Islamin profeetan kunniaa puolustettiin taas asein

Tänä aamuna uutisissa kerrottiin, kuinka kaksi ”asemiestä” yritti hyökätä Muhammad-pilakuvakilpailuun, joka järjestettiin Garlandin kaupungissa Teksasissa. Uskonsoturit onnistuivat tällä kertaa huonommin kuin Pariisissa. Molemmat ”asemiehet” menettivät henkensä poliisin luoteihin. Yksi poliisimies haavoittui saatuaan luodin jalkaansa.

Teksas ei ole jihadistille yhtä otollinen toimintaympäristö kuin Pariisi. Turvamiehet ja poliisit ottavat työnsä vakavasti eivätkä epäröi ampua, jos heitä tulitetaan. Teksasissa yksittäinen kansalainenkaan ei ole välttämättä yhtä suojaton kuin Euroopassa, koska kunniallinen kansalainen voi melko vähällä vaivalla saada luvan kantaa asetta.

Pilakuvakilpailu

Pamela Gellerin perustama AFDI-järjestö (American Freedom Defense Initiative) päätti Charlie Hebdon toimitukseen tehdyn terrori-iskun jälkeen järjestää Muhammad-pilakuvakilpailun. Se pidettiin 3.5.2015 Garlandin kaupungissa sijaitsevass Curtis Culwell Centerissä.

Kilpailun voitti albanialaistaustainen ex-muslimi Bosch Fawstin tämän jutun kuvituksena olevalla piirroksellaan. Voitto tai piirrokset sinänsä eivät kuitenkaan olleet tapahtuman tärkein viesti, vaan tarkoituksena oli osoittaa, että amerikkalaiset ottavat perustuslain ensimmäisen lisäyksen vakavasti. Se, että tilaisuus joutui väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi, osoitti järjestäjien olevan oikeassa siinä, että suuri joukko muslimeja pitää oikeutenaan valvoa sharia-lain jumalanpilkan kieltoa myös Yhdysvalloissa.

Joskus aiemmin en olisi uskonut, että 2010-luvulla islamin nimissä harjoitettu väkivalta ja pelottelu olisivat arkipäivää. Näin on kuitenkin käynyt, kun muslimien määrä länsimaissa on kasvanut. Muhammad-pilakuvakilpailua ei olisi voitu järjestää ilman mittavia turvatoimia. Suomessa Lars Vilksin vierailu aiheutti ennen vaaleja kohua, kun Eduskunnan pääsihteeri kielsi tilaisuuden järjestämisen Eduskunnan tiloissa. Tilaisuus järjestettiin Kaivohuoneella ja siitä selvittiin ilman väkivaltaisuuksia.

Pilakuvakilpailu on AFDI:n sivujen mukaan tarkoitus järjestää vuosittain. Tapahtuneen valossa on todennäköistä, että järjestäjillä voi jatkossa olla vaikeuksia löytää tilaisuudelle sopivaa pitopaikkaa. Väkivallan uhka toimii, koska tilaisuuden järjestäminen voidaan aina kieltää turvallisuussyihin vetoamalla.

Väkivallan uhan vaikutus näkyi myös välittömästi iskusta kertovissa uutisissa. Jopa Daily Mailin kaltainen tabloid-sanomalehti peitti Garlandin tapahtumista kertovista kuvista Muhammad-piirrokset mustalla. Suomessa kuvia ei sensuroitu vaan esimerkiksi Yle näytti kuvan turvamiehestä kävelemässä Muhammad-kuvien edessä. Tekisi mieli sanoa, että eteenpäin on menty vuodesta 2006 jonkin verran.

Muttamiehet

Kirjoitin jo vuonna 2009 Jarkko Tontin inspiroimana blogikirjoituksen ”Sananvapaus ja muttamiehet”. Tuolloin Suomen PENin varapuheenjohtajana toiminut Tontti kommentoi Jussi Halla-ahon oikeudenkäyntiä eikä ollut varauksettomasti sananvapauden puolella.

Modernin liberaalin kuuluu olla kaikkien hyvien asioiden puolella. Siksi he ainakin puheissaan väittävät kannattavansa sananvapautta. Mutta-sanan jälkeen yleensä kerrotaan ne tilanteet, joissa sananvapaus ei ole voimassa. Esimerkiksi ”sananvapaus ei tarkoita oikeutta loukata” tai ”sananvapauteen kuuluu vastuu”. Todellisuudessa nimenomaan loukkaava puhe tarvitsee sananvapauden suojaa eikä sananvapauden rajoja tule määritellä sen mukaan, miten suurta väkivaltaa jokin ryhmittymä on valmis käyttämään sananvapauden tukahduttamiseksi.

Kirjailija Salman Rushdie, joka on elänyt vuodesta 1989 Ajatollah Khomeinin asettaman fatwan alaisuudessa kertoo oheisella videolla ihmisistä, joita hän kutsuu nimellä ”but brigade” (mutta-prikaati). Rushdie on lopen kyllästynyt niihin, jotka kannattavat sananvapautta mutta kumoavat sen saman tien luettelemalla mutta-sanan jälkeen, milloin sananvapaus ei olekaan enää voimassa. Rushdien mukaan sananvapaus on jakamaton. Siitä ei voi ottaa pois viipaleita ja teeskennellä, että sananvapaus edelleen olisi voimassa. Rushdien mielestä sanavapautta joko on tai ei ole.

Liberaali valtamedia pyrkii myös syyllistämään iskun kohteet. Pamela Geller herättää toiminnallaan voimakkaita antipatioita erityisesti liberaalien keskuudessa. Hän on järjestänyt mainoskampanjoita, joissa bussien kylkeen on liimattu joidenkin mielestä loukkaavia mainoksia. Lisäksi hän vastusti näkyvästi moskeijan rakentamista lähelle 9/11 -terrori-iskujen tapahtumapaikkaa.

Geller joutui CNN:n haastattelussa ”muttanaisen” haastateltavaksi. CNN:n toimittaja grillaa Gelleriä pressiklubityyliin, vaikka hän oli todennäköisesti yksi Garlandin iskun pääkohteista. Vastaavasti Gelleriä arvostelleet saivat sanoa sanottavansa ilman vastalauseita. Valtamedia ei edelleenkään ymmärrä, miksi Muhammad-piirroksia tarvitaan, vaan alistuu mieluummin pelottelun edessä ja naamioi alistumisen suvaitsevaisuudeksi.

Twitteristä voi etsiä parhaita mutta-selityksiä hashtagilla #but. Siellä kehotetaan muun muassa olemaan lisäämättä mutta-sanaa, jos oikesti uskoo sananvapauteen. Lopuksi sanon, että parhaan Muhammad-pilakuvan palkinto jaettiin liian aikaisin. Oikeasti surmattujen terroristien liidulla asfalttiin piirretyt ääriviivat olisivat ansainneet voittopalkinnon, kuten Evan Sayet twiitissään toteaa.