhat Venäjää kohtaan lisääntyvät dramaattisesti.
”Kiinnitän erityistä huomiota siihen, että maatamme kohtaavan äkillisen iskun riski kasvaa moninkertaiseksi. Yhdysvaltojen strategisissa suunitteludokumenteissa mainitaan mahdollisuus ennalta ehkäisevään iskuun vihollisen ohjusjärjestelmiä vastaan. Kuka taas on Yhdysvaltojen ja Naton päävihollinen? Tiedämme senkin. Se on Venäjä. Naton asiakirjoissa maamme on suoraan ja virallisesti merkitty pääasialliseksi uhaksi Pohjois-Atlantin turvallisuudelle. Ukrainan tehtävä on palvella laukaisualustana iskulle. Jos esi-isämme olisivat kuulleet moista, he eivät olisi uskoneet. Tänään me emme halua uskoa sitä, mutta se on totta.”
Luonnollisesti tuo ei tarkoita sitä, etteikö Venäjä tilaisuuden tullen liittäisi Ukrainaa tai sen alueita itseensä. Tämä ei kuitenkaan ole varsinainen tavoite.
Yllä oleva on otos Putinin puheesta viime helmikuun lopulta, jolloin Venäjä aloitti Ukrainaa vastaan sotatoimet, joita se kutsuu sotilaalliseksi erityisoperaatioksi.
Uskooko joku vielä siihen, mitä Putin sanoo.
VastaaPoista
VastaaPoista"Pitäisikö Ukrainan sodassa pyrkiä kunnialliseen rauhaan vai annetaanko taistelujen jatkua yli talven"?
Joopa joo, kysy sitä Putlerilta.Kunhan se on saatu syrjään, niin vasta sitten voi rauhasta alkaa jotenkin puhumaan; ei kuitenkaan Macronin tai Scholzin suulla!
VastaaPoistaTervehdys Vasara pitkästä aikaa.
Mukava kun kirjoitat tanakkaa tarinaa(kun ns. medialla ei näköjään äly oikein riitä)
Tuosta koko Vennään touhusta on tullut mieleen että mitä tuolla koko Moskovalla tekee.
Varastavat kaikki Uralin itäpuoliset luonnonvarat ja vievät rosvotut rahat ulkomaille.
Olen ollut itä-Siperiassa ja tiedän kyllä mitä he ajattelevat Moskovan ja Pietarin koirista.
Kunpa tulisi joku Hodorkowski,Deripaska,Bill Browder-konsortio joka esittäisi proklamaation
että Uralin itäpuoliset mineraalivarat kuin myös maakaasu ja -öljy kuuluvat aluehallinnoille.
Jos Moskova haluaa ostaa niin maailmanmarkkinahinnalla myydään jos kiltisti pyydetään.
Tiedän että siellä on ihan ikioma Systema ja edes Pietarin verikoirilla ei ole sinne mitään asiaa.
Nyt olisi korkea aika.
Loppuisi Moskovan oligarkien vouhotus kuin seinään.
Vaikka voihan siellä Moskovassa olla melkoinen pelko persiissä että näin tulee nimenomaan käymään.
Toivon Siperian kunniallisille ja ryhdikkäille kansalaisille siunausta.
Regards Josef
Niin ei tarvitsi latviaan enää ajaa viinaa hakemaan jos eivät olisi natoon liittyneet mitä luultavimmin... eiköhän venäjä jo olisi virostakin ne sorrretut venäläiset pelastaneet..
VastaaPoistaAnonyymi: "Uskooko joku vielä siihen, mitä Putin sanoo"
VastaaPoistaKyllä minä uskon, jos Putler sanoo, että hän aikoo hyökätä. Myös kuvaukset hyökkäyksen syistä ovat todennäköisesti lähempänä sitä, mitä hän ajattelee kuin länsimaisen valtamedian spekulaatiot.
Terho Hämeenkorpi: " kysy sitä Putlerilta.Kunhan se on saatu syrjään, niin vasta sitten voi rauhasta alkaa jotenkin puhumaan; ei kuitenkaan Macronin tai Scholzin suulla!"
Minusta hallinnon vaihto rauhan ehtona on liian kunnianhimoinen tavoite. Käytännössä se tarkoittaa, että sota pitkittyy ja ydinsodan riski pysyy korkeana.
Josef: "Tuosta koko Vennään touhusta on tullut mieleen että mitä tuolla koko Moskovalla tekee.
Varastavat kaikki Uralin itäpuoliset luonnonvarat ja vievät rosvotut rahat ulkomaille.
Olen ollut itä-Siperiassa ja tiedän kyllä mitä he ajattelevat Moskovan ja Pietarin koirista.
Tuosta koko Vennään touhusta on tullut mieleen että mitä tuolla koko Moskovalla tekee.
Varastavat kaikki Uralin itäpuoliset luonnonvarat ja vievät rosvotut rahat ulkomaille.
Olen ollut itä-Siperiassa ja tiedän kyllä mitä he ajattelevat Moskovan ja Pietarin koirista.
Kunpa tulisi joku Hodorkowski,Deripaska,Bill Browder-konsortio joka esittäisi proklamaation
että Uralin itäpuoliset mineraalivarat kuin myös maakaasu ja -öljy kuuluvat aluehallinnoille.
Jos Moskova haluaa ostaa niin maailmanmarkkinahinnalla myydään jos kiltisti pyydetään.
Tiedän että siellä on ihan ikioma Systema ja edes Pietarin verikoirilla ei ole sinne mitään asiaa.
Nyt olisi korkea aika.
Loppuisi Moskovan oligarkien vouhotus kuin seinään.
Vaikka voihan siellä Moskovassa olla melkoinen pelko persiissä että näin tulee nimenomaan käymään.
Toivon Siperian kunniallisille ja ryhdikkäille kansalaisille siunausta
Jeltsinin aikana alueilla oli enemmän valtaa. Putinin aikana Moskovan keskushallinto on nimittänyt alueiden johtajat. Tämä on johtanut tyytymättömyyteen, joka on ajoittain purkautunut esim. Venäjän kaukoidässä.
Mitä tulee oligarkkeihin, varastaminen on Venäjän vitsaus. Se oli myös edeltäjävaltio Neuvostoliitossa ihmisille tapa parantaa elintasoaan ja saada kaupoissa heikosti saatavilla olevia tuotteita.
Siperiassa muuten yksi suuri uhka on väkiluvun lasku, kun asukkaat muuttavat Moskovaan ja Pietariin.
Anonyymi:"Niin ei tarvitsi latviaan enää ajaa viinaa hakemaan jos eivät olisi natoon liittyneet mitä luultavimmin... eiköhän venäjä jo olisi virostakin ne sorrretut venäläiset pelastaneet.."
Baltian maat tuskin olisivat kehittyneet nykytasolleen ilman Nato-jäsenyyttä.
Viron venäläisten integraatio ei tosin ole ollut menestystarina. Heidän keskuudestaan löytyy Putlerille kannatusta etenkin vähän vanhemman sukupolven keskuudesta.
Jos Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen EU ja NATO olisivat panostaneet Venäjän integroimiseen länteen, se olisi saattanut jopa onnistua. Demokratia oli kohtuullisen lupaavalla oraalla ja oli selvää, että talousongelmat ovat vain väliaikaisia.
VastaaPoistaMiksi USA ei tätä yrittänyt ja EU myötäili mukana, on tuntematonta. Vaihtoehtoja on kolme:
1) Tähän päädyttiin enempi vähempi sattumalta. Eli oli erilaisia kilpailevia koulukuntia, osa halusi integrointia, osa halusi vastakkainasettelua ja mikään niistä ei saanut riittävää valta-asemaa jolloin ajauduttiin tilanteeseen jossa ei tehty yhtään mitään. Tällöin Venäjä puolestaan ajautui odotetusti siihen jamaan jossa se on nyt. Mikä oli ymmärrettävää sillä maalla ei ollut minkäänlaista kansanvaltaista perinnettä eikä kansalla tarpeeksi tietoa sitä vaatia omin neuvoin. Tämä vaihtoehto on varsin epätodennäköinen, sillä siinä missä EU:n valintana tämä olisi jopa odotettu sen hampaattomuuden takia, ei EU määrännyt sotilaspoliittisia valintoja. Sen teki NATO eli USA:n johdolla ja USA taas yleensä kaksipuoluejärjestelmänsä takia kykenee tekemään strategisia valintoja, olivatpa ne sitten oikeita tai vääriä.
2) Tähän päädyttiin ihan jenkkien typeryyden takia. He uskoivat Venäjän kehittyvän demokratiaksi ihan itsestään ja kun sitten näin ei käynytkään, seuraus oli vastakkainasettelu. Tämä on todennäköisin vaihtoehto, koska jenkit aivan oikeasti uskoivat demokratian viemiseen jopa Afganistaniin ja Irakiin, jotka sentään ovat monta pykälää Venäjää pahempia rasteja tällä alalla. Sitä paitsi on turha yrittää selittää ilkeydellä sitä minkä voi selittää typeryydellä, mikä sekin puoltaa tätä vaihtoehtoa.
3) Kyseessä oli aivan oikein tehdyn strategisen laskelman mukainen valinta. Mikäli Venäjästä saataisiin rakennettua toimiva yhteiskunta, se haastaisi Yhdysvallat maailman johtavana valtiona. Venäjän valtavat luonnonvarat ovat maailman suurimmat ja strateginen sijainti lähes Yhdysvaltain tasoa. Katsaus historiaan osoittaa, että viimeisen kolmensadan vuoden ajan yhdenkään ulkovallan ei ole sallittu ottaa Venäjää haltuunsa, vaan heikon Venäjän avuksi on aina rientänyt jokin kilpaileva ulkovalta. Jos Venäjää hallitsisi tehokas järjestelmä, muut maat jäisivät sen varjoon ja siksi tätä tilannetta ei tule sallia. On olemassa mahdollisuus, että USA:ssa tajuttiin tämä 30 vuotta sitten ja tehtiin tietoisesti valinta Venäjän ulkopuolelle jättämisestä.
On myös huomattava, että Venäjän integrointi länsimaiseen järjestelmään olisi nykypäivänä jos nyt ei mahdotonta niin monin verroin vaikeampaa kuin 30 vuotta sitten. Vaikka länsi olisikin valmis ottamaan riskin Venäjän noususta johtavaksi valtioksi eli arvioisi tämän haitat pienemmiksi kuin Venäjän jättämisen nykytilaansa, Kiina ei tätä sulattaisi. 30 vuotta sitten Kiina oli aivan liian heikko estääkseen tämän, mutta nyt se ei enää todennäköisesti ole. Perinteiseen tapaan jos Venäjä olisi joutumassa jonkin muun vallan vaikutuspiiriin, toinen valta rientää estämään sen ettei joutuisi itse altavastaajaksi. Venäjän resurssit ovat aivan liian suuret jotta niiden tehokas hyödyntäminen voitaisiin sallia.
Jaska Brown: "1) Tähän päädyttiin enempi vähempi sattumalta. Eli oli erilaisia kilpailevia koulukuntia, osa halusi integrointia, osa halusi vastakkainasettelua ja mikään niistä ei saanut riittävää valta-asemaa jolloin ajauduttiin tilanteeseen jossa ei tehty yhtään mitään."
VastaaPoistaMinusta tuo ei tehty yhtään mitään vaikuttaa uskottavalta etenkin alkuvaiheessa joskus Jugoslavian hajoamissotien aikaan. Yhdysvallat tajusi, että se on ainoa supervalta ja se voit tehdä maailmassa mitä kulloinkin huvittaa. Sen ei tarvinnut maksaa erehdyksistään täyttä hintaa.
Venäjä jätettiin omn onnensa nojaan eikä sen mielipteitä otettu enää huomioon yksinapaisessa maailmassa.
3) Kyseessä oli aivan oikein tehdyn strategisen laskelman mukainen valinta. Mikäli Venäjästä saataisiin rakennettua toimiva yhteiskunta, se haastaisi Yhdysvallat maailman johtavana valtiona.
Tämä ei mielestäni ole uskottava vaihtoehto. Venäjän väestömäärä on jo vuosikymmenten ajan ollut laskusuunnassa. Nykyinen lukema taitaa olla jossain 140 miljoonan paikkeilla. Uuutta väestöä on tarjolla lähinnä entisen Neuvostoliiton islamilaisista tasavalloista. Tämä on keskeinen tekijä, miksi Venäjä ei kykene kilpailemaan Yhdysvaltojen kanssa.
Talous on raaka-ainevetoinen mutta helpommi korjattavissa kuin vähenevä väestö.
Sen sijaan Venäjästä voisi tulla Euroopan johtava valtio, jos se saisi kehittyä täyteen potentiaaliinsa.
"Jos Venäjää hallitsisi tehokas järjestelmä, muut maat jäisivät sen varjoon ja siksi tätä tilannetta ei tule sallia. On olemassa mahdollisuus, että USA:ssa tajuttiin tämä 30 vuotta sitten ja tehtiin tietoisesti valinta Venäjän ulkopuolelle jättämisestä."
Minusta tuo hypoteesi, että Venäjä on liian arvokas jätettäväksi kilpailijan haltuun vaikuttaa uskottavalta. Nyt Venäjä on mennyt Kiinan syliin ja samalla Yhdysvallat yrittää heikentää Venäjää eli tehdä siitä Kiinalle vähemmän arvokkaan.
Mitä tulee tietoiseen päätökseen, uskon, että se tehtiin 2000-luvun aikana. Silloin Ukrainaa ja Georgiaaa houkuteltiin jo Natoon. Vuonna 2004 järjestettiin Ukrainan ensimmäinen värivallankumous, jossa kiistanalaisen vaalin jälkeen voittajaksi julistettiin Viktor Jutshenko. Häviäjäksi jäi Leonid Janukovits, joka puolestaan syrjäytettiin seuraavassa värivallankumouksessa.
"On myös huomattava, että Venäjän integrointi länsimaiseen järjestelmään olisi nykypäivänä jos nyt ei mahdotonta niin monin verroin vaikeampaa kuin 30 vuotta sitten. Vaikka länsi olisikin valmis ottamaan riskin Venäjän noususta johtavaksi valtioksi eli arvioisi tämän haitat pienemmiksi kuin Venäjän jättämisen nykytilaansa, Kiina ei tätä sulattaisi. 30 vuotta "
Jos kysyttäisin Naton eurooppalaisilta jäsenmailta, ainakin ne, joilla ei ole yhteistä rajaa Venäjän kanssa saattaisivat hyväksyäkin Venäjän suureman roolin. mutta Yhdysvallat ei varmasti hyväksyisi ja Yhdysvallat on se, joka Natossa viime kädessä päättää asioista.
Tuon Nato-jutun lisäksihän noita syitä sotaan on ollut aika moneen lähtöön jo, lähtien natsijahdista ja aina Pietari Suuren valloitusten toistamiseen. On mm mainittu, että Ukraina ei ole mikään oikea valtio, ja ukrainalaiset olisi hävitettävä pois kuleksimasta. Ja niin edelleen.
VastaaPoistaValitettavasti Putinin kohdalla on ongelmana se, että hän on patologinen valehtelija. Vakavalla naamalla esittää aivan tolkutonta bullshittiä, eli ns. taktista totuutta. Asiat ovat yleensä täsmälleen päinvastoin kuin mitä hän sanoo. Tämä on nähdäkseni käynyt jo selväksi tämän "erikoisoperaation" aikanakin.
Joskus aiemmin hän esim. kertoi Suomessa, että Venäjä on vetänyt kaikki joukko-osastonsa 1500 kilometrin päähän Suomen rajasta. Aivan pokkana esitti tällaista, ja Niinistö seisoi siinä vieressä... Kun ei oikeastaan ollut edes mitään syytä puhua tuollaisia. Että aika kontrolloimattomasta valehtelusta on kyse.
Hän on ikäänkuin nostanut vedätyksen aivan uudelle tasolle, presidenttitasolle. Niinistölle, Macronille ja Scholzille valetta päin naamaa vain.
Putinia todennäköisesti kirvelee kovasti, että hän ei saanut Ukrainaa valtaansa nukkehallitsija Janukovitshin avulla, kun ukrainalaiset olivatkin eri mieltä. Sen vuoksi piti aloittaa erikoisoperaatio.
Anonyymi: "Tuon Nato-jutun lisäksihän noita syitä sotaan on ollut aika moneen lähtöön jo, lähtien natsijahdista ja aina Pietari Suuren valloitusten toistamiseen. On mm mainittu, että Ukraina ei ole mikään oikea valtio, ja ukrainalaiset olisi hävitettävä pois kuleksimasta. Ja niin edelleen."
VastaaPoistaPutin kirjoitti Krelmin sivuille pitkän artikkelin, jossa hän esitti oman käsityksensä Ukrainan valtiosta. Tuo kirjoitus on edelleen siellä.
Putinin mukaan Ukrainan valtio on nykyisellään täysin neuvostoajan tuote. Koska Neuvostoliiton aikana maan sisäisillä rajoilla ei juuri ollut väliä, Ukrainalle annettiin alueita, jotka eivät koskaan olleet sille kuuluneet(esim. Krim ja jotka olivat historiallisesti venäläisiä.
Putin selkeästi vähätteli Ukrainaa kansakuntana ja esitti sen vain Venäjän osana. Vaikka kirjoittaja on mikä on, hänen analyysinsä ei ole tyystin vailla pohjaa. Ukraina oli muuten itsenäistymässä samoihin aikoihin kuin Suomi ja Baltian maat. Bolshevikit kuitenkin kukistivat yritityksen.
https://en.wikipedia.org/wiki/Kiev_Bolshevik_Uprising
Mihail Bulgakovin romaani Valkokaarti kertoo noista päivistä.
Vähättelevät puheet eivät kuitenkaan tarkoita, että Ukrainan valtion tuhoaminen olisi ollut
sodan pääasiallinen syy.
Mitä tulee valehteluun, Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden on toistuvasti jäänyt kiinni valehtelusta, jotka liittyvät lähinnä Bidenin tekoihin, saavutuksiin ja henkilökohtaisiin tapahtumiin. Bidenilla oli vaikeuksia pysytellä totuudessa jo ennen seniiliyttään.
Putlerin valehtelu näyttää olevan samaa laatua.
Martti J. Kari totesi että Venäjän ei omasta mielestään voi olla imperiumi vain jos sillä on Ukrainaa. Jos Venäjällä ei ole Ukrainaa, se on pelkkä valtio. Venäjällä ei siis ole "rationaalista" syytä haluta Ukrainaa vaan se liittyy haluun olla imperiumi. Venäjä ei ole kansallisvaltio/etnovaltio koska se pitää sisällään paljon ei-venäläisten kansojen asuinalueita. Pelkkänä venäläisten etnovaltiona se olisi suppeampi.
VastaaPoistaVenäjä perustuu käytännössä Moskovan Venäjään eli alkujaan Moskovan ruhtinaskuntaan. Se sitten valtasi muita venäläisiä valtioita kuten Novgorodin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Moskovan_ruhtinaskunta
https://en.wikipedia.org/wiki/Tsardom_of_Russia
Ukraina ehti olla hetken aikaa jollain nimellä toiminnassa 1917-1921. Ukraina oli samassa porukassa kuin Valko-Venäjä, Georgia, Armenia ja Azerbaijan jotka itsenäistyivät kun Venäjän keisarikunta romahti ja Venäjällä puhkesi sisällissota kommunistien ja valkoisten kesken. Ne olivat hetken aikaa itsenäisiä kunnes puna-armeija valtasi ne. Venäjästä irtosivat myös Suomi, Baltian maat ja Puola mutta ne pysyivät omina valtioinaan.
https://en.wikipedia.org/wiki/Ukrainian_People%27s_Republic
https://en.wikipedia.org/wiki/Ukrainian_State
Puna-armeija yritti vallata Puolaa mutta se ei onnistunut.
https://en.wikipedia.org/wiki/Polish%E2%80%93Soviet_War
Vieras: "Ukraina ehti olla hetken aikaa jollain nimellä toiminnassa 1917-1921. Ukraina oli samassa porukassa kuin Valko-Venäjä, Georgia, Armenia ja Azerbaijan jotka itsenäistyivät kun Venäjän keisarikunta romahti ja Venäjällä puhkesi sisällissota kommunistien ja valkoisten kesken. Ne olivat hetken aikaa itsenäisiä kunnes puna-armeija valtasi ne. Venäjästä irtosivat myös Suomi, Baltian maat ja Puola mutta ne pysyivät omina valtioinaan."
VastaaPoistaSisällissodassa Simon Petljuran johtamat ukrainalaiset nationalistit hävisivät ja bolshevikit voittivat. Tästä syystä Ukrainan itsenäisyys jäi haaveeksi. Ukraina myös menetti alueita Puolalle.
Petljuran hallitsemilla alueilla tapahtui juutalaisiin kohdistuneita pogromeita eli Petljuran maine on samalla tavalla huono kuin natsikollaboraattori Stepan Banderan. Juutalaisten massamurhan takia Peljura murhattiin Pariisissa 1926 Pariisissa.
"Martti J. Kari totesi että Venäjän ei omasta mielestään voi olla imperiumi vain jos sillä on Ukrainaa"
Martti J. Kari viljelee kommenteissaan tuon kaltaisia klisheisiä hokemia. Venäjällä on sekä rationaalisia että kansalliseen mytologiaan liittyviä syitä hallita Ukrainaa. Hallitseminen ei välttämättä tarkoita anneksointia vaanmyös sitä, että Ukrainasta ei tule osaa länttä.
No jaa, se ensimmäinen merkittävä itäslaavilainen valtio oli nimenomaan ukrainalaispohjainen Kiovan Rus.
VastaaPoistaSittemmin se hajosi itäslaavilaisiksi pikkuruhtinaskunniksi, joista monet jotuivat mongolien valloittamiksi.
Merkittävin niistä oli Moskova, jonka ruhtinaan mongolit ylensivät suuriruhtinaaksi keräämään heille verot muilta itäslaaviruhtinailta.
Moskovassa itäslaavit sekosivat mongolien ja turkkilaisheimojen kanssa roistomaiseksi sekasikiökansaksi, joka itsenäistyttyään alkoi rosvota itäslaavivaltioita.
Niinpä siis, kyllä se on Ukraina, jolla on rationaalisia ja kansalliseen mytologiaan perustuvia syitä hallita moskoviittimongolien jälkeläisten itselleen ryöstämiä ja terrorisoimia itäslaavien maita.
On varma kuin aamen kirkossa, että jos Ukraina olisi jotenkin kyennyt itsenäistymään Suomen tapaan, se olisi kehittynyt Puolan kaltaiseksi eurooppalaiseksi valtioksi sen sijaan, että joutui kärsimään moskoviittien miehityshallintoa kaikkine tuhoterroreineen.
Keitäs ne bloshevikit sitten olivat, mikä yhteinen nimittäjä?
VastaaPoistaKorjaus tuohon imperiumijuttuun. Se olikin Arto Luukkanen joka sanoi jossain esitelmässään että Venäjä ei koe olevansa imperiumi jos sillä ei ole Ukrainaa.
VastaaPoistaVenäläisten harrastama mystiikka Ukrainan suhteen perustuu varmaankin Kiovan Rusiin. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiovan_Rus
Mongoliaikana suurin osa nyky-Venäjästä oli mongolien alaisuudessa ja se on jättänyt tiettyjä piirteitä ajattelun ja toiminnan suhteen. Siitä on peräisin se jos sanoo Venäjän olevan "aasialainen" tai "puoliaasialainen".
Venäjän retoriikka natseista on outoja kun presidentti Zelensky on juutalainen etnisyydeltään. Hänen äidinkeli on venäjä ja hän on erikseen opetellut ukrainan kielen.
Kiitos Vasara, samoin kuin Jaska, että olette niitä harvoja, jotka nykyisen maailmanmyllerryksen keskelläkin olette parhaanne yrittäneet pitää päänne kylmänä eikä sekoittaa sitä ties millä kouhotuksilla. Ainakaan ette analyyseissanne ole menneet affekti edellä, ja sitä pitää kunnioittaa. En toki itsekään tiedä kaikkia tämänhetkisen tilanteen taustoja, ja olen siksi melko pidättyväinen omissakin arvioissani. Mutta tulevaisuuttahan ei meille kerrota, ja siksi myös ja varsinkin ns. Wirallisia Totuuksia lienee aiheellista hieman varoa. Mikään kun ei ole ihan niin yksinkertaista, kuin äkkiseltään katsoen saattaisi luulla. Siksi myös tervettä epäilyä tarvitaan, ainakin sopivina annoksina.
VastaaPoista-J.Edgar-
Sergei tiesi Putinin sodan jo 2 vuotta sitten. Olisimmepa uskoneet häntä.
VastaaPoista"Kun Ukrainaan tuli tämä nykyinen kriisi ja pelaajille ei ollut enää paljon rahaa, päätin muuttaa perheeni kanssa Suomeen ja etsiä töitä."
"Chebotarov saapui Suomeen noin kaksi vuotta sitten."
https://yle.fi/uutiset/74-20002247
Varmaan Sergei tiesikin, koska Minskin sopimusta ei noudatettu ja uusi konflikti oli nähtävissä vuoden 2014 jälkeen. Sotahan tavallaan jatkui pääosin matalalla intensiteetillä vuoden 2014 jälkeen.
VastaaPoista