Aika muuttaa koronastrategiaa?

 

Otsikossa voisi hyvin sanoa, että on aika tunnustaa tosiasiat. Koronasta ei päästä irti rokottamalla. Rokote on siihen tarkoituksen liian huono. Pfizerin mRNA-rokotteeseen liittyy muitakin heikkouksia. Sitä ei alkujaankaan ole tehty estämään sariastumista. Kyseessä on kokeellinen, täysin uutta teknologiaa edustava rokote, joka tuotiin pikavauhtia markkinoille ilman kunnollisia kliinisiä kokeita. Rokote ei ole osoittautunut toiveiden mukaiseksi.

Viranomaiset jaksavat toki sanoa, että rokote estää ns. pahemman tautimuodon. Näin voi ollakin, mutta viranomaiset ovat korona-aikana menettäneet uskottavuuttaan tyhjillä lupauksillaan ja toiveajattelullaan, että en yllättyisi, jos rokote olisi pääosin hyödytön.

Viranomaisten toinen paha virhe on ollut lietsoa ylenmääräistä pelkoa kansalaisten keskuudessa. Korona ei ole osoittautunut niin vaaralliseksi taudiksi, kuin epidemian alkuvaiheessa pelättiin.

Pelottelulla on seurauksensa. Osa ihmisistä pelkää koronaa liiankin kanssa. Vanhoilla ihmisillä ja oheissairauksia omaavilla lienee syytäkin olla varovaisia. Normaalilla perusterveellä ihmisellä ei kuitenkaan ole suurta syytä huoleen omasta puolestaan.

Lisäksi kannattaa muistaa, että ihminen ottaa riskejä joka päivä. Kun astut auton rattiin, otat riskin loukkaantumisesta ja mahdollisesta kuolemasta. Koronavirus on yksi riski muiden joukossa. Jos sairastut sen aiheuttamaan tautiin, selviät taudista erittäin suurella todennäköisyydellä, jos olet nuori eikä sinulla ole oheissairauksia.

Syntipukkeja tarvitaan

Koska rokottamalla ei tule laumaimmuniteettia, rokotuksiin perustuva strategia on epäonnistunut täysin. Koska hallituksella ja viranomaisilla on vaikeata myöntää epäonnistumista, tarvitaan syntipukkeja. Sellaiseksi ovat joutuneet rokottamattomat eli ne, jotka eivät syystä tai toisesta ole ottaneet Pfizerin rokotetta. Koska moni kuvitteli, että rokottamalla taudista päästään, vallanpitäjillä ei ole vaikeuksia saada ihmisiä vihaamaan rokottamattomia  uskottelemalla, että pandemian torjunnan epäonnistuminen johtuu heistä. HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen on erityisesti kunnostautunut rokottamattomien syyllistämisessä.

Käsitettä ”rokottamattomien pandemia” on toki käytetty muuallakin kuin Suomessa. Äskettäin maineikas lääketieteellisen alan lehti Lancet kirjoitti, että rokottamattomien leimaaminen ei ole perusteltua.

” On yhä enemmän todisteita siitä, että rokotetuilla henkilöillä on edelleen merkittävä rooli tartunnan leviämisessä. Massachusettsissa, Yhdysvalloissa, havaittiin heinäkuussa 2021 yhteensä 469 uutta COVID-19-tapausta erilaisten tapahtumien aikana, ja näistä tapauksista 346 (74 %) oli täysin tai osittain rokotetuilla henkilöillä, joista 274 (79 %) oireili. Syklin kynnysarvot olivat yhtä alhaiset täysin rokotettujen henkilöiden (mediaani 22-8) ja rokottamattomien, ei täysin rokotettujen tai sellaisten henkilöiden välillä, joiden rokotustilanne ei ollut tiedossa (mediaani 21-5), mikä viittaa korkeaan viruskuormitukseen myös täysin rokotettujen henkilöiden keskuudessa.”

Vaikka rokottamattomien syyllistäminen ei olisi tieteellisesti perusteltua, se on kuitenkin poliittisesti tarkoituksenmukaista. Lancet kirjoittaa lopuksi:

” Historiallisesti sekä Yhdysvallat että Saksa ovat synnyttäneet kielteisiä kokemuksia leimaamalla osia väestöstä ihonvärin tai uskonnon vuoksi. Kehotan korkea-arvoisia virkamiehiä ja tutkijoita lopettamaan rokottamattomien ihmisten, kuten potilaidemme, kollegojemme ja muiden kansalaistemme, epäasianmukaisen leimaamisen ja ponnistelemaan enemmän yhteiskunnan yhdistämiseksi.”

Suomi ei suinkaan ole ainoa maa, joka on epäonnistunut pandemian selättämisessä. Itävalta lukitsi äskettäin rokottamattomat kotiarestiin. Tässä vaiheessa kannattaa muistuttaa, että Itävalta oli aikanaan osa Kolmatta valtakuntaa, mikä ei välttämättä ole omiaan herättämään myönteisiä mielikuvia tehdystä päätöksestä.

Aivan kuten Suomessa, myös Itävallassa päättäjät päivittelevät alhaisia rokotuslukuja (Itävallassa 65% on täysin rokotettuja) eikä sielläkään myönnetä, että valittu strategia on epäonnistunut.

Iltasanomat lietsoo taas paniikkia

Jos korona-ajalta pitäisi valita kaikkein vastuuttomin pelon lietsoja, valinta kohdistuisi epäilemättä Iltasanomiin, joka on lietsonut pelkopornoa alusta asti. Viimeisimmässä korona-aiheisessa jutussaan Iltasanomat lietsoo paniikkia puhumalla ”hätäjarrusta” ja ”poikkeusoloista”.

Nyt eletään vasta flunssa-ajan alkua. Huippukohdat ovat vasta edessä. Siksi IS:n pelonlietsonta vaikuttaa pelottavalta.

Sulkutoimet eivät luultavasti vaikuta juuri mitään itse tautiin mutta ne aiheuttavat varmuudella ikäviä taloudellisia seurauksia eri alojen yrittäjille.

Iltasanomien jutun kommenttiosastosta voi lukea, miten hyvin rokottamattomien syyllistäminen pandemiasta on uponnut lehden lukijoihin. Jotkut kommentit ovat karmeaa luettavaa. Lisäksi kommenteista paljastuu naiivi usko rokotusten tehoon ja siihen, että pakottamalla rokottamattomat ottamaan piikin, epidemia katoaisi. Ei varmasti katoa. Ei ole kadonnut missään muuallakaan, jossa väestö on suurimmmalta osin rokotettu Pfizerin rokotteella.

Poliitikkojen ja viranomaisten pahin virhe koko epidemia-aikana on ollut usko siihen, että ihmisjoukkoja kontrolloimalla epidemia voidaan selättää. Tämä on monessa maassa johtanut pitkittyneisiin sulkuihin, ulkonaliikkumiskieltoihin ja muihin liikkumisrajoituksiin. Joissakin paikoissa koronasulut ovat pitkittyneet yli vuoden mittaisiksi. Australian Victorian osavaltiossa voidaan perustellusti puhua jopa koronatyranniasta, jossa poliisin voimakeinot puistossa liikkuvia ihmisiä kohtaan ovat arkipäivää.

Sulkujen ja viranomaisten mielivallan asemesta päättäjien olisi kannattanut kokeilla rehellisyyttä ja vedota ihmisten omaan vastuuntuntoon. Suomen kaltaisessa maassa, jossa luottamus päättäjiin on korkealla tasolla, useimmat ihmiset toimivat järkevästi ilman pakkoa. Jos taas poliitikot ja viranomaiset valehtelevat ja siirtävät jatkuvasti maalitolppia, uskottavuus rapautuu ja luottamus heikkenee.

Oman erityismainintansa ansaitsee koronakriisin käenpoika koronapassi, jonka merkitys taudin torjunnassa on olematon. Sillä tuskin enää sanottavammin saadaan houkuteltua ihmisiä ottamaan rokote. Lisäksi sen positiivinen taloudellinen vaikutus ravintola-alan yrittäjille on parhaimmillaankin rajallinen.

Vaarana on, että epidemian kadottua passille keksitään tapoja säännöstellä ihmisten perusoikeuksia vähän samalla tavalla kuin totalitaristisessa poliisivaltio Kiinassa tehdään sosiaalisen luottoluokituksen avulla. Koronapassin jatko mahdollistaa myös yhä uudet rokotekierrokset Pfizerin rokotteella, eli piikistä ei päästä koskaan eroon eikä ihminen voi elää yhteiskunnassa vapaana, ellei hän ota boosterirokotetta yhä uudelleen ja uudelleen. Ehkä yksi vaihtoehto olisi keskittyä taudin hoitokeinoihin heikkotasoisten rokotteiden asemesta. Koronapassin moraalinen oikeutus myös katoaa siinä vaiheessa, kun todetaan, että rokotetut tartuttavat ja sairastavat yhtä lailla.