Postmoderniin
identiteettipolitiikkaan perustuvassa yhteiskunnassa uhristatus on
pääomaa, jonka käytöstä ei rangaista vaan siihen jopa
rohkaistaan. Äskettäin kansanedustaja Satu Taavitsainen pukeutui
lapinpukuun, otatti itsestään kuvan ja julkaisi sen Instagramissa.
Seurauksena oli sosiaalisessa mediassa edelleen jatkuva loukkaantumisten
kavalkadi.
Saamelaiset
saavuttivat virallisen jalustalle nostetun vähemmistön aseman
presidentti Tarja Halosen virkakaudella. Suomessa arvioidaan asuvan
noin 6000 saamelaista eli mistään järin suuresta vähemmistöstä
ei ole kyse.
Väärennetty gákt
Lapinpuku on värikäs
ja kaunis. Sitä on käytetty postikorteissa ja muussa matkailuun
liittyvässä rekvisiitassa jo vuosikymmenten ajan.
Loukkaantumiskavalkadi, jota tässä kutsun ”Nunnukagateksi”,
alkoi siis Taavitsaisen julkaisemasta kuvasta. Saamelaisten edustajat
närkästyivät tästä. Närkästymisen syyt on kuvattu aika hyvin
tässä
blogikirjoituksessa. Kirjoittaja, joka esittelee itsensä
”saamelaiseksi kulttuuriaktivistiksi”, kuvaa syytä näin:
”Taas kerran on
suomalainen pukenut ylleen feikin version saamelaisen kulttuurin
näkyvimmästä monumentista, ja käyttää sitä osana omaa
identiteettiään.”
Tästä voi
valistunut lukija päätellä närkästymisen luonteen. Se ei siis
ole aitoa närkästymistä vaan luultavasti Helsingin yliopistossa
opittua tapaa suhtautua kulttuurillisten symbolien ”omimiseen”
eli kulttuurilliseen
lainaamiseen. Kyseessä on yksi viimeisimmistä
identiteettipoliittisista muoti-ilmiöistä, joita syntyy tiuhaan
tahtiin vasemmistolaisissa kulttuuripiireissä ja yliopistojen
humanistisissa tiedekunnissa.
Äsken viittaamani
blogikirjoituksen kirjoittaja ”Petra” ilmoittaa olevansa
”pohjoismaisen monikulttuurisuuden tuote”. Lisäksi hän ei asu
saamelaisten perinteisilla asuinalueilla. Tämän voi päätellä
siitä, ettän hän on ns. ”citysaamelaisten” järjestön
City-Sámit ry:n hallituksen jäsen. Koska saamelaisten perinteiset
elinalueet eivät kykene enää tarjoamaan elantoa kaikille
saamelaisille, suuri osa heistä on muuttanut etelään. Helsinki
taitaa noin 600 saamelaisellaan olla Suomen suurin ”saamelaiskylä”.
Satun myös tietämään, että ns. ”citysaamelaiset” eivät
nauti kaikkien saamelaisten keskuudessa varauksetonta suosiota.
Nunnukagate auttaa ehkä ymmärtämään, miksi näin on.
Saamelaiset eivät
ole ns. näkyvä vähemmistö eli heitä ei katukuvassa erota
tavallisesta suomalaisesta mitenkään, mikäli he eivät ole
pukeutuneet aitoon gáktiin.. Suuri osa Etelä-Suomessa asuvista
saamelaisista on sulautunut kantaväestöön eikä välttämättä
koe tässä mitään ongelmaa. He eivät ole kiinnostuneita
osallistumaan City-Samit -järjestön jäsenten
pöyristymisnäytöksiin.
Yksi pöyristymisen
syistä oli se, että Taavitsaisen käytttämä puku oli feikki eikä
ns. ”aito gákt”. Olen tähän päivään asti selviytynyt ilman
tietoa siitä, mikä on aito gákt, mutta ehkä tästä eteenpäin
näin ei voi olla. On myös syytä tietää, että saamelaispuvun
käytöstä on olemassa Saamelaiskäräjien laatimat selkeät
säännöt. Näiden sääntöjen mukaan kukaan ei-saamelainen ei
saa pitää saamenpukua, ei edes epäaitoa sellaista päällään. Ei
saa, vaikka näyttäisi kuvassa yhtä hyvältä kuin kansanedustaja
Satu Taavitsainen.
Minusta nuo säännöt
ovat täysin kohtuuttomat. Saamelaisilla ei ole lapinpukuun mitään
tavaramerkkioikeutta, joten sen käytöstä ei voi ketään
rangaista, oli puku sitten aito tai epäaito. Vähemmistöt eivät
voi tuolla tavalla sanella, mitä ihminen saa pitää päällään ja
mitä ei. Moinen loukkaa yksilönvapautta. Toisaalta nyky-yhteiskunta
on postmodernin identiteettipolitiikan vaikutuksesta alkanut kaventaa
perinteisiä kansalaisvapauksia vähemmistöjen oikeuksien nimissä.
Vähemmistön kollektiivinen oikeus välttyä loukkaavalta puheelta
ajaa nykyisin mennen tullen sananvapauden yli eikä loukkaamisesta
syytetyllä ole mahdollisuutta puolustautua. Lynkkaajien armeija on
aina valmiina, jos joku harhautuu pois poliittisen korrektiuden
kapealta polulta.
Nunnuka-nunnuka
lailaa
Tällaisessa
yhteiskunnassa kannattaa myös varoa, mille nauraa. Yle Areena
julkaisi
äskettäin 80-luvun viihdesarjoja palvelussaan. Yksi näistä
oli Hymyhuulet, jossa esiintyi kaksi saamelaishahmoa Naima-Aslak ja
Soikiapää, jotka joka sketsin jälkeen menivät ”Luostolle lustin
pithoon ja viinan juonthiin.” Jo tuolloin saamelaisjärjestöt
närkästyivät viihdeohjelman tavasta kuvata saamelaiset
stereotyyppisesti viinaan menevinä ja likaisina.
Nunnuka-sketsit
olivat aikanaan hauskoja. Luultavasti se johtui vaihtoehtojen
puutteesta, koska 1980-luvulla televisiossa näkyi vain kaksi
kanavaa, joita likimain kaikki katsoivat. Halvalla tehty sketsiviihde
meni täysillä läpi, koska parempaa ei ollut tarjolla. Katsoin
äskettäin muutaman ”nunnuka-sketsin” eivätkä ne enää
naurattaneet samalla tavalla kuin aikanaan vaan vaikuttivat
ennemminkin yhdentekeviltä.
Tapa, jolla sarja
esitetään
varoitustekstien kera, taas kertoo nykyajasta ja poliittisesta
korrektiudesta kaiken olennaisen. Menneisyyttä ei osata katsoa ilman
moralismia, mistä nuo varoitustekstit kertovat. Me kaikki tiedämme,
että nunnuka-sketsejä ei enää nykypäivänä tehtäisi.
Poliittinen korrektius määrittelee säännöt luvalliselle naurulle
ja tekee viattomasta naurusta likaista.
Samalla tavalla kuin
lapinpuku poliittinen korrektius on kulttuurillista lainaa, joka on
peräisin Yhdysvalloista. Itse kieltäisin mieluummin poliittisen
korrektiuden kuin aidon tai epäaidon gáktin käytön
ei-saamelaisilta.
Poliittinen
korrektius nimittäin voi olla myös vaarallista. Aidon tai epäaidon
gáktin käyttö ei toistaiseksi ole vaarallista ei-saamelaisille.
Epäasiallinenkaan käyttö tuskin johtaa syytteeseen kiihottamisesta
kansanryhmää vastaan puhumattakaan kansanedustaja Taavitsaisen
suhteellisen viattomasta Instagram-kuvasta.
On kuitenkin myös
vähemmistöjä ja kulttuureja, joiden tavat, arvot ja asenteet ovat
räikeässä ristiriidassa yhteiskunnan perusarvojen ja jopa lain
kanssa. Poliittinen korrektius vaikeuttaa puuttumista tiettyjen
vähemmistön keskuudessa vallitseviin ihmisvihamielisiin ja julmiin
tapoihin. Se myös pakottaa teeskentelemään, että vähemmistön
kulttuuri olisi jotenkin hienoa ja erinomaista, vaikka se ei sitä
oikeasti olisi. Rehellisen mielipiteen sanominen kyseisen kulttuurien
edustajien tavoista ja asenteista voi johtaa syytteeseen
kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Yhteiskunta, jossa
voi pelkäämättä tehdä sketsejä juopottelevista saamelaisista
tai hieman yksinkertaisista romanimiehistä on vapaampi ja
viattomampi kuin nyky-yhteiskunta, jossa jokaisen pitää kaksi
kertaa miettiä, millä sanoilla luonnehtii uhristatuksen omaavan
vähemmistön edustajia. Vähemmistöt tai edes itseään
alkuperäiskansana pitävät saamelaiset eivät ole jalompia ja
ylevämpiä kuin tavalliset kantasuomalaiset eikä kenenkaan pitäisi
antaa muuta ymmärtää.
Se uhriutumisen ihana tunne… Saamelaispukujahan on muuten käytetty Lappiin liittyvissä matkailumainoksissa jo jostain 1960-luvulta alkaen. Eikä niissä kuvissa mallit ole välttämättä mitään saamelaisia olleet eivätkä ne puvutkaan välttämättä kaanonin mukaisia. Mutta tolkulliset saamelaiset tietävät että saamenpuku on eksotiikkaa, eksotiikka tietää turisteja ja turistit tietävät rahaa. Eipähän muuten ilmennyt silloin mitään kulttuuri-imperialismitriggeröitymistä kun Höblä puki neekerin suomalaiseen kansallispukuun:
VastaaPoistahttps://arkitehti.files.wordpress.com/2010/01/find-lande.gif
"Vähemmistöt tai edes itseään alkuperäiskansana pitävät saamelaiset eivät ole jalompia ja ylevämpiä kuin tavalliset kantasuomalaiset eikä kenenkaan pitäisi antaa muuta ymmärtää." Naulan kantaan. Tätä ei nykyaikana saa sanoa ääneen. Saamelaiset itsessään ovat harmitonta ja lupsakkaa sakkia. Harmi, että siihenkin pienehköön ryhmään näköjään mahtuu ammattiloukkaantujia :(
VastaaPoistaSattuisitko tietämään että voiko noita aitoja pukuja ei-saamelaiset ostaa mistään? Voisin ihan protestina alkaa pitämään sellaista.
VastaaPoistayrjoperskeles: "Eipähän muuten ilmennyt silloin mitään kulttuuri-imperialismitriggeröitymistä kun Höblä puki neekerin suomalaiseen kansallispukuun."
VastaaPoistaEnemmistökulttuurin symbolien halventamiseen suorastaan kannustetaaan, koska ideologian mukaan se on suorastaan suotavaa. Et ole oikea vihervasemmistolainen, jos et tee omaa osuuttasi suomalaisuuden epädramatisoimisessa (=mädättämisessä).
Samalla, kun suvaitsevaisto sanoo, että mitään aitosuomalaisuutta ei ole olemassa, se kieltää kulttuurillisen lainaamisen (cultural appropriation) edistyneemmiltä kulttuureilta. Miten me impivaaralaiset voidaan koskaan saavuttaa edistyneempien kulttuurien taso, jos lainaaminenkin kielletään?
R Leon: "Saamelaiset itsessään ovat harmitonta ja lupsakkaa sakkia. Harmi, että siihenkin pienehköön ryhmään näköjään mahtuu ammattiloukkaantujia."
Citysaamelaiset pilaavat saamelaisten maineen omaksumalla vasemmistolainen identiteettipolitiikan.
Anonyymi: "Sattuisitko tietämään että voiko noita aitoja pukuja ei-saamelaiset ostaa mistään?"
VastaaPoistaKyllä niitä voi ostaa mutta luultavasti sellaisen joutuu teettämään. Kannattaa tiedustella Satu Taavitsaiselta, jonka kuvassaan pitämä puku ei siis ollut aito gákt.
Ennen puvun pitämistä sinun tosin kannattaa sanoa olevasi saamelainen. Jos pelkkä oma ilmoitus riittää sukupuolen määrittämiseen, miksi se ei riittäisi saamelaisuuden osoittamiseen? Kannattaa myös huolehtia, että puku on aito gákt eikä mikään feikki.
Yhdysvalloissa tällaista tapahtuu jo. Kansalaisoikeusjärjestö NAACP:n puheenjohtajana toimi Rachel Dolezal -niminen nainen, joka joutui eroamaan, koska hän ei oikeasti ollut musta vaan pelkästään esiintyi sellaisena.
https://en.wikipedia.org/wiki/Rachel_Dolezal
Eri yhteyksissä on ennenkin tullut ilmi, kuinka tämä pöyristynyt loukkaantuminen on meidän aikanamme viimeisen päälle tuotteistettu. Ottamalla herneen nenään milloin mistäkin aloitteleva ja hiukan kokeneempikin tutkija ja toimittelija saa kaipaamaansa media-aikaa. Ilmeisesti tässä on paljon ylistetyn korkeakoululaitoksemme korkein hedelmä. Pitkälle opinportaille edenneistä rahvaan lapsistakin tulee viimeistään siinä vaiheessa jotain "suurta kulttuuripolvea" sen alkaessa halveksia vaatimattomia kansallisia lähtökohtiaan. Ei tietenkään juhlapuheissa mutta käytännön toimissa.
VastaaPoistaMikäli kyseisen "Nunnukagaten" puuhaihmisten tavoitteena todella on ollut puolustaa jotain saamelaisten identiteettiä, lopputulema vaikuttaa hatarasti sivusta seuranneen näkökulmasta jotenkin päinvastaiselta. Nykyisen maailmanvaltion rakentamisen jaloissa vähemmistö tekee itsestään erittäin pikkumaisen ja huumorintajuttoman kuvan.
Ehkä sitten niin onkin, että huumorintaju ja inhimillinen, hiukan vino epätäydellisyys onkin juurittu pois uudesta, "oppineesta" sukupolvesta.
Euvostotaivas: "Ehkä sitten niin onkin, että huumorintaju ja inhimillinen, hiukan vino epätäydellisyys onkin juurittu pois uudesta, "oppineesta" sukupolvesta."
VastaaPoistaHyvin sanottu. Suvaitsevaisuus on vakava asia.
Postmoderni identiteettipolitiikka ei ole arvo sinänsä vaan sen yhtenä tarkoituksena on heikentää kansallisvaltion valtaväestön identiteettiä ja luoda tilaa uudelle kansainväliselle eurostoihmiselle.
Kaiken hyvän huipuksi tuo Taavitsaisen puku on aito Kittilän metsäsaamelaisten puku. Taavitsainen on perinyt puvun äidiltään eli hänellä on täysi oikeus kantaa sitä. Tässä tapauksessa järkyttyminen ja pöksyihin laukeaminen oli näiltä Petroilta ja Piritoilta huomattavan ennenaikaista. Ehkä näiden ammattiloukkaantujien kannattaisi hetki harkita ennen seuraavaa pöyristymistään. Nyt he tekevät vain haittaa kaikille saamelaisille ja myöskin koltille.
VastaaPoistaMetsäsaamelaisuus on valitettavasti joidenkin kannalta sulautunut suomalaisuuteen ja täysin rauhanomaisesti. Kieli on kuollut, joten sen elvyttäminen ei onnistu edes niillä massiivisilla panostuksilla, joilla valtio tällä hetkellä paapoo näitä viimeisiä mohikaaneja.
Arabit voisivat myös kieltää ei-arabeja käyttämästä palestiina-huiveja. Joutuisi moni city-saamelainen hankkimaan uudet kaulaliinat ensi talveksi.
VastaaPoistaAivan älytön ajatus että saamelaiskäräjät voi kieltää ketään käyttämästä saamelaispukua. Kielletään me sitten saamelaisia käyttämästä länsimaisia vaatteita - edes feikkejä - jos kerran demokratiassa eletään ja enemmistö (tai tässä tapauksessa vähemmistö) saa tehdä päätöksiä muiden pukeutumisesta. Osoittaa hyvin miten suvaitsemattomia nuo idiootit ovat.
Kun suomalainen voi olla kuka tahansa, miksei kuka tahansa voisi olla saamelainen tai romani. Tuo Rachel Dolezal itse väitti olevansa musta, joten miksei hän voisi olla, jos haluaa. Eikös identiteettiä saanutkaan valita vapaasti?
VastaaPoistaHassu kaikin puolin��
VastaaPoistaT~Musti
Ymmärrän jotenkin sen, että joku vähemmistö voi tuntea tarvetta laatia sääntöjä omien symboliensa käytölle. Toki kuka tahansa voi muutenkin raapustella sääntökirjoja halunsa mukaan eikä kenenkään tarvitse moisille lotkauttaa korvaansakaan, ellei välttämättä halua. Pieleen mennään siinä kohtaa, kun elämäntapaloukkaantujat alkavat valikoida näistä ketään juridisesti sitomattomista säännöistä sellaisia, joita yleensä täysin tiedostamattaan rikkovia tai "muka rikkovia" aletaan julkisesti häpäistä julkisuudessa, kuten he olisivat syyllistyneet suureenkin rikokseen.
VastaaPoistaItse en ole koskaan aiemmin edes pannut merkille sanan gákt merkitystä tai edes olemassa oloa. Kun se nyt sitten ilmeisesti tarkoittaa jonkin tyyppistä kansanpukua tai kansallispukua tms. niin miksei sen asiattomasta käytöstä voisi joku loukkaantua. Siinäpä sitten. Minäkin loukkaannun ainakin hiukan monestakin asiasta; viimeksi eilen siitä kun lentokoneeseen viereeni istunut tyyppi ei voinut odottaa sitä sekuntia, että olisin saanut tungettua oman kapsäkkini penkin alle, vaan tunki siihen välittömästi, jolloin koko homma muuttui kertaluokkaa hankalammaksi. Mutta toisaalta omalle maksetulle paikalleenhan hän istahti, joten turhaan minä siitä kiukuttelen.
Taavitsainenkin varmaan puki kuvausta varten päälleen ihan täydellä laillisella oikeuudella hallussa pitämänsä vaatteen eikä näin tehdessään rikkonut omistusoikeuden sen enempää kuin patentti- tai tavaramerkkioikeudenkaan sääntöjä vastaan. Jos hän tuli näin tehdessään rikkoneeksi jotain sosiaalsta normia, jonka säännöksi tunnustaa alle promillen verran ihimisistä, niin voi voi. Jo nykyinen monikultturiuden määrä Suomessa aiheuttaa sen, että eri kansanryhmillä on ellei suorastaan lukemattomia niin ainakin tosi monia keskenään ristiriidassa olevia sosiaalisia normeja, joita kaikkia ei voi millään samaan aikaan noudattaa eikä tietenkään kenenkään pidä edes yrittää. Omansa voi toki valita, mutta se on vapaassa maassa jokaisen oma asia.
Mitä taas tulee siihen, että kyseessä oli "epäaito gákt", niin sehän tekee koko asiasta ihan naurettavan. Sanoisin, että noin mittaustarkkuuden rajoissa kaikki maailman päälle puettavat tyykit on jaettavissa kahteen ryhmään. Ryhmään A kuuluvat vaatteet, jotka ovat gákt. Loput kuuluvat ryhmään B ja näiden tunnusmerkki on se, että ne eivät ole gákt. Taavitsaisen kuvassa olevilla vaatteilla na minun tällä hetkellä päällä olevien vaatteideni välillä on kovin vähän yhteistä, mutta yksi ilmiselvä yhdistävä tekijä on se, että ne kaikki kuuluvat ryhmään B.
Saamelaispuvun väärinkäytön estämiseksi saamelaisten pitäisi käyttää puvun kanssa hihamerkkiä, jossa olisi saamelaiskäräjien sertifioima numeroitu todistus heidän verensä puhtaudesta. Tai ehkä moni ottaisi rekisterinumeronsa mieluummin suoraan ihoon, koska tatuoinnit ovat kuulemma muotia.
VastaaPoista