Nyt iltapäivälehdet hehkuttavat taas tulivuorenpurkausta. Islannin suurimman jäätikön Vatnajökullin alla oleva Grimsvötn purkautuu parhaillaan ja sylkee tuhkaa taivaalle.
Toisin kuin monet uskovat, ilmatilan sulkeminen viime vuonna ei johtunut tuhkan vaarallisuudesta tai suuresta tuhkapitoisuudesta ilmakehässä. Päätös tehtiin tietokonemalleista tehtyjen tuhkan leviämisennusteiden perusteella. EU:n ilmailuviranomaiset noudattivat tarkasti yhteisiä säädöksiä, jotka oli johdettu suoraan ilmailualan järjestö ICAO:n suosituksista. Säädösten pohjalta viranomaisilla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin sulkea ilmatila.
Kun tilanne pitkittyi, lentoyhtiöt hermostuivat. Tietokonemallit eivät kriisin pitkittyessä tarjonneet enää luotettavaa tietoa eikä kapasiteettia mitata tuhkapitoisuuksia ilmatilan yläkerroksista ollut riittävästi. Lopulta EU:n liikenneministerit päättivät kokouksessaan asettaa tuhkapitoisuudelle konkreettisen rajan, joka oli 2000 mikrogrammaa kuutiometrissä.
On erittäin todennäköistä, että tuhkapitoisuus Suomen yllä ei missään vaiheessa ylittänyt tuota rajaa. Tästä syystä ilmatilan sulkemista voi pitää kalliina ja lentoturvallisuuden kannalta liioiteltuna toimenpiteenä. Suomalaisessa mediassa tätä ei kuitenkaan koskaan ole kerrottu.
Koska Grimsvötn-tulivuoren purkauksen jälkeen käytössä on ainakin viranomaisten mediassa antamien kommenttien perusteella sama turvaraja kuin vuoden takaisen tuhkakriisin yhteydessä, Euroopan ilmatilaa tuskin tällä kertaa suljetaan.
"On erittäin todennäköistä, että tuhkapitoisuus Suomen yllä ei missään vaiheessa ylittänyt tuota rajaa. Tästä syystä ilmatilan sulkemista voi pitää kalliina ja lentoturvallisuuden kannalta liioiteltuna toimenpiteenä. Suomalaisessa mediassa tätä ei kuitenkaan koskaan ole kerrottu."
VastaaPoistaUnohditko tämän:
http://yle.fi/alueet/keski-suomi/2010/04/tuhka_vaurioitti_ilmavoimien_hornet-havittajia_1610459.html
En kirjoittanut tähän koko tarinaa ja tuo Hornet-tapaus löytyy vanhoista kirjoituksistani. Hornetien moottorivaurioista kerrottiin kriisin alkuvaiheessa mutta myöhemmissä tutkimuksissa todettiin, että merkittäviä vaurioita ei löytynyt.
VastaaPoistaTuo linkittämäsi uutinen julkaistiin 16.4.2010. Kriisi jatkui tuosta vielä muistaakseni pari viikkoa. Tarkempien tutkimusten tuloksista kerrottiin tässä uutisessa.
Hornetit olivat ilmassa tutkimassa hiukkaspitoisuutta. Tietoja mitatuista pitoisuuksista en koskaan nähnyt missään.
En oikein ymmärrä tämän jutun sävyä, niinkuin en ymmärtänyt silloinkaan. Viranomaiset toimivat säädösten pohjalta, ja ennakkotapauksia ei ollut; tiedettiin, että koneita on joutunut vaaratilanteisiin ja jopa pudonnut tuhkan takia, mutta ei tiedetä, kuinka monta.
VastaaPoistaLentojen peruutuksista aiheutui miljardiluokan taloudelliset tappiot, mutta tappioiden suuruus oli melko vähäinen verrattuna siihen, että yksikin isompi matkustajakone olisi pudonnut tuhkan takia. Lentokiellon aikana mittauksia opittiin tekemään ja niiden vaikutuksia arvioimaan, joten tällä kertaa kieltoja ei sovelleta yhtä laajasti.
Olen edelleen sitä mieltä, että tämä implisiittinen rutina on epärehellistä. Varovaisuusperiaatetta voi kritisoida tietenkin aivan validisti, mutta esimerkiksi se, että reagointitapaa on muutettu, kertoo että edellisen purkaustapahtuman yhteydessä kerätystä informaatiosta on ollut hyötyä ja siitä on opittu. Varovaisuusperiaate siis toimii, eli rajoitukset vähenevät kun on ilmeistä, että riskikin on vähäisempi.
Ylipäätään, tässä on minusta edelleen sellainen sävy, että tosiasiallisten toimenpiteiden ja toiminnan seurauksilla ja sisällöllä ei oikeastaan ole väliä, koska todellinen motiivi on haukkua EU:ta ja sen toimintaan vaikuttavia tahoja kuten ilmailualan järjestöä.
Viime kerralla arvostelu kohdistui seuraaviin asioihin:
VastaaPoista- sääntely oli huonoa
- kukaan ei ottanut vastuuta
- päätökset tehtiin tietokonemallien perusteella
- mittaustietoa ei ollut
- selkeitä pitoisuusrajoja ei ollut.
Kriisi päättyi, kun pitoisuusrajasta tehtiin päätös.
Tarkoituksena oli tietysti valottaa ylikansallisen sääntelyn ongelmia ja EU:n roolia.
En itse pidä varovaisuusperiaatetta mielekkäänä lähestymistapana, koska se johtaa ylimitoitettuihin ja suurella todennäköisyydellä tarpeettomiin toimiin epätodennäköisen uhan torjumiseksi.
Tällä tapauksella ei mielestäni ollut mitään tekemistä varovaisuusperiaatteen kanssa vaan lähinnä kyse oli heikosta sääntelystä.
Tällä kertaa en usko, että viranomaiset panikoivat samalla tavalla, koska edellisen kriisin opetukset ovat niin hyvin muistissa.
Päätin kirjoittaa tästä asiasta taas, koska eilisessä Iltalehdessä hehkutettiin uutta tuhkakriisiä.
Varovaisuusperiaate tarkoittaa tässä yhteydessä vain sitä, että kun tiedetään riski, eli tuhka voi haitata moottorien toimintaa, mutta ei sen suuruutta, niin ensimmäinen reaktio on arvioida riski suuremmaksi kuin sen tosiasiassa uskotaan olevan, ja mitoittaa toimenpiteet tämän mukaan. Kun informaatiota tulee, riskiarviota ja vastaavasti toimenpiteitä voidaan sitten muokata.
VastaaPoistaEi edellisestä kriisistä "muistissa" ole ylireagointi, vaan yksinkertaisesti parempaa tietoa siitä, miten tuhka vaikuttaa. Tätä voi tietenkin pitää merkkinä siitä että järjestelmässä on vikaa kun kerran ollaan ylireagoitu, mutta se on vähän samanlainen ajatus kuin että tiede on varmasti epäluotettavaa, koska osa tuloksista osoittautuu ajan oloon virheellisiksi, ja tarkentuu.
Kuten sanoin edelliselläkin kerralla, EU:sta ja päätöksentekoprosessista löytyy toki tässäkin asiassa kritisoitavaa, erityisesti se, kuinka hitaasti informaatiota onnistuttiin hankkimaan ja kuinka nopeasti se otettiin käyttöön. Päätöksenteko oli tässä suhteessa tarpeettoman jäykkää ja hidasta, mutta minusta silti näyttää, että kritiikkisi kohdistuu siihen, että purkauksen sattuessa ylipäätään ryhdyttiin lentorajoituksiin. Minusta on täysin ilmeistä, ettei se senhetkisen tiedon valossa ollut ylireagointia.
Kyllä pidän edelleen kantani, että ilmatilan sulkeminen oli tarpeeton toimenpide.
VastaaPoistaEi tuo ollut ensimmäinen kerta, kun islantilaisten tulivuorten tuhkaa on ilmassa. Itsekin olen ollut lennolla, joka vähensi lentokorkeutta väistääkseen tuhkapilven. Etenkin Suomessa, jossa ilmatila ei ole erityisen ruuhkainen, ilmatilan sulkemisessa ei ole järkeä.
Kaikki lentoyhtiöt eivät usko viranomaisten vakuutteluja. Ryanairin toimitusjohtaja Michael O'Leary lennätti koneitaan Skotlannin "tuhkapilvessä" ja totesi seuraavaa:
"Irish carrier Ryanair sent up a test flight over Scotland and the carrier's chief executive Michael O'Leary said the flight proved there was "no volcanic cloud" over the country.
He said the Civil Aviation Authority (CAA) should "take their finger out of their incompetent bureaucratic backsides and allow the aircraft back into the skies over Scotland".
Mr O'Leary said the CAA's so-called "red zone" - an area of high-density volcanic ash - was "non-existent, mythical and a misguided invention".
Lähde
Eli siellä, missä tietokonemallien mukaan pitäisi olla tuhkapilvi, ei todellisuudessa ole yhtään mitään erityistä.