Tiedottamisen taito

Kokoomuksen kansanedustaja Wille Rydman herätti runsaasti posiitiivista huomiota, kun hän Facebook-päivityksessään kehui poliisin uuden vuoden yön tapahtumia koskevaa tiedottamista:

”...poliisi ansaitsee täyden tunnustuksen siitä, että se hätääntyneiden monikulturistien julkisesta painostuksesta huolimatta on alkanut tiedottaa avoimesti ja epämiellyttävää totuutta peittelemättä.”

Mutta onko lause oikeasti totta? Kyllä on, jos tarkastellaan pelkästään poliisin tiedottamista 7.1.2016 alkaen. Tuolloin poliisi tunnusti, että se varautui uuden vuoden seksuaaliseen häirintään tehostetusti.

Tätä ennen poliisi ei kuitenkaan ollut tiedotteissaan maininnut häirintätapauksia kertaakaan. Ensimmäisessä tiedotteessaa poliisi antoi ymmärtää, että kyseessä oli melko tavanomainen uuden vuoden yö. 1.1.2016 päivätyssä tiedotteessa todetaan:

”Helsingin poliisin uudenvuoden yö on tänä vuonna ollut aiempia vuosia rauhallisempi. Arvioitaessa poliisitoimintaa tilastojen valossa voidaan todeta, että kokonaistehtävämäärä oli tänä vuonna uudenvuoden iltana ja -yönä 31.12.2015 klo 18.00 – 1.1.2015 klo 06.00 välisenä aikana 348 tehtävää. Vuonna 2014 tehtävämäärä oli 420 ja taas vastaavasti vuonna 2012 tehtävämäärä oli 444.”

Tehtävämäärällä tässä ilmeisesti tarkoitetaan hälytystehtäviä eli tilanteita, joihin poliisi on varta vasten kutsuttu paikalle. Poliisi myös lupasi tiedottaa tapahtumista tarvittaessa lisää:

”Helsingin poliisi tiedottaa tarvittaessa uudenvuoden tapahtumista päivittäistiedotteessa tarkemmin.”

Ensimmäisessä tiedotteessa ei mainittu enimmäkseen Lähi-idästä kotoisin olevien ulkomaalaisten harjoittamasta ahdistelusta sanaakaan. Uusi vuosi oli tavallista rauhallisempi poliisin mukaan. Toisessa tiedotteessaan, joka on niinikään päivätty uudenvuodenpäivälle, poliisi kertoo kiinni otetuista rikollisista:

”Poliisi on ottanut rikosperusteisesti kiinni 17 henkilöä erilaisiin juttuihin liittyen, eikä kiinniotettujen määrä poikkea tavallisesta viikonloppuyöstä.”

Sanaan rikosperusteisesti kannattaa kiinnittää huomiota. Poliisilla on Poliisilain 20. pykälän mukaan oikeus ottaa kiinni myös ilman rikosepäilyä, jos henkilön käyttäytymisestä voi päätellä, että hän todennäköisesti syyllistyisi henkeen, terveyteen, vapauteen, kotirauhaan tai omaisuuteen kohdistuvaan rikokseen. Tiedotteessa ei kerrota lainkaan, kuinka monta ihmistä on otettu kiinni 20. pykälän perusteella.

Poliisin tiedottamisesta voi päätellä sen, mitä jo kirjoitin jo 9.1., eli viranomaiset pääsääntöisesti pyrkivät salailemaan maahantulijoihin liittyvää rikollisuutta ja puhuvat totta vasta, kun salailu ei enää ole mahdollista. Uuden vuoden tapahtumat osoittavat tämän selkeästi.

Massivinen poliisioperaatio

14.1. päivätty vastaus Valtioneuvoston tietopyyntöön kertoo koko totuuden toisin kuin poliisin ensimmäiset tiedotteet. Esimerkiksi seuraava asia ei käynyt ilmi 1.1. päivätyistä tiedotteista:

”Paikalta poistettiin useita henkilöitä sekä jo alkuillasta lähtien otettiin henkilöitä kiinni poliisilain perusteella. Osaksi tämän vuoksi sekä Kisahallin että Itäkeskuksen säilytystilat täyttyivät yön aikana. Poliisilain perusteella kiinniotettuja oli yhteensä 101 henkilöä, joista turvapaikanhakijastatuksella 23 henkilöä...”

Myös seksuaalirikoksia tapahtui. 18.1. mennessä poliisilla oli tutkinnassa 15 rikosta, joista yksi oli raiskaus, kaksi raiskauksen yritystä ja 12 seksuaalista ahdistelua. Poliisilla oli uuden vuoden juhlinnan aikana meneillään mittava operaatio Aavarannasta saatujen vihjeiden perusteella:

”Poliisin uudenvuoden yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi (YJT) käynnistettiin erillinen tilanneorganisaatio. Tilanneorganisaatioon kuului 70 poliisimiestä YJT:n valvontaan sekä erilliset hälytystehtävien hoitoon varatut 10- 15 poliisipartiota jokaisella kenttäjohtoalueella. Ravintoloiden purkuun ja ydinkeskustan YJT- valvontaan oli varattu yhteensä 17

vahvennettua poliisipartiota ja kaikki partiot olivat koko ajan kiinni tehtävillä.”

”Käskynjakotilaisuuksissa korostettiin voimakkaasti poliisin puuttumiskynnystä päihtyneisiin naisiin sekä turvapaikanhakijoiden aiheuttamaan mahdolliseen seksuaaliseen häirintään. Samalla määrättiin jokainen poliisimies käyttämään keltaista liikenteenohjausliiviä näkyvyyden takaamiseksi.”

Mittavasta operaatiosta huolimatta poliisi ei pystynyt täysin estämään ahdisteluja:

”Mahdolliset ahdistelutapaukset ovatkin tapahtuneet paikoissa, joissa poliisi ei ole kyseisellä hetkellä pystynyt olemaan jalkautuneena.”

Näihin tapauksiin kuuluu ilmeisesti Unioninkadulla sattunut tapaus, jossa ulkomaalaistaustainen miesjoukko piiritti äidin ja tämän alaikäisen tyttären. Äiti joutui katsomaan vierestä, kun tyttären naamaa nuoltiin.

Salailu pääasiallinen toimintatapa?

Tavallisen kansalaisen tulisi miettiä, miksi poliisi ei varoittanut juhlijoita etukäteen mahdollisesti ahdistelevista ulkomaalaistaustaisten miesten joukkioista. Lisäksi kannattaa kysyä, miksi tapahtumista kerrottiin ensimmäisen kerran vasta viikko tapahtuneen jälkeen, kun Kölnin tapahtumista oli kulunut kolme päivää.

Toisin kuin Wille Rydman antaa ymmärtää, poliisi ei ole immuuni poliittisen korrektiuden vaatimuksille. Tästä on näyttöä kesällä 2014 tapahtuneen ryöstöaallon yhteydestä. Tuolloin tapahtumista ei kerrottu julkisuuteen koko totuutta, ennen kuin asia paljastui sosiaalisen median kautta. Sen jälkeen poliisi Jari Taposen johdolla selitteli enimmäkseen maahanmuuttajataustaisten nuorten rikoksia parhain päin ja pyrki tekemään asiaa sosiaalisessa mediassa kommentoineista varsinaista ongelmaa. Alppilan tapahtumien aikaan ei puhuttu ”taharrush gameasta” vaan ”knockout gamesta”. Molemmille on yhteistä se, että uhrit valitaan rasistisin perustein, vaikka viranomaiset eivät käsittelisi näitä rikoksia rasistisina.

Ruotsissa maahanmuuttajataustaisten ja turvapaikanhakijoiden rikollisuuden peittely on jatkunut jo vuosia ja on muodostunut rutiiniksi. Ruotsin keskusrikospoliisi käyttää kaikista turvapaikanhakijoihin liittyvistä rikoksista koodia 291. Tällaisista rikoksista poliisi ei kerro julkisuuteen.

Äskettin tuli myös ilmi, kuinka Tukholmassa järjestetyssä We are Sthlm -musiikkitapahtumassa on esiintynyt laajamittaista nuorten tyttöjen ahdistelua, johon ovat syyllistyneet erityisesti yksin saapuneet ”alaikäiset” turvapaikanhakijat. Näistä ei koskaan kerrottu julkisuuteen ennen Kölnin tapahtumia. Nyheteridag-sivuston mukaan salailuun on syyllistynyt myös Ruotsin suurin päivälehti Dagens Nyheter. Salailun tarkoituksena on tietysti vähentää ”muukalaisvihamielisten” ryhmittymien suosiota. Joidenkin tietojen mukaan poliisi salasi ahdistelut, koska julkisuus olisi ”hyödyttänyt Ruotsidemokraatteja”.

Mielestäni kenenkään ei pidä luottaa poliisin tai muidenkaan viranomaisten avoimuuteen tai lähteä ylistämään poliisia hyvin suoritetusta uuden vuoden yön operaatiosta. Jos Suomessa olisi muutakin kuin ideologisesti vasemmalle kallellaan oleva valtamedia, poliisin toiminta asetettaisiin julkisuudessa kyseenalaiseksi. Sitä odotellessa ei kannata pidätellä hengitystä.

Lisäys 21.1.2016: Kiitokset Pikkupojalle, joka kävi läpi poliisin tiedotteet ja analysoi niiden sisällön.