Sosiaalituet ja monikulttuuri

Espoon Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Pia Kauma nostatti kohua lausunnollaan, jossa hän kysyi, miksi maahanmuuttajaperheen pitää hankkia uudet lastenvaunut sosiaalituella, jos suomalainen perhe kierrättää vanhoja vaunuja. Kauman mukaan Espoossa jaetaan harkinnanvaraisia sosiaaliavustuksia miljoonia euroja. Samanaikaisesti Espoon kaupungin budjetti on 60 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Luonnollisesti virkamiehet kiistävät eriarvoisen kohtelun. Espoon perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja Marja-Leena Remes sanoi lain ja ohjeiden olevan samat kaikille. Kumpaa tässä asiassa pitäisi uskoa? Vaikka ohjeet ovat samat, onko käytäntö myös sama?

Maahanmuuttajien sosiaalitukia pidettiin suurina jo silloin, kun ensimmäiset somalit saapuivat Suomeen. Muistan itse, kun ihmisten joukossa kiersi 90-luvun alussa valokopiona ”somalin tilinauha”. Tuolloin internet ei ollut laajalti käytössä, joten tuollainen tieto levisi toisia kanavia pitkin.

Koska en itse vielä tuolloin ollut siirtynyt voiman pimeälle puolelle, hymähtelin valokopiolle ja pidin sen levittelemistä rasistisena. Lieksan somaleista noussut kohu toi samanlaiset tilinauhat internetiin. Paikallinen sosiaalijohtaja Soile Syrjäläinen kiirehti kertomaan, että maahanmuuttajien ja sosiaalitoimen muiden asiakkaiden välillä ei ole havaittu eroja myönnetyissä toimeentulotuissa. Läheskään kaikki eivät luota Syrjäläisen selityksiin.

Saavatko maahanmuuttajat enemmän sosiaalitukia?

Väitän, että maahanmuuttajille jaetaan anteliaammin harkinnanvaraista toimeentulotukea kuin kantaväestölle. Mitään suoria todisteita tästä ei tietysti ole, koska yksittäiset päätökset eivät ole julkista tietoa. Kerron tässä syitä, miksi maahanmuuttajat erittäin suurella todennäköisyydellä saavat helpommin sossusta rahaa.

Ensimmäinen syy on tietysti se, että valtio maksaa pakolaisista ja turvapaikanhakijoista koituvat kustannukset kunnille kahden ensimmäisen vuoden ajan. Ihmisoikeusteollisen kompleksin edustajat käyvät luennoimassa kuntapäättäjille, kuinka pakolaisten vastaanottaminen on kunnalle taloudellisesti kannattavaa. Tämän monet kuntapäättäjät uskovat silmät kirkkaina. Valde maksaa nääs. Kun Valden tuki loppuu, pakolaiset ovat todennäköisesti jo muuttaneet Pääkaupunkiseudulle. Näin todennäköisesti järkeillään ainakin Lieksan tapaisilla paikkakunnilla.

Toinen tekijä on pelko rasistiksi leimautumisesta. Sosiaalitoimen asiakas saattaa heittäytyä hankalaksi, jos häneltä evätään toimeentulotuki. Ns. varsinaisella maahanmuuttajalla on tähän lääkkeenä rasistikortti, jolle läheskään kaikki eivät ole immuuneja. Jos englantilaisen Rotherhamin kaupungin viranomaiset katsovat kymmenen vuotta vierestä tekemättä mitään samalla, kun joukko ”aasialaisia” miehiä pitää 1400 alaikäistä valkoihoista tyttöä seksiorjina, harkinnanvaraisen sosiaalituen antelias jakelu maahanmuuttajataustaisille on sen rinnalla pieni asia.

Kolmanneksi maahanmuuttajat, joilla tässä yhteydessä tarkoitan pakolaisia ja turvapaikanhakijoita, oppivat osana kotoutumistaan, että sossu maksaa, jos jotakin puuttuu. Järjestelmä opettaa, että mannaa sataa taivaasta ja sossuraha tulee Allahilta. Yhteyttä vääräuskoisen veronmaksajan maksamiin veroihin ei nähdä eikä aina edes haluta nähdä.

Koska pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kilpailukyky työmarkkinoilla on heikko, heidän mahdollisuutensa saada yhtä paljon rahaa muualta ovat liki olemattomat. Osa yrittää sinnitellä pienipalkkaisissa töissä, kunnes huomaa, että sossun luukulta saa enemmän. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto tarkoittaa aina lisää asiakkaita sossun luukulle.

Laskin pitää saada

Minulle kerrottiin sähköpostitse eräästä tapauksesta, joka kuvaa hyvin, miten maahanmuuttajat oppivat vaatimaan asioita, joita köyhä kantaväestön edustaja ei voisi edes kuvitella saavansa.

Viestin kirjoittaja toimii lukiossa matemaattisten aineiden opettajana. Lukiossa oppilaat tarvitsevat tehtävien suorittamiseen taskulaskinta. Mikään pakollinen väline se ei ole, eivätkä kunnat sitä kustanna lukiolaisille.

Eräs varsinaisiin maahanmuuttajiin kuuluva poika pyysi opettajalta sosiaalitoimea varten todistusta, että hän tarvitsee 200 euron arvoisen laskimen. Opettaja on toiminut pitkään työssään eikä hän uransa ajalta muista tapausta, että vastaavaa todistusta olisi kukaan kysellyt. Tuhansien hänen opettamiensa lukiolaisten joukossa on ollut vähävaraisten vanhempien lapsia, jotka ovat käyneet lukion läpi ilman laskinta eivätkä ole ruinanneet mitään todistuksia.

Tapaus antaa aiheen olettaa, että vastaava toiminta saattaa olla yleistäkin. Jos opettaja olisi kirjoittanut pojalle lapun, oppilas luultavasti olisi tullut seuraavalle tunnille tuore sossun maksama taskulaskin repussaan.

Kyseinen opettaja tulee paikkakunnalta, jossa monikulttuuri ei ole vielä kehittynyt yhtä pitkälle kuin Helsingissä tai Turussa. Tästä syystä hän ihmetteli tapausta. En tiedä, millainen tilanne on sellaisilla paikkakunnilla, joilla asuu enemmän varsinaisia maahanmuuttajia.

Se varsinainen ongelma

Suomi on ns. hyvinvointivaltio, jossa maksetaan suhteellisen anteliaita sosiaalitukia verrattuna esimerkiksi itäisen Keski-Euroopan entisiin kommunistimaihin. Suomeen pyrkii suhteessa moninkertainen määrä turvapaikanhakijoita verrattuna esimerkiksi Viroon, vaikka Viroa sitovat samat kansainväliset sopimukset kuin Suomea. Suomella on järjestelmä, joka houkuttelee heikosti työllistyviä maahanmuuttajia. Suomi myös itse ottaa vastaan vapaaehtoisesti kiintiöpakolaisia, joiden työllisyysnäkymät ovat vähintään yhtä huonot kuin turvapaikanhakijoiden.

Järjestelmä kannustaa heikosti myös kantaväestöä. Äskettäin Helsingin Sanomat julkaisi mielipidekirjoituksen, jossa bruttona 6000 euroa kuukaudessa tienaava yksinhuoltaja valitteli korkeaa verotusta.

Kyseinen yksinhuoltaja kuuluu parhaiten ansaitsevaan viiteen prosenttiin palkansaajista. Tästä huolimatta hänellä jää pakollisten menojen (asunto ja päivähoito) jälkeen luultavasti vain muutama sata euroa enemmän rahaa käteen kuin sellaisella, joka elää pelkästään sosiaaliturvan varassa. Tässä kirjoituksessa on verrattu 6000 euroa tienaavaa yksinhuoltajaa sosiaalitoimen asiakkaaseen.

Työnteko ei siis kannata suomalaisessa sosiaalidemokratiassa. Järjestelmä pitää siitä huolen. Vain ihmisten tarve tuntea itsensä tarpeelliseksi, sossun asiakkaan tuntema häpeä ja protestanttinen etiikka pitävät ihmiset töissä, vaikka monen työssä käyvän kannattaisi taloudellisesti jättäytyä mieluummin veronmaksajan elätiksi. Ei siis kannata ihmetellä, miksi ”auringonlaskun puoluetta” edustava valtiovarainministeri Antti Rinne kehuu järjestelmää ja haluaa lopettaa keskustelun koko aiheesta. Rinne pelaa huonosti peitellyn rasistikortin niiden niskaan, jotka haluavat keskustella maahanmuuttajien saamista sosiaalituista.

Antti Rinne ei halua ihmisten tietävän, että meillä on järjestelmä, joka rankaisee työnteosta ja palkitsee toimettomuudesta. Humanitaarinen maahanmuutto ainoastaan kasvattaa järjestelmän kuormitusta ja tuo uusia asiakkaita sosiaalitoimelle. Se lisää veronmaksajien taakkaa eikä siitä ole mitään hyötyä Suomelle. Se hyödyttää vain maahanmuutosta elantonsa saavaa ihmisoikeusteollista kompleksia eli niitä valtion, kuntien ja järjestöjen palveluksessa työskenteleviä, joiden palkka tulee veronmaksajan kukkarosta.

Järjestelmä siis työllistää itseään ja vaientaa soraäänet rasistikortilla ja maahanmuuttajien uhriuttamisella. Monikulttuurisen yhteiskuntakokeilun maksajille ja reaalimonikulttuurin uhreille se ei uhraa ajatustakaan.