Turkki vie ja EU vikisee

Äskettäin päättyneitä Hollannin parlamenttivaaleja edelsi mielenkiintoinen näytelmä, jossa EU-maiden ja Turkin ongelmalliset suhteet tulivat jälleen päivänvaloon.

Hollanti kielsi Turkin perheministeri Fatma Fetul Sayan Kayan maahanpääsyn ”ei-toivottuna muukalaisena”. Hollannin hallitus oli kertonut asiasta etukäteen, mutta perheministeri yritti tästä huolimatta matkustaa Turkin konsulaattiin Rotterdamissa. Hollannin viranomaiset kuitenkin käännyttivät Kayan auton takaisin Saksaan.Tämän seurauksena Rotterdamiin kokoontuneet Erdoganin kannattajat aloittivat mellakan.

Hollantilaisten pääasiallinen huoli oli se, pystyvätkö turkkilaiset kokoontumaan rauhallisesti ilman väkivaltaa. Päivän aikana jännitteet vähitellen kasvoivat ja tapahtuma muuttui täysimittaiseksi islamistiseksi mellakaksi, johon Hollannin hallitus vastasi lähettämällä mellakkapoliisit kaduille.

Hollannin hallituksen käyttäytyminen osoitti poikkeuksellista selkärankaa. Yleensä EU ja sen jäsenmaat ovat sallineet turkkilaisten joukkokokoukset eivätkä ole pyrkineet estämään niiden järjestämistä. Valtamediassa pääministeri Marc Rutten toimintaa selitettiin lähestyvillä parlamenttivaaleilla, jotka sujuivatkin Rutten edustaman puolueen kannalta kohtuullisen hyvin.

Natsien jäänteitä

Turkin islamistihallinto ei jäänyt tilanteessa sanattomaksi. Kielenkäyttö edusti jotakin sellaista, mitä ei ystävällismielisen valtion edustajilta ole totuttu kuulemaan. Turkin yhä itsevaltaisemmaksi muuttuva presidentti Recep Tayyip Erdogan kutsui Hollantia ”natsien jäänteeksi”.

On sinänsä ironista, että nimenomaan Erdogan käyttää natsikorttia. Hän nimittäin puolusti havittelemaansa presidenttivaltaista hallintoa ja käytti Hitlerin Saksaa positiivisena esimerkkinä tehokkaasta hallinnosta. Lisäksi jo vuonna 2005 uutisoitiin, kuinka Hitlerin Mein Kampf -teos nousi bestseller-listalle.

Uhoaminen ei kuitenkaan jäänyt pelkkään natsitteluun. Turkin johtajalle Euroopan maissa asuvat turkkilaiset ovat tärkeitä äänestäjiä mutta myös siirtokuntia, jotka aikanaan ottavat vallan Euroopassa. Näin voi päätellä hänen lausunnostaan, jossa hän kehottaa turkkilaisperheitä hankkimaan viisi lasta kolmen asemesta. Erdogan sanoi 14 miljoonalle Euroopassa asuvalle turkkilaisäänestäjälle:

”Paikka, jossa elätte ja teette työtä on nyt kotimaanne ja uusi isänmaa. Vaatikaa sitä itsellenne. Avatkaa enemmän yrityksiä, ilmoittakaa lapsenne parhaisiin kouluihin, eläkää paremmilla asuinalueilla, ajakaa parhaita autoja ja asukaa kaikkein kauneimmissa taloissa.”

Luonnollisesti presidentti puhuu kannattajilleen, jotka kuuntelevat mielellään tuollaista puhetta. Erdogan toivoo, että hänen ehdottamansa lisävaltuudet presidentille menevät läpi kansanäänestyksessä. Konfliktin hakeminen EU-maiden kanssa sopii hänen strategiaansa.

Öykkäröintiä siirtolaissopimuksella

Maaliskuussa 2016 EU ja Turkki solmivat siirtolaissopimuksen, jossa Turkin kansalaisille luvattiin viisumivapaa pääsy EU-alueelle ja nopeutettu pääsy EU-jäsenyysneuvotteluihin, jos Turkki vähentää siirtolaisvirtaa Unionin alueelle.

Siirtolaisvirta on vähentynyt, mutta Turkin kansalaiset eivät edelleenkään saa matkustaa EU-alueelle ilman viisumia. Tämä ärsyttää Turkkia, joka onkin taas kerran uhannut yksipuolisesti repiä siirtolaissopimuksen ja antaa kymmenille tuhansille siirtolaisille mahdollisuuden siirtyä EU-alueelle.

Tämä sopimus oli aikanaan osoitus EU-maiden täydellisestä antautumisesta Turkin uhkailujen ja öykkäröinnin edessä. Lisäksi äskettäin paljastui, että sopimuksen solmimisen aikoihin Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Hollannin pääministeri Marc Rutte sopivat kahdestaan Turkin kanssa turvapaikanhakijakiintiöistä kertomatta tästä muille jäsenmaille. Die Welt -lehden tietojen mukaan Eurooppaan otettaisiin Turkista 150 000 – 200 000 syyrialaista vuodessa.

Alkujaan väitteen salaisesta sopimuksesta esitti Unkarin pääministeri Viktor Orban, joka sanoi joulukuussa 2015, että Saksa on sopinut salaa Turkin kanssa 500 000 syyrialaisen vastaanottamisesta. Tuolloin EU:n edustajat kielsivät tiedon salaisesta sopimuksesta Ankaran kanssa, mutta myönsivät, että EU pyrkii edistämään yrityksiä asuttaa syyrialaisia tehokkaammin Eurooppaan.

Liittokansleri Merkel sanoi 29.11.2015, että tarkoituksena oli ”korvata laiton siirtolaisuus laillisella”, mikä kertoo hyvin millaisessa illuusioiden maailmassa maanosamme johto eli siirtolaiskriisin aikana.

EU:n edustajien mukaan siirtolaisten sijoittelu perustuisi vapaaehtoisuuteen, koska kokemukset pakotetuista EU-maiden kiintiöistä olivat olleet huonoja. Itäisen Euroopan maat ovat yksiselitteisesti vastustaneet pakotettuja kiintiöitä.

Tavallliselle eurooppalaiselle maanosan johtajien kiemurtelu diktatuuriksi muuntuvan Turkin edessä vaikuttaa vastenmieliseltä. EU-johtajien lausunnot kertovat puuttuvasta selkärangasta, kuten Saksan ulkoministeri Sigmar Gabrielin tapauksessa:

”Olemme suvaitsevaisia, mutta tyhmiä emme ole.”

Olen Jussi Kuosmasen kanssa samaa mieltä, eli ensimmäinen lause kumoaa viimeisen ainakin erdoganien mielestä. Kuosmanen toteaa Savon Sanomien blogikirjoituksessaan selkeästi:

”Olen aivan varma, että suurimmassa osassa tätä maapalloa yltiösuvaitsevaisuus lasketaan tyhmyydeksi. Jota se onkin. Sillä lopulta käy aina niin, että se lasketaan myös heikkoudeksi – ja silloin on aika hyökätä.”

Turkin presidentti ainakin käyttäytyy siirtomaaherran tavoin ja pitää EU-johtajia itseään alempiarvoisempina.

Monella luottamus EU:n kykyyn hoitaa siirtolaiskriisiä on mennyt jo ajat sitten. Kun katselee, kuinka vieraan valtion vaalikamppailua presidentille myönnettävistä diktaattorin valtuuksista käydään EU-maiden kaupunkien kaduilla, tekee mieli sanoa asiat suoraan kuten Geert Wilders ja toivottaa turkkilaiset Erdoganin kannattajat takaisin Turkkiin, jonne he oikeasti kuuluvat. Valtaosa heistä elää eristyksissä omissa yhteisöissään eivätkä he koskaan suurena ryhmänä sulaudu eurooppalaiseen valtaväestöön. Mitä pitemmälle muuta teeskennellään, sitä huonommaksi tilanne lopulta muuttuu kaikkien kannalta.

Tavalliset eurooppalaiset eivät tarvitse laajamittaista (laitonta tai laillista) maahanmuuttoa islamilaisista maista yhtään mihinkään vaan siitä on pelkkää haittaa ja lisäksi se on pitkällä tähtäimellä uhka länsimaisen kulttuurin säilymiselle Euroopassa. Jos siirtolaisvirtoja ei saada kuriin, hyvinvointivaltiot joko ajetaan alas tai ne romahtavat. Tämä asia on kuitenkin maanosamme poliittiselle eliitille mahdoton ymmärtää.

Lisäys: Turkey's Demographic WAR on Europe: Migrants as weapons (video)