Ruotsin television nettisivulla uutisoitiin, kuinka hallitus sulkee oven Ruotsindemokraattien edestä näiden avainkysymyksessä ja ottaa yhdessä Ympäristöpuolueen kanssa vastuun turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikasta.
”Paperittomille” oikeus terveydenhuoltoon
Ruotsin media käyttää maassa laittomasti oleskelevista ulkomaalaisista termiä ”paperiton”. Hallituksen ja Ympäristöpuolueen sopu tuo ”paperittomille” oikeuden terveydenhuoltoon ja heidän lapsilleen mahdollisuuden käydä koulua. Myös yritysten perustaminen sallitaan. Ruotsalaisen veronmaksajan tehtäväksi jää rahoittaa poliittisen eliitin harjoittama hyvyyden maksimointi.
Ruotsin hallitus toki onnistuu vähentämään Ruotsindemokraattien vaikutusvallan minimiin nykyisen eduskunnan aikana. Mediassa monet taputtivat innosta käsiään sopimuksen myötä mutta eivät suinkaan kaikki. Merit Wager kirjoittaa Newsmill-sivustolla, kuinka hallitus uhraan Ruotsin edun saavuttaakseen lyhyen tähtäimen voiton Ruotsindemokraateista. Wagerin mukaan laittomasti maassa oleskeleville myönnettävät etuisuudet ja helpotukset tarkoittavat käytännössä täysin vapaata maahanmuuttoa.
Porvarillinen Svenska Dagbladet epäilee mielipidekirjoituksessaan sovun hintaa otsikolla ”Mikä on kiltteyden hinta?”. SvD:n mukaan hallitus ja Ympäristöpuolue ovat todellakin ”sulkeneet oven muukalaisvihamielisiltä voimilta”, koska maahanmuuttopolitiikka muuttuu suuntaan, jota Ruotsindemokraatit eivät kannata. Lopuksi SvD kuitenkin toteaa:
”Hallitus on tarjonnut vastustajilleen julkisessa keskustelussa sellaisen argumentin, johon sen on vaikea vastata.”
Merkittävä osa ruotsalaisista ei pidä avoimien ovien maahanmuuttopolitiikasta, mikä luultavasti johtaa Ruotsindemokraattien kannatuksen nousuun. SvD myös pitää sopua epäoikeudenmukaisena niitä kohtaan, jotka hoitavat turvapaikka-asiansa lakien mukaan. Kansalaisuuden ja turvapaikan merkitys vähenee, kun ”paperittomille” myönnetään lisää oikeuksia.
Todellisuudesta vieraantuneet poliitikot
Hallituspuolueiden ja opposition edustajat yrittivät kehua sopimusta parhaansa mukaan. Hallituskoalitioon kuuluvan Keskustapuolueen puheenjohtaja Maud Olofsson hehkutti sopimusta:
”Ruotsin on oltava uudisraivaajien maa.”
On vaikea kuvitella suurkaupunkien lähiöissä asustava tukiriippuvaisten joukkoa uudisraivaajiksi.
Ympäristöpuolueen edustaja Mikaela Valtersson puolestaan korostaa sitä, miten sopimus hyödyttää erityisen vaikeissa olosuhteissa eläviä maahanpyrkijöitä:
”Aiemmin laki on johtanut siihen, että aiottua vähemmän ihmisiä on saanut jäädä maahan. Kyse on vakavasti sairaista ihmisistä ja apaattisista pakolaislapsista.”
Noista apaattisista pakolaislapsista nousi Ruotsissa kohu viitisen vuotta sitten. Alaikäiset pakolaislapset kieltäytyivät vastaamasta kysymyksiin eli ”olivat apaattisia”. Jostain syystä vastaavaa ilmiötä ei esiintynyt muualla kuin Ruotsissa, ja havaittavissa oli korrelaatio apaattisuuden ja vanhempien hylätyn turvapaikkahakemuksen välillä.
Psykiatri Thomas Jackson osallistui keskusteluun ja väitti, että lapset teeskentelevät sairasta vanhempien vaatimuksesta. Jackson väitti, että media on luonut käsitteen apaattiset pakolaislapset.
Jackson erehtyi kuitenkin osallistumaan Ruotsin television Upprag Granskning -ohjelmaan (Tehtävänä arvostelu), jossa journalisti Gellert Tamas onnistui tekemään Jacksonista muukalaisvihamielisen ja näin mitätöimään hänen ammatillisen pätevyytensä. Gellert Tamas kirjoitti myöhemmin apaattisista lapsista kirjan, jota mainostettiin mm. Aftonbladet-iltapäivälehdessä. Myytti lasten apaattisuudesta jäi elämään ja otetaan yhä todesta ainakin Ympäristöpuolueessa.
Absolut Sverige
Lopuksi mainostan vielä äskettäin hankkimaani kirjaa. Jyllands Postenin kommentaattori, filosofian tohtori Mikael Jalving on matkaillut Ruotsissa, haastatellut ihmisiä ja kirjoittanut kirjan ”Absolut Sverige – en rejse i tavshedens rige” (Absolut Ruotsi – matka hiljaisuuden valtakuntaan). Hiljaisuudella Jalving viittaa tapaan, jolla ruotsalaiset hiljentävät keskustelun epämiellyttävistä asioista kuten maahanmuutosta ja maahanmuuttajien integroitumisesta ruotsalaiseen yhteiskuntaan.
Kirja on vastaus Ruotsin TV4-kanavan reportteri Lena Sundströmin Tanskaa käsittelevään kirjaan Världens lyckligaste folk (Maailman onnellisin kansa). Jalving kirjoittaa Ruotsin menneisyydesta, nykyisyydestä ja yhteiskunnallisista utopioista, joita Ruotsissa on toteutettu ja toteutetaan edelleen.
No nytte ne on sopan keittäneet. Toivottavasti sitä ei valu lahden tälle puolelle lusikoitavaksi.
VastaaPoistaTänne valuu vain roiskeita niin kauan, kun Ruotsissa on rajat auki.
VastaaPoistaOlen lukenut blogiasi vuosia ja voisin kommentoida taas pitkästä aikaa.
VastaaPoistai) Jos tarkastellaan suomalaisten maahanmuuttokriittisten argumenttia turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten haitallisuudesta suomalaiselle yhteiskunnalle, niin huomauttaisin libertaarina että se on puhtaasti sosialidemokraattisen valtion tuottama ilmiö. Kyse on sosialistisesta maahanmuutosta - tulonsiirroista veronmaksajilta maahanmuuttajille.
ii) Mustafa Akyolin erinomainen esitelmä aiheesta The Commercial Heritage and Contribution of Islam
"se on puhtaasti sosialidemokraattisen valtion tuottama ilmiö."
VastaaPoistaKyllä tässä olet oikeassa. Tarvitsee vain verrata Viron vastaanottamia turvapaikkahakemuksia Suomen vastaaviin.
Sosiaalidemokraattinen valtio ei ole mahdollinen juuri missään muussa kuin etnisesti homogeenisessa kansallisvaltiossa, koska minkään muun tyyppisessä valtiossa sosiaalidemokraattisen järjestelmän vaatimaa konsensusta on erittäin vaikea saavuttaa.
Sosiaalidemokraattinen valtio siis sisältää oman tuhonsa siemenet. Näitä ovat liiallinen luottamus valtioon vapauden ja hyvinvoinnin takaajana, ja "vastuuttoman" vapauden tuomat muutokset ihmisten käyttäytymisessä.
Sosiaaliturvaperusteisilla (usein islamilaisista maista saapuvilla) maahanmuuttajilla ei ole samanlaisia estoja käyttää järjestelmää hyväksi, kuin protestanttisen työmoraalin omaavalla kantaväestöllä. Siksi laajamittainen sosiaaliturvaperusteinen maahanmuutto ajan myötä tuhoaa sosiaalidemokraattisen hyvinvointivaltion ja pakottaa sen omaksumaan aiempaa tiukemman kriminaalipolitiikan.
"Sosiaalidemokraattinen valtio ei ole mahdollinen juuri missään muussa kuin etnisesti homogeenisessa kansallisvaltiossa, koska minkään muun tyyppisessä valtiossa sosiaalidemokraattisen järjestelmän vaatimaa konsensusta on erittäin vaikea saavuttaa."
VastaaPoistaJuuri noin. Jotenkin ärsyttää sellainen asia, että meikäläinen on suoltanut nettiin +500 kirjoitusta samasta asiasta ja Sinä tyhjennät pöydän yhdellä lauseella.
Epäreilua? Elämä on ja hyväksyn sen etenkin tässä tapauksessa täysin.
Kirja on siis kirjoitettu tanskaksi - mahtaako käännöstää ruotsiin koskaan tulla.
VastaaPoistaEn ole muuten täysin samaa mieltä siitä, että maahanmuuton ongelmat liittyvät yksi yhteen sosialidemokratiaan. Nykyään kyllä mutta ei aiemmin.
Sosialidemokratiassa väestönlaatu voidaan määritellä julkishyödykkeeksi siinä missä vaikkapa puhtaat vedet tai itsenäisyys. Näin faktisesti 30-luvun ruotsalainen sosialidemokratia tekikin tukiessaan eugeniikkaliikettä.
Sosialidemokratia ja sen ajatus kansankodista tuli 30-luvulla lähelle saksalaisen konservatismin käsitettä kansankokonaisuus ja oli lopulta eräänlaista radikaalisti kevennettyä kansallissosialismia.
Eugeniikka eli väestönlaatu on julkishyädyke yhä edelleen tai sen voi sellaisena mallintaa.
Freakonomics-kirjakin itseasiassa mallintaa väestön laatua julkishyödykkeenä.
Jukka on oikeassa siinä, että sosiaalidemokraattinen valtio käytännössä edellyttää tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa, koska muutoin maahantulijoiden vapaamatkustus aiheuttaa korjaamatonta haittaa.
VastaaPoista"Kirja on siis kirjoitettu tanskaksi - mahtaako käännöstää ruotsiin koskaan tulla."
En tiedä. Olen jo lukenut kirjan, ja Jalving vaikuttaa varsin tarkkanäköiseltä havainnoitsijalta. Suomalaiselle kirjassa on ehkä hieman liikaa tanskalaista nostalgiaa Ruotsille aikanaan menetetyistä alueista.
Itse olen ihmetellyt Ruotsindemokraateissa kahta asiaa: 1) Miksi he ovat niin nuoria? 2) Miksi he haikailevat jo menetetyn kansankodin perään?
Kirjassa asiaan tulee vastaus. Ruotsindemokraattien ikäpolvi joutui ensimmäisenä vastakkain maahanmuuton ikävien puolien kanssa omassa arkielämässään.
Mattias Karlsson kertoo kirjassa kasvamisestaa Växjön kaupungissa ja siitä, kuinka maahanmuuttajajengit käyttäytyivät eikä kukaan tehnyt asialle mitään. Karlsson myös näkee alkuperäisen kansankodin kansalliskonservatiivisena projektina, joka meni pilalle, kun 60-lukulaista internationalismia edustava Olof Palme tuhosi sen.
Näen itse asian niin, että kansalliskonservtismi ja markkinaliberalismi ovat kaksi jokseenkin mahdollista tapaa kehittää yhteiskuntaa.
VastaaPoistaEn lähde vänkäämään toisen puolesta vahvasti toista vastaan..
http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=333685
VastaaPoistaOletko tuon lukenut. Ruotsin taudilla on pitkät juuret ja maa oli sairas jo ennen ensimmäistä siirtolaista...