Jussipaitainen jihadisti

Hommaforumilla joku bongasi Libyassa kuvatulta jihadistien ruoskimisvideolta nuoren parrakkaan miehen, jonka paita vaikutti tutun näköiseltä. Vanttera mies vilahtaa oheisen videon kohdassa 7:08, mutta hänen henkilöllisyydestään on vaikea sanoa mitään varmaa. Päällisin puolin hän vaikuttaa eurooppalaiselta.

Sirten kaupungissa kuvatulla videolla joukko Ansar al-Sharia -nimiseen ryhmään kuuluvia miehiä pieksee avioliiton ulkopuolisesta sukupuoliyhteydestä epäillyn miehen kepillä. Sirten kaupunki on tullut tunnetuksi Libyan entisen johtajan eversti Muammar Gaddafin kotikaupunkina. Kepittäminen aviorikoksesta on sinänsä Libyan lain mukaista, mutta tuomioita ei ole pantu täytäntöön vuosikymmeniin.

Syyskuussa 2012 Ansar al-Sharia otti vastuun hyökkäyksestä Yhdysvaltojen konsulaattiin Benghazin kaupungissa. Tapauksessa kuoli Yhdysvaltojen Libyan suurlähettiläs Christopher Stevens ja kolme muuta amerikkalaista.

Aito Jussi-paita?

Hommaforumilla spekuloitiin myös jonkin verran, oliko parrakkaan jihadistin käyttämä Jussi-paita aito vai Jope Ruonansuun pienestä Hiacesta peräisin oleva kopio. Lopulta todettiin, että kyseessä ei ole varsinainen Jussi-paita vaan sen variantti Antti-paita. Samanlaisia on kuulemma neulottu Lapualla. Antti-paidan tuntee sinisestä väristä. Jonkin verran epäilyksiä herätti paidan peltoja symboloivat ruutukuviot, jotka olivat liian leveitä. Toisaalta parrakas kepittäjä vaikutti hyvin syöneeltä, mikä voi selittää ruutukuvion venymisen.

Ehkä jussipaitainen jihadisti vain noudatti pohjalaista häjyperinnettä kepittämällä avionrikkojia. Tosin uskottavampi selitys lienee tiukka sharia-lain soveltaminen. Häjyt olivat häiriköitä ja kapinoivat tiukkaa pitäjäkuria vastaan harrastamalla ”yöjuoksuja”, myymällä viinaa ja saapumalla häihin ilman kutsua. Häissä sitten tapeltiin ja vilauteltiin puukkoa.

Pitäjäkuri oli tiukka ja muistutti tavallaan sharia-lakia. Pienistä rikkeistä tuli rangaistus ja rikollisen leima. Paikallinen salafismi eli körttiläisyys oli levittäytynyt Lapuanjokilaaksoon eivätkä körttiläiset pitäneet häjyistä.

Häjyistä tunnetuin eli Antti Isotalo sai vuonna 1862 rangaistukseksi 38 paria raippoja taskuvarkaudesta. Isotalon Antti tuomittiin myöhemmin myös Matti Tönkän murhasta. Hän kärsi tästä 12 vuoden tuomion, jonka jälkeen hän palasi takaisin Alahärmään.

Ehkä on väärin (mutta kovin suvaitsevaista) etsiä yhteyksiä häjyjen ja Ansar al-Sharian islamistitaistelijoiden välillä. Körttiläisiä ei myöskään kannata verrata salafisteihin. Eikä videolla esiintyvä parrakas mieskään ole häjyjen kaltainen, romantisoitu kapinallinen vaan islamisti, joka pyrkii saattamaan sharia-lain kaikessa ankaruudessaan voimaan Libyassa.

Islamilainen maailma kääntyy menneisyyteen

Snaphanen-sivustolta löysin raportin, jossa kerrottiin, kuinka kiinalaiset ovat hämmentyneitä muslimimaailman, erityisesti arabien, kyvyttömyydestä sopeutua moderniin maailmaan. Kiinalaiset ovat kärsineet ulkomaalaisten nöyryytyksistä ja miehityksestä samalla tavalla kuin arabit.

He ovat kuitenkin reagoineet asiaan eri tavalla. Kiinalaiset pyrkivät oppimaan asioita ulkomaalaisilta ja varmistamaan, että nöyryytyksiä ei enää jatkossa tapahtuisi. Muslimit ovat taas juuttuneet menneisyyteen ja pyrkivät kostamaan ulkomaalaisille, jotka ovat heitä nöyryyttäneet ja sortaneet. Kiinalaisten mukaan arabit ja muslimit ylipäänsä eivät sopeudu moderniin maailmaan, koska nämä keskittyvät menneisyyteen. Tästä syystä islamilainen maailma jää jälkeen lännestä ja Itä-Aasiasta. Kaikkein masentavin esimerkki muslimien kyvyttömyydestä jättää menneisyys taakseen löytyy palestiinalaisista, jotka yli 60 vuotta Israelin perustamisen jälkeen edelleen elävät uhriutumisesta ja syyttävät juutalaisia itselleen koituvista ikävyyksistä.

Muslimimaissa ajatukset uhriudesta ja kostosta hallitsevat. Kiinalaisten mukaan uhriutuminen ei auta vaan menneisyys on jätettävä taakse ja keskityttävä nykyhetkeen. Nyky-Kiinan esikuva ei löydy Mao Tsetungin kirjoituksista vaan etelämpää pienestä saarivaltiosta, jossa tässäkin blogissa kommentoinut nimimerkki Tiedemies teki tutkimusta vuoden verran.

Singaporen pitkäaikainen pääministeri Lee Kuan Yew ihmetteli aikanaan, miksi Singaporen muslimimalaijit jäivät kaikista valtion toimista huolimatta yhteiskunnan pohjalle. He pysyivät köyhinä, takapajuisina ja kouluttamattomina. Singaporen naapurivaltio Malesiassa malaijit muodostavat enemmistön ja lainsäädäntö suosii heitä. Tästä huolimatta maan talous lepää pitkälti kiinalaisväestön yritteliäisyyden varassa.

Olen itsekin käynyt työmatkalla Singaporessa ja ihastelin pienen kaupunkivaltion siisteyttä ja moderniutta. Tästä maksetaan kuitenkin hintaa autoritaarisen hallinnon muodossa ja kovina rangaistuksina mitättömistä rikoksista. Vakavista rikoksista kuten huumeiden salakuljetuksesta saa hirttotuomion. Tästä varoitetaan jo maahantulokaavakkeessa eikä Singapore piittaa ihmisoikeusjärjestöjen vetoomuksista vaan panee tuomiot täytäntöön.

Jos palataan takaisin jussipaitaiseen jihadistiin, hän haluaa palata menneisyyteen ja soveltaa islamilaista lakia mahdollisimman tiukasti. Hän ei halua kehittää maataan koulutuksen ja yrittäjyyden avulla. Jotkut islamistijärjestöt vastustavat länsimaista koulutusta, erityisesti naisille. Nigerialainen Boko Haram (”Länsimainen koulutus on kielletty”) on jopa nimetty vastalauseena länsimaiselle koulutukselle.

Valitettavasti keskittyminen Koraanin sanatarkkaan resitointiin ei paranna muslimimaiden kansalaisten mahdollisuuksia parempaan elämään. Kiinalaisetkin tietävät tämän. Pohjanmaalla Jussi-paita ja häjyt ovat osa kansanperinnettä ja kaupallistettua sellaista. Häjyt eivät tule takaisin muuten kuin uusissa tai vanhoissa elokuvissa. Jihad, sharia-laki ja salafismi taas ovat taas arkitodellisuutta islamilaisessa maailmassa, ja länsimaat ovat valitettavasti mukana edistämässä näiden voittokulkua Libyassa, Egyptissä ja Syyriassa.