Sensuuri on hyvää bisnestä

Tänään 22.4. julkaistiin  oikeusministeriön toimeksiannosta toteutettu raportti tekoälyn hyödyntämisestä vihapuheen torjunnassa. Oikeusministeriön sivuilla todetaan:

” Raportissa vihapuheella tarkoitetaan viestintää, jonka merkitys tai sävy on halventava, nöyryyttävä, uhkaava, vihamielinen, hyökkäävä tai epäinhimillistävä. Kohteena voivat olla henkilökohtaiset ominaisuudet kuten henkilön ikä, uskonto tai vakaumus tai tietty ihmisryhmä.”

Määritelmä on tyypillinen hatusta vedetty ja vasemmistoliberaalin ideologian mukainen. Tähän päivään mennessä vihapuheelle ei ole kyetty tarjoamaan sellaista määritelmää, jonka kaikki kykenisivät hyväksymään tai ymmärtämään. Sananvapauden kannattajan ja oikeistolaisen konservatiivin näkökulmasta vihapuhe on höttöinen käsite, joiden avulla vasemmistoliberaali kuvaa puhetta, josta hän ei pidä ja joka ei ole hänen edustamansa ideologian mukainen.

Yksikään, joka hakee toiminnalleen oikeutuksen ”vihapuheen” torjunnasta ei ole liikkeellä vilpittömin mielin vaan tavoittelee sellaista julkisen keskustelun kontrollia, joka ei kuulu vapaaseen yhteiskuntaan. Siksi jokaisella vapaan keskustelun kannattajalla on moraalinen velvollisuus vastustaa kaikkia yrityksiä kaventaa sananvapautta ”vihapuheen” torjuntaan vetoamalla.

Itse raportin tekoälyn hyödyntämisestä vihapuheen seurannassa  voi käydä lukemassa täältä.

Raportin lukeminen herättää ensimmäisenä kysymyksen, miten pitkälle nykyiset poliittiset päättäjät ja virkamiehet ovat valmiita menemään estääkseen vapaan kansalaismielipiteen pääsyn julkisuuteen. Vastauksena voi sanoa, että ainakaan toistaiseksi mitään rajaa ei ole tullut vastaan.

Pahimmat sensuroijat ja keskustelun tukahduttajat toimivat yleensä sananvapauden nimissä ja kuvittelevat tietävänsä, mitkä asiat kuuluvat sananvapauteen ja mitkä eivät. Lisäksi sananvapauteen liittyy aina ”sananvastuu”.

Ihmiset, jotka puhuvat noin, eivät yleensä ymmärrä, miten typeriltä ja samaan aikaan pelottavilta heidän käsityksensä kuulostavat. He eivät tunnu ymmärtävän, että heidän ajamansa tie vie meidät askel askeleelta kohti totalitarismia.

Raportin sisältö

Luonnollisesti raportti on saanut rahoitusta Euroopan Unionilta ja se on osa Euroopan Unionin ”Tiedolla vihaa vastaan” -hanketta. Oikeampi nimi sille olisi ”Sensuurilla kansalaismielipidettä vastaan”.

Raporttia varten haettiin hakurobotilla tai manuaalisesti (sivustoilla, jotka ovat estäneet hakurobotin käytön) vihapuheeksi tulkittavaa aineistoa. Menetelmä ei täysin perustunut ”tekoälyyn” vaan oli puoliautomaattinen eli koneen hakeman tekstin määritteli vihapuheeksi ihminen.

Vihapuheen määritelmää käsittelevässä osuudessa oli myös kohta, jossa määritettiin vihapuhe, joka kohdistuu tiettyihin henkilöihin ammattiroolin ulkopuolella henkilökohtaisiin ominaisuuksiin tai johonkin hänen edustamaansa ihmisryhmään. Ammattirooleihin oli listattu juuri ne ihmisryhmät, joiden ”suojelemiseksi” yritetään ns. ”maalittamista” saada rikosnimikkeeksi rikoslakiin, eli poliitikot, virkamiehet ja toimittajat. Tässä yhteydessä ei mitenkään otettu huomioon sitä, että näiden ammattinimikkeiden takana olevat ihmiset käyttävät usein merkittävää valtaa tavallisia kansalaisia kohtaan. Lisäksi tiettyjen ammattien arvostus on vuosien varrella alentunut. Näihin ammatteihin kuuluvat poliitikko, virkamies ja toimittaja, joita ylempänä arvostuksessa ovat esimerkiksi käytettyjen autojen kauppiaat.

Kaikkiaan raporttia varten käytiin läpi useita miljoonia suomenkielisiä viestejä niin keskustelupalstoilla kuin tekno-oligarkkien ylläpitämillä sosiaalisen median alustoilla.

Käytännön valinnoissa vihapuheeksi päätyivät varmimmin sellaiset viestit, joissa oli käytetty ihmisryhmistä alatyylistä ilmaisua kuten esimerkiksi ”neekeri”, ”hinttari” tai ”ählämi”.

Tutkimuksessa ei kuitenkaan pyritty etsimään alatyylistä puhetta vaan pyrkimys oli löytää keino tunnistaa ”aito vihapuhe”.

Raportissa kerrotaan (sivu 28):

”Vihapuhe on huomattavasti harvinaisempaa ja vakavampaa kuin se epäasiallinen sisältö, jota nettipalvelujen tarjoajat usein poistavat sivustoiltaan. Harvinaisuutensa vuoksi vihapuhetta on tilastolliseen mallinnukseen pohjautuvan tekoälyn vaikeampi tunnistaa kuin yleisempää epäasiallista sisältöä.”

Tästä syystä tutkimuksessa käytettiin vihapuhetta helpommin paljastavaa Utopia AI Moderator -tekstianalytiikkajärjestelmää.

Tämä  kappale myös paljastaa, että tekoälyn tarkoituksena ei ole toimia moderaattorina vaan sensuroijana.

Useimmat toimivat keskustelupalstat tarvitsevat moderointia, jotta niillä pystyisi keskustelemaan järkevästi ilman, että erilaiset häiriköt kohtuuttomasti sabotoisivat keskustelua. Sen sijaan mikään keskustelupalsta tai edes sosiaalisen median alusta ei tarvitse ihmisten mielipiteisiin kohdistuvaa sensuuria.  Suomen hallitus ja Utopia AI Moderator -ohjelmiston kehittäjät kuitenkin pyrkivät tähän.

Poliittinen eliitti ja virkamiehistö on EU:n myötä etääntynyt tavallisista kansalaisista ja heidän pyrkimyksensä eivät enää herätä positiivista vastakaikua kansalaismielipiteessä. Poliitikkojen puheisiin ei luoteta, toimittajat keksivät valeuutisia ja virkamiehet simputtavat kansalaisia. Tämä kehitys on ollut käynnissä jo vuosikymmenien ajan.

Järjestelmän ratkaisu tähän on ollut viimeisen reilu kymmenen vuoden aikana pyrkimys tukkia ihmisten suut ja saada nämä hiljaiseksi esimerkiksi syyttämällä näitä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Kun nämä keinot eivät ole vähentäneet arvostelua, on haluttu uusia rikosnimikkeitä, joilla kansalaisia voisi saada tuomiolle. Tutkimus tekoälyn käytöstä vihapuheen torjunnassa on yksi lisätyökalu, jolla tätä kehitystä edistetään.

Tekstianalytiikkayritys nosteessa

Raportin tekoälyn käytöstä vihapuheen tunnistamiseksi oli tehnyt yritys nimeltä Utopia Analytics. Kyseinen vuonna 2014 perustettu yritys on tämän uutisen mukaan noussut muutamassa vuodessa startupista maailmaa valloittavaksi kasvuyritykseksi.

 Raportin päätekijä tekniikan tohtori Mari-Sanna Paukkeri on Utopia Analyticsin toimitusjohtaja.

Business Finlandin sivuilla julkaistu artikkeli ei puhu mitään ”vihapuheen” etsinnästä tekoälyn avulla eli sensuurista. Mari- Sanna Paukkeri toteaa:

” Käytännössä tuotteemme tehtävä on sama kuin järjestyksenvalvojilla fyysisessä maailmassa – valvoa ihmisten käyttäytymistä. Tuotteemme moderointilinjan määrittelee aina ihminen: tekoäly oppii ihmisen tekemistä päätöksistä esimerkkien avulla. Moderointilinjan määrittely on asiakkaamme tehtävä. Me tarjoamme työkalun, jolla sitä voi toteuttaa käytännössä hyvinkin suurilla volyymeilla”

Kuten raportista voi selkeästi lukea, kyse ei ole mistään varsinaisesta moderointityökalusta vaan sensurointiin soveltuvasta välineestä, jolle löytynee kysyntään niin perinteisesti autoritaarisista valtioista kuin kansalaisten kontrollia kasvattavista läntisistä demokratioista.

Sosiaalisen median merkityksen lisääntymisen myötä on kasvanut myös tarve kontrolloida sen sisältöä. Tällä kontrollilla voi tehdä rahaa. Tämän on huomannut myös perussuomalaisten kansanedustaja Tom Packalén, joka  toimii Utopia Analyticsin johtokunnan puheenjohtajana.

Todellinen vihapuhepoliisi ei olekaan parodiapoliisi Keijo Kaarisade vaan oikea poliisi ja kansanedustaja Tom Packalén, joka on haistanut vihapuheessa mahdollisuuden ansaita rahaa.