Tosielämän poliisi voittaa parodiapoliisin

Ylikomisario Jari Taponen viihtyy julkisuudessa. Hän on myös toiminut poliisin ennalta ehkäisevän työn kansikuvapoikana kuten esimerkiksi tässä Ylen artikkelissa, joka on päivätty samalle päivälle kuin Turun terrori-isku.

Ensimmäistä kertaa Taponen nousi julkisuuteen Alppilan katujengien yhteydessä. Itse kirjoitin tästä joulukuussa 2014. Tuolloin tieto nuorisoa ryöstelevästä katujengistä tuli julkisuuteen mutta ei poliisin kautta vaan sosiaalisesta mediasta. Taposen tehtävänä oli tuolloin selitellä asiat parhain päin.

Katujengit koostuivat enimmäkseen maahanmuuttajataustaisista nuorista. Taponen selitteli asiat olemattomiksi postmodernilla verbaaliakrobatialla. Selitysten perusteella mitään katujengejä ei ollut vaan ”löyhiä kaveriporukoita”. Sen jälkeen Taponen vielä selitti pois maahanmuuttajataustaisuuden kysymällä, mitä maahanmuuttaja sitten tarkoittaa.

Taponen esiintyi Alppilan tapausten yhteydessä televisiossa räppäri Steen1:n kanssa. Kyseinen räppäri on nimennyt itsensä Helsingin keskustassa kaksi poliisia murhanneen Steen Christensenin mukaan. Taposta tämä ei tuolloin häirinnyt.

Taposesta tuli suvakkien suosikkipoliisi, joka poseerasi selfiessä yhdessä ”päivystävän anarkistin” eli Suvi Auvisen kanssa. Omassa twiittauksessaan Taponen totesi:

”Ymmärrys vaatii kohtaamista ja dialogia. Joskus mahdollisuus tulee eteen yllättäen.”

Taponen sosiaalisessa mediassa

Taponen on myös tullut tutuksi sosiaalisessa mediassa, jossa hän on herättänyt negatiivista huomiota yhdessä ylikomisario Jussi Huhtelan kanssa. 

Varsinainen kohu nousi, kun Taponen äityi kommentoimaan Turun marokkolaisen terroristin läsnäoloa suomalaisella yläasteella. Turun terrori-iskun yhteydessä paljastui, että terroristi oli viettänyt vuoden turkulaisella Puropellon yläasteella. 

Terroristi oli ilmoittautunut alaikäiseksi turvapaikanhakijaksi, koska alaikäinen saa paremmat edut kuin täysi-ikäinen turvapaikanhakija. Ruotsissa on tutkittu asiaa ja havaittu, että 75 % alaikäiseksi ilmoittautuneista turvapaikanhakijoista valehtelee ikänsä.

Turun kaupungin sivistystoimialan johtaja Timo Jalonen perusteli käytäntöä sijoittaa alaikäisiksi ilmoittautuneet turvapaikanhakijat kouluihin seuraavasti:

” Tämä Valmo-koulutus on suomen kieleen, kulttuuriin, kouluympäristöön ja suomalaisiin samanikäisiin tutustumista. Ajatuksena on ollut pitää maahanmuuttajat kantaväestön kanssa tekemisissä, jotta he kotoutuisivat paremmin.”

Taustalla on myös oletus, että koulua käyvä alaikäiseksi ilmoittautunut turvapaikanhakija saa todennäköisesti oleskeluluvan. Samanlainen käytäntö on muissakin Suomen kunnissa, vaikka opetuksen voisi aivan hyvin toteuttaa myös turvapaikanhakijoiden asuinpaikassa. Olen itsekin ollut tilaisuudessa, jossa vanhemmille kerrottiin turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta yläasteelle. 

Yksikään päätöksestä vastuussa oleva ei nähnyt toimintatavassa mitään ongelmaa. Kukaan ei edes ajatellut, että alaikäiseksi ilmoittautunut voisi muodostaa turvallisuusriskin koulun muille oppilaille. Päätöksestä vastuussa olevat ja turvapaikanhakijoiden kanssa työskentelevät pitivät tulijoita teineinä, vaikka heistä nykytiedon valossa kolme neljästä valehteli ikänsä. Marokkolaisen tekemä terrori-isku on luultavasti avannut joidenkin silmät, mutta ylikomisario Jari Taponen ei Twitter-kommenttiensa perusteella kuulu näihin.

Taponen ei missään vaiheessa ymmärtänyt, että hänen kyvyttömyytensä nähdä turvallisuusriskejä taustaltaan epämäääräisten aikuisten miesten sijoittamisessa yläasteen kouluihin järkyttäisi kouluikäisten lasten vanhempia. Sen sijaan hän jatkoi itsensä kaivamista syvemmälle kuoppaan.

Julkisuuden hallintaa

Tieto Taposen kommenteista levisi sosiaalisessa mediassa ja löysi tiensä hollantilaisen Metro-lehden sivuille sekä amerikkalaiselle Infowars-sivustolle. Tässä vaiheessa suomalainen media ei kertonut Taposen sammakoista mitään.

Kun uutinen vihdoin julkaistiin suomalaisessa valtamediassa, Taposesta oli tehty tapauksen varsinainen uhri. Tässä Mtv:n sivuilla julkaistussa uutisessa Taponen yrittää selittää, mistä asiassa oikeasti oli kyse.

”Tämä on tyypillistä informaatiovaikuttamista, jolla pyritään polarisoimaan keskustelua ja yhteiskuntaa. Laitamme Twitteriin mitä hyvänsä, niin sitä lähdetään vääristelemään.”

Hyväntahtoisesti tulkittuna Taponen on oikeassa. Hänen sanomisiaan tulkittiin pahantahtoisesti siksi, että hän kieltäytyi ymmärtämästä, miksi joku voisi olla huolissaan siitä, että yläasteikäisten joukkoon sijoitetaan aikuisia arabi- ja afgaanimiehiä ja että tämä vaarantaa suomalaislasten turvallisuuden.

Taponen ”ymmärtää” rikollisia, mikä tuli jo ilmi Alppilan ryöstöjen yhteydessä.

” On ihminen tehnyt minkä rikoksen tahansa, jonain päivänä hän vapautuu vankilasta ja hänen pitäisi olla silloin yhteiskuntakelpoinen.”

Taponen ei Twitterissä jäänyt vaille tukea. Entinen demari ja nykyinen Kokoomuksen kansanedustaja Juhana Vartiainen kirjoitti kolme Taposta ymmärtävää viestiä. Yhdessä niistä hän sanoi:

”…nuo tappajat ovat pikemminkin tuuliajolla olevia lapsia ja nuoria ja orpoja kuin mitään uskonoppineita ja kulttuurisotureita.”

Yksi tällainen ”tuulijajolla oleva orpo” tappoi Turussa kaksi ihmistä ja haavoitti kahdeksaa. Taponen ja Vartiainen hehkuttavat hyveellisyyttään ”ymmärtämällä” terroristia ja viittaavat kintaalla terroristin uhreille ja heidän omaisilleen.

Päättäjät ja viranomaiset hyvyyspsykoosissa

Syksyn 2015 maahantulijavyöryn jälkeen on käynyt selväksi, että tavallisten suomalaisten turvallisuus ei ole viranomaisten ja poliittisten päättäjien prioriteettilistan kärjessä. Ainakin se jää toiseksi silloin, kun pelissä on tulijoiden oikeudet ja viranomaisen arvovalta. Valtiovalta pyrkii ennemmin tukahduttamaan arvostelun kuin myöntää olleensa välinpitämätön ja sinisilmäinen tai ylipäänsä väärässä.

Jari Taponen ei ainakaan myönnä tehneensä mitään väärin. Hän jatkaa kuoppansa kaivamista twiittaamalla ensin Ylen islamia valkopesevän artikkelin ja seuraavaksi Teemu Tammikon surullisen kuuluisan ja puhki nauretun ”punahilkkakirjoituksen”.

Taposen vastauksista arvosteluun näkee myös yhden julkista keskustelua yhä myrkyttävän teeman. Saara Jantusen kirja Infosota on myynyt hyvin tai ainakin ajatus ”informaatiovaikuttamisesta” on mennyt hyvin läpi viranomaisten keskuudessa. Vetoaminen ”informaatiovaikuttamiseen” on Taposen kaltaiselle selkärangattomalle poliisille helppo ja halpahintainen keino välttyä vastaamasta arvosteluun ja leimata arvostelijat Putinin trolleiksi.