Ihmisoikeusteollinen kompleksi

Yhdysvaltain presidentti Dwight Eisenhower viittasi jäähyväispuheessaan sotilasteolliseen kompleksiin. Termi on jäänyt elämään ja kuvaa parhaiten Yhdysvaltojen armeijan, varusteluteollisuuden ja puolustusministeriö Pentagonin välistä ”rautaista kolmiota”.

Siteeraan tässä pätkän Eisenhowerin tammikuun 17. päivänä 1961 pitämästä puheesta:

” In the councils of government, we must guard against the acquisition of unwarranted influence, whether sought or unsought, by the military-industrial complex. The potential for the disastrous rise of misplaced power exists and will persist.”

Vallan väärinkäytön vaara on ilmeinen, jos kaikkien osapuolten intressinä on asevarustelun lisääminen. Siksi poliittisen vallan on oltava valppaana, jotta ”rautainen kolmio” ei pääse yksin päättämään puolustuspolitiikasta.

Ihmisoikeusteollisuus

Samanlaista etujen yhteneväisyyttä on havaittavissa maahanmuuttoministeriön ja erilaisten maahanmuuton ympärillä pyörivien toimijoiden kuten ihmisoikeusjärjestöjen, pakolaisia sekä turvapaikanhakijoita majoittavien laitosten ja lakimiesten välillä. Tässä pelissä pakolaisilla ja turvapaikanhakijoilla on lähinnä välinearvoa.

Mikään byrokraattinen organisaatio ei koskaan pyri tekemään itseään tarpeettomaksi. Sen sijaan organisaatio pyrkii kasvattamaan omaa merkitystään mm. liioittelemalla oman hallinonalansa ongelmia tai luomalla itse ongelmia, joiden ratkaisuun tarvitaan byrokraattisen organisaation apua.

Maahanmuuttoon liittyvät asiat ovat nykyisin Suomessa ihmisoikeusteollisen kompleksin hallinnassa. Jos joku asettaa ihmisoikeusteollisen kompleksin mielipiteet tai asiantuntemuksen kyseenalaiseksi, kyseenalaistaja saa välittömästi niskaansa syytökset rasismista ja ksenofobiasta. Näin kävi Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajuselle, joka vaati turvapaikanhakijoiden määrän saamista hallintaan.

Teollisuuden toimijat

Aloitetaan maahanmuutosta vastaavasta ministeriöstä. Ministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen on julkisesti sanonut, että 15 vuoden päästä maahanmuuttajia on Suomessa 10 prosenttia väestöstä. Sisäministeriön alaisuudessa on vuoden 2008 alusta toiminut Maahanmuuttovirasto, joka aiemmin tunnettiin nimellä Ulkomaalaisvirasto.

Paljon arvostelua saanella Maahanmuutto- ja Eurabiaministeri Astrid Thorsilla on myös oma lehmä ojassa maahanmuuton suhteen. Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla toimii Oravaisten vastaanottokeskus, johon mahtuu 200 pakolaista ja turvapaikanhakijaa. Heille opetetaan keskuksessa ruotsin kieltä, ja maahanmuuttajien ruotsinopetus onkin suomenruotsalaiselle kielivähemmistölle sopiva mutta lyhytnäköinen keino pitää kielivähemmistön lukumäärä jatkossakin riittävän suurena. Maahanmuuttajien etua ruotsin tyrkyttäminen ei välttämättä palvele lainkaan.

Kolmantena toimijana kannattaa mainita vähemmistövaltuutettu, jonka tehtävänä ei ole enää olla ulkomaalaisille tyly virkamies vaan auttaa toiseuden edustajia taistelemaan heihin nuivasti suhtautuvia kantaväestön edustajia vastaan. Vähemmistövaltuutettu myös pyrkii vaientamaan ihmisoikeusteollisen kompleksin toiminnan arvostelun.

Nykyinen vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää sopii luontevasti osaksi ihmisoikeusteollista kompleksia. Hän oli itse 90-luvun alussa mukana edesauttamassa Neuvostoliitosta tulevien somalien maahanpääsyä. Romahtaneen Mohammad Siad Barren sosialistisen diktatuurin yläluokka siirtyi luontevasti Suomeen. Internetissä vellovien vahvistamattomien huhujen mukaan tämä ei tapahtunut spontaanisti vaan suomalaisten aktivistien avustuksella.

Kun mukaan lisätään Pakolaisneuvonta, Punainen Risti, Ville Hoikkalan kaltaiset ihmisoikeuksiin erikoistuneet lakimiehet, somalin kielen tulkit ja muut vastaavat, saadaan suuri joukko ihmisiä ja organisaatioita, joiden välittömien etujen mukaista on se, että Suomeen saapuu mahdollisimman paljon turvapaikanhakijoita.

Mukaan voi myös lisätä Suomen ns. porvarihallituksen, joka lanseerasi ensi töikseen teeman ”työperäinen maahanmuutto”. Hallitus haluaa pelastaa Suomen ikääntyvän väestörakenteen aiheuttamalta työvoimapulalta. Hallituksen käytännön toimet ja erityisesti ministeri Thors antavat kuitenkin aiheen olettaa, että ”työperäinen maahanmuutto” –termin tarkoituksena on todellisuuden kaunistelu tekemällä turvapaikanhakijoista työperäisiä.

Uusi ulkomaalaislaki

Ihmisoikeusteollisen kompleksin kädenjälki näkyy Hallituksen esityksessä uudesta ulkomaalaislaista, jota vastustava adressi on kerännyt internetissä jo yli 21 000 allekirjoitusta. Osittain tämän ansiosta Eduskunta on ilmeisesti poistamassa esityksen ”täkyä”, jossa turvapaikanhakijalle olisi myönnetty oleskelulupa, jos palauttamiselle olisi olemassa ”tekninen este”.

Lakiesitys kuitenkin merkitsee aiemman Ulkomaalaislain selkeää liberalisointia, mutta ”täkyksi” jätetyn kohdan poisto tarjoaa hallituspuolueiden kansanedustajille mahdollisuuden äänestää esityksen puolesta ilman pelkoa tulevasta kansanedustajapaikan menetyksestä. Aktivisteille tosin mikään ei tunnu riittävän.

Veronmaksaja kustantaa ihmisoikeusteollisen kompleksin toiminnan

Ainoa, joka ei hyödy ihmisoikeusteollisen kompleksin toiminnasta, on tavallinen veronmaksaja, joka rahoittaa sekä kompleksin välittömät kustannukset että maahantulijoiden sosiaaliturvan ja elämisen kustannukset siltä osin, kun nämä eivät sitä työllään pysty rahoittamaan.

Maahanmuuttoon sisältyy lisäksi sekä välittömiä turvallisuusriskejä että pitkän aikavälin ongelmia. Epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan seurauksia on lähes mahdotonta korjata, kun ongelmat räjähtävät silmille. Näin on jo käynyt useissa Länsi-Euroopan maissa eikä tilanteen korjautumisesta näy merkkejä. Maahanmuuttopolitiikan virheistä ei makseta pelkästään taloudellista hintaa, vaan seuraukset näkyvät myös turvallisuuden heikkenemisenä sekä asuinalueiden ja koulujen kurjistumisena. Siksi maahanmuuttopolitiikkaa ei saa jättää pelkästään ihmisoikeusteollisen kompleksin harteille.