Antirasismia rasisminvastaisen viikon päätteeksi

Rasisminvastainen viikko on lopuillaan. Viikko ei ole sujunut myönteisissä merkeissä ja se pitää päättää jotenkin. Helsingin Sanomien toimittaja Minna Pölkki tarjoaa oman panoksensa mutta se vaikuttaa jotenkin väljähtyneeltä. Ehkä olisi kannattanut valita haastateltaviksi joku vähän tuoreempi nimi kuin Vesa Puuronen tai Anna Rastas.

Luonnollisesti kirjoitus edustaa puhdasta propagandaa ja pyrkimystä vaikuttaa. Olen lukenut vastaavia kirjoituksia vuosien kuluessa paljonkin ja yleensä asiat ovat täsmälleen päinvastoin, kuin kirjoitus antaa ymmärtää.

Puurosen kommentit

Tutkija Vesa Puurosen mielestä nettirasismi on lisääntynyt ilman Tapanilankin tapahtumia:

”Ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja kärjekkäitä mielipiteitä edustivat lähinnä Homma-foorumi ja Jussi Halla-aho, mutta nyt samanlaisten näkemysten edustajia on jokaisella nettifoorumilla, jossa käydään maahanmuuttajiin liittyvää keskustelua. Siitä on tullut jotenkin legitiimiksi koettu tapa puhua.”

Nettirasismi on tutkijoiden mielestä lisääntynyt niin kauan, kuin olen lukenut rasisminvastustajien kirjoituksia. Yhteistä näille kirjoituksille, että rasismin määritelmä jää epämääräiseksi. Puuronen ei tee tässä asiassa poikkeusta. Puurosen menneisyys kommunistina näkyy tavassa suhtautua eriäviin mielipiteisiin, eli hänen mielestään ei-legitiimeistä tavoista puhua on tullut legitiimejä.

Juridisesti tämä ei tietysti pidä paikkaansa. Sananvapautta rajoittavat lait eivät ole vuosien saatossa lieventyneet vaan kiristyneet. Valtamedian antirasistinen vyörytys ei ole vähentynyt eikä lisääntynyt vaan pysynyt suurin piirtein ennallaan. Minna Pölkin artikkelikin olisi aivan hyvin voitu kirjoittaa jo vuonna 2006. Niin vähän tuoretta näkökulmaa siinä on.

Mikä sitten on lisääntynyt? Viime aikoina on uutisoitu useista törkeistä väkivaltarikoksista, joissa tekijä on ollut maahanmuuttajataustainen. Valtamedia on pyrkinyt pimittämään tiedot tekijöiden taustasta ja selitellyt tätä journalistin ohjeilla. Pimitys, selittely ja maahanmuuttajien uhriuttaminen on ehkä astunut askeleen lähemmäs Ruotsin tasoa, eli rikoksen tekijöitä ja heidän edustamaansa etnistä ryhmää suojellaan, heidät uhriutetaan ja lopulta todellisiksi rikollisiksi osoitetaan nettirasistit.

Nettikirjoittajia ei enää raahata näytösoikeudenkäynteihin yksi kerrallaan vaan nettipoliisi on alkanut toimia aiempaa aktiivisemmin ja pyrkii hillitsemään keskustelua julkisuudelta piilossa. Työ on palkitsevaa, sillä vuoden poliisiksikin valittu Marko ”Fobba” Forss on eduskuntavaaleissa ehdokkaana Kokoomuksen listoilla.

Minna Pölkki oli myös haastatellut Poliisiammattikorkeakoulun tutkija Tero Tihveröistä, jonka mielestä vain osa netin viharikoksista ilmoitetaan poliisille:

”Kuten viharikoksissa yleensäkin, myös netissä tapahtuvissa viharikoksissa ilmoituskynnys saattaa olla korkea.”

Omasta mielestäni ilmoituskynnys on erittäin matala. Tämän linkin takaa kuka tahansa voi ilmiantaa rasistisen viharikoksen vieläpä nimettömänä. Stasin ilmiantajaksi ryhtyminen on modernina internet-aikana helppoa kuin heinänteko. Jos ilmoituskynnys on korkea, se ei ainakaan johdu siitä, että ilmiantaminen olisi tehty vaikeaksi.

Arvelisin, että ilmiantoja ei tehdä, koska monet ihmiset edelleen pitävät sananvapautta arvossa ja ajatusrikoksista ilmiantamista moraalisesti alhaisena tekona. On parempi, että ihmiset saavat ilmaista kärjekkäitäkin mielipiteitä, kuin rangaista heitä niiden ilmaisusta. Itse tosin hyväksyn ilmiannot fraasirikoksista tämän linkin kautta.

Puurosen mielikuvitus jatkaa laukkaamistaan:

”Vielä pari vuotta sitten ei ollut niin paljon vastaan sanojia, mutta nyt heitä on enemmän. Aina joku yrittää edes lyhyesti kyseenalaistaa esitettyjä väitteitä. Se on hyvä merkki.”

Vastaväittäjiä on vastoin Puurosen käsitystä ollut aina. Lisäksi monet vastaväittäjistä ovat olleet mukana jo vuosia. Tosin eräillä, kuten turkulaisella iirin kielen asiantuntijalla, kirjoitusten kosketus todellisuuteen on kadonnut ja fantasiamaailma on ottanut vallan.

Puurosen kuva todellisuudesta on virheellinen. Antirasistinen propagandatyö saa vuosittain valtavan määrän julkista tukea. Nämä rahamäärät tuskin ovat vähentyneet julkisen talouden kurjasta tilasta huolimatta. Valtamedia myös kannustaa antirasistista toimintaa ja leimaa maahanmuuttokriitikot rasisteiksi. Nämä taas joutuvat toimimaan omalla ajallaan ja omilla rahoillaan. Tästä huolimatta Puuronen toteaa:

”Se rasistinen puhe netissä on vain niin massiivista, että siellä pitäisi olla myös hirveä määrä ihmisiä, jotka jaksaisivat oikoa vääriä käsityksiä."

Totuus on täsmälleen päinvastainen. Antirasistinen propaganda valtamediassa on massiivista ja sitä tuetaan veronmaksajien rahoilla. Propaganda on kuitenkin tehotonta. Utopian puolustaminen on vaikeaa, jos havainnot todellisuudesta ovat utopian kannalta kielteisiä.

Rastas

Anna Rastaan puheenvuoro Pölkin artikkelissa keskittyy maahanmuuttajien uhriuttamiseen:

”Rasismi koskee kipeästi kymmeniätuhansia ihmisiä Suomessa. Heidän elämäänsä helpottaisi, jos netissä on muunkinlaisia puheenvuoroja.”

Edellisessä kirjoituksessa linkitin Maryam Ismailin puheenvuoroon. Sen perusteella Rastaan holhoava suhtautuminen maahanmuuttajiin on liioittelua. Maahanmuuttajat pääsevät helposti valtamediaan kertomaan asioista, vaikka heillä ei olisi mitään järkevää sanottavaa. Abdirahim ”Husu” Husseinin ura radiossa kertoo tästä. Jos maahanmuuttaja haluaa kertoa rasismikokemuksistaan Suomessa, julkisuutta saa varmasti.

”Keskustelua ei hillitse ainakaan se, että tietynlaiset puheet saavat velloa ilman kyseenalaistamista. Siksikin niihin on hyvä puuttua.”

Rastas asettautuu keskustelun yläpuolelle. Halla-ahon menestyksen myötä jokin on kuitenkin muuttunut. Rastas ja Puuronen eivät saa saarnata ilman, että heidän puheitaan arvostellaan. Joskus kaikkein typerimmille monikulttuurin puolustuspuheille nauretaan avoimesti mutta yleensä aiheesta. Valtamedia sen sijaan päästää typerimmätkin maahanmuutolle myönteiset puheenvuorot läpi ilman kritiikkiä.