Tapahtui kerran Tanskassa

Vuoden 2011 marraskuussa 10-vuotias tyttö raiskattiin Gullestrupissa, joka sijaitsee lähellä keskijyllantilaista Herningin kaupunkia. Tyttö oli kaverinsa kanssa leikkimässä paikallisessa leikkipuistossa, kun Ahmed Omar Mohammed -niminen 17-vuotias somalinuorukainen raiskasi hänet ja yritti vielä raiskata hänen 9-vuotiaan kaverinsa.

Nyky-Euroopassa moinen ei valitettavasti ole harvinaista, vaikka kyseinen tapaus on uhrin nuoren iän takia harvinaisen törkeä. Tapaukseen liittyy asioita, jotka kertovat nuorten muslimimiesten sopeutumisesta länsimaiseen yhteiskuntaan sekä oikeusjärjestelmän toiminnasta, kun se käsittelee törkeitä väkivaltarikoksia.

Kuka Ahmed Mohammed

Aloitetaan tekijästä. Ennen rikoksiaan Ahmed Mohammed kävi koraanikoulua, jota hänen setänsä pakotti käymään. Hän kuitenkin karkasi sieltä veljensä kanssa, mikä sai sedän sulkemaan hänet lukkojen taakse useaksi päiväksi ilman ruokaa ja juomaa. Ahmed Mohammed oli veljineen lähetetty ns. ”uudelleenkoulutusmatkalle” Somaliaan, mikä on tavallista, jos nuorukainen on oppinut liikaa vääräuskoisten tavoille.

Lopulta Ahmed Mohammed sai uuden mahdollisuuden ja hän värväytyi lapsisotilaaksi. Hän osallistui tehtäviin, joissa käytettiin väkivaltaa kristittyjä ja islamin sääntöihin välinpitämättömästi suhtautuvia muslimeita kohtaan. Tehtäviin kuului silpomisia ja talojen polttamista. Ahmed vietti Somaliassa viitisen kuukautta joulukuusta 2010 toukokuuhun 2011.

Oikeudessa Ahmed Mohammed myös kertoi, että hänen äitinsä halusi pojalleen kovan islamilaisen kasvatuksen. Kokemustensa perusteella hän selitti, että 10-vuotiaan tytön raiskauksessa oli kyse avunhuudosta.

Käräjäoikeus totesi Ahmed Mohammedin syylliseksi raiskaukseen ja tuomitsi hänet kuudeksi vuodeksi vankilaan. Lisäksi hänet tuomittiin karkotettavaksi Somaliaan, koska hän ei ollut Tanskan kansalainen. Tuomio noudatti yleistä pohjoismaista oikeuskäytäntöä eli oli suhteellisen lyhyt. Lisäksi syyllinen luultavasti istuisi tuomiostaan puolet eli pääsisi vapaaksi kolmen vuoden kuluttua. Karkotus Somaliaan taas tekee tuomiosta kovan tai ainakin sellaisen, jonka sopii tanskalaisten oikeustajuun.

Hovioikeus

Viborgissa toimiva ”Vestre Landsret”, joka suurin piirtein vastaa Suomen hovioikeutta, kumosi alkuperäisen karkotuspäätöksen ja teki siitä ehdollisen. Jos Ahmed Mohammed ei tee rikoksia tuomion päättymistä seuraavan kahden vuoden aikana, hän saa jäädä Tanskaan. Päätös syntyi äänestyksessä, jossa neljä kuudesta tuomarista äänesti karkotuksen kumoamisen puolesta ja kaksi vastaan.

Tanskalainen iltapäivälehti BT kertoo tuomion taustoista jonkin verran. Neljä karkotuspäätöstä vastaan äänestänyttä tuomaria katsoivat, että karkotuspäätös on liian rankka, koska tuomitulla on ”siteitä Tanskaan”. Hän on käynyt koulua Tanskassa, suorittanut peruskoulun päättökokeen ja puhuu hyvin maan kieltä. Lisäksi karkotuspäätös todennäköisesti kumottaisiin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.

Tuomio herätti Tanskassa kiivasta keskustelua. Entinen Tanskan konservatiivien kansanedustaja Naser Khader piti karkotuspäätösen kumoamista vääränä ja sanoi uskovansa, että tekijä tekee saman uudelleen. Lisäksi hän kysyi:

”Olemme täysin naiiveja, jos päästämme hänet tällä tavalla. Asia on erittäin vakava. Kyseessä on alaikäisen raiskaus ja jos siitä ei karkoteta, niin mistä?”

”Kyse on myös signaalin antamisesta muille. Jos maahanmuuttajat jotakin pelkäävät, se on karkotus. Olen kuullut ihmisten puhuvan, että he istuvat mieluummin 30 vuotta tanskalaisessa vankilassa kuin joutuvat karkotettavaksi. Ainoa asia, jota he pelkäävät, on karkotus.”

Ahmed Mohammedin aikaisempi uhri, 18-vuotias Desiree Klein, jonka hän yritti raiskata kuukautta ennen Gullestrupin tapahtumia, kertoi myös mielipiteensä tuomiosta julkisuuteen. Desireen äiti Karina Klein kertoo, kuinka hänen tyttärensä koulumenestys heikkeni ja hänen mielenterveytensä järkkyi. Äidin mukaan tytär on myös harkinnut itsemurhaa.

Karina Kleinilta löytyy vain rajoitetusti sympatiaa Ahmed Mohammedille, joka kertoi oikeudessa Al-Qaeda -menneisyydestään:

”Toisaalta säälin häntä mutta se ei anna hänelle oikeutta tehdä tällaisia asioita. Muutkin ihmiset ovat kokeneet mielipuolisia asioita, mutta he eivät silti raiskaa toisten ihmisten lapsia.”

"Ihmisoikeudet"

90-luvun lopulla ja erityisesti vuoden 2000 jälkeen perus- ja ihmisoikeudet ovat nousseet oikeudenkäytössä merkittävään asemaan. Tavallisen kansalaisen näkökulmasta ihmisoikeuksia sovelletaan valikoivasti. Niiden avulla Ahmed Mohammedin kaltaiset törkeisiin rikoksiin syyllistyneet selviävät pienillä tuomioilla, kun taas rikoksen uhrit jäävät yleensä oman onnensa nojaan.

Vastaavasti sama oikeusjärjestelmä tuomitsee ihmisiä ”sananvapausrikoksista” varsin kevyin perustein. Nämäkin tuomiot jaetaan käyttämällä perusteluna ihmisoikeuksia, joista nauttivat tietyt poliittisen eliitin mielestä erityistä suojelua tarvitsevat vähemmistöryhmät.

Pohjoismaisessa ja yleisemmin eurooppalaisessa oikeudenkäytössä kansalaisen oikeustajulla ei enää ole juurikaan merkitystä. Ahmed Mohammedin tuomio Viborgin hovioikeudessa oli varmasti lain mukainen, ja alkuperäinen karkotuspäätös olisi luultavasti kumottu EIT:ssä. Kysyä kuitenkin sopii, voidaanko oikeudenkäyttö jättää omahyväisen ihmisoikeuspapiston harteille vai pitäisikö kenties ottaa askelia toiseen suuntaan. Yhdysvalloissa Ahmed Mohammed olisi todennäköisesti saanut 30-40 vuoden tuomion ja hänet olisi taatusti karkotettu.