Floridalaisen Dove World Outreach Centerin pastori Terry Jones melkein onnistui varastamaan WTC-iskujen vuosipäivän itselleen koraanien polttotempauksellaan, josta hän vetäytyi viime hetkellä. Myöhemmin kävi ilmi Jonesin teon ja New Yorkiin rakenteilla olevan ns. Ground Zero -moskeijan välinen yhteys.
Jonesille oli annettu ymmärtää, että tempauksesta luopuminen tarkoittaisi, että moskeijaa ei rakennettaisi aiotulle paikalle parin korttelin päähän paikasta, jonne lentokoneet iskivät 11.9.2001. Myöhemmin kävi ilmi, ett Jones oli tulkinnut lupauksia väärin.
Presidentti Barack Obama ja kenraali David Petraeus olivat tätä ennen vedonneet Jonesiin, jotta tämä ei toteuttaisi aiettaan polttaa koraaneja 9/11-terrori-iskun vuosipäivänä. Jonesin teko olisi vaarantanut amerikkalaissotilaiden hengen ja Yhdysvaltojen tehtävän Afganistanissa.
Sillanrakentaja
Ground Zero -moskeijan myötä amerikkalaiset ovat saaneet tuntea, miltä islamilainen ylivaltapyrkimys tuntuu käytännössä. Moskeijan puhemies, imaami Feisal Abdul Rauf on väittänyt, että kyse on sillanrakennuksesta lännen ja islamilaisen maailman välillä.
Moskeijan, jota alkujaan kutsuttiin Cordoban taloksi, rakennuspaikka sijaitsee vajaa 200 metrin päässä World Trade Centerin kaksoistornien sijaintipaikasta eli ns. Ground Zerosta. Moskeijan tulevassa osoitteessa sijaitsi aiemmin Burlingtonin takkitehdas, johon terrori-iskun yhteydessä osui osia lennon 175 lentokoneen laskutelineistä ja rungosta.
Imaami Rauf on esiintynyt tiedotusvälineissä näyttävästi sillanrakentajana ja maltillisena muslimina. Itse moskeijan ja siihen liittyvän islamilaisen kulttuurikeskuksen nimi, Cordoban talo viittaa muslimien ja toisuskoisen myyttiseen harmoniseen yhteiseloon Iberian niemimaalla ennen espanjalaisten reconquistaa. Toki nimen voi tulkita myös toisin.
Muslimit rakensivat moskeijan visigoottien rakentaman Cordoban katedraalin paikalle osoituksena islamin ylivallasta samalla tavalla, kuin muslimit ovat aina tehneet. Jerusalemin Al-Aqsa -moskeija on rakennettu juutalaisen temppelin päälle, ja Konstantinopolin Hagia Sofia -kirkko korvattiin moskeijalla, kun turkkilaiset valtasivat kaupungin. Islamin historiassa voitettujen vastustajien uskonnollisten pyhäkköjen paikalle on yleensä rakennettu moskeija voiton merkiksi ja islamin ylivallan symboliksi.
Imaami Raufin sillanrakennus on kuitenkin jakanut amerikkalaisia. Siinä missä tunnettu islamin puolustelija Karen Armstrong ylistää Raufin aloitetta, osa amerikkalaisista vastustaa hanketta ja näkee sen loukkauksena WTC-iskujen uhreja kohtaan. Brittiläinen islam-apologisti Karen Armstrong sanoo:
”Imaami Feisal Abdul Rauf...on sillanrakentaja, koska hänellä on juuret molemmissa maailmoissa. Hän on opiskellut Egyptissä, Englannissa, Malesiassa ja Yhdysvalloissa ja hänen moskeijansa on vain parin korttelin päässä World Trade Centeristä. Syyskuun 11. päivän jälkeen monet kysyivät: Missä ovat maltilliset muslimit? Miksi he eivät sano mitään? Imaami Raufissa meillä on henkilö, joka osaa puhua länsimaisille ihmisille siten, että he ymmärtävät.”
On totta, että imaami Rauf puhuu länsimaisille, vasemmistoliberaaleille kieltä, jota he ymmärtävät. Hän puhuu sillan rakentamisesta yhteisöjen välille juuri siten, kuin vasemmistoliberaalit haluavat kuulla. Jäljelle jää kysymys, puhuuko imaami Rauf totta vai valehteleeko hän tarkoituksella.
Kun imaami Raufin Cordoba-aloite herätti arvostelua, moskeijahanke nimettiin uudelleen neutraalimmalla nimellä Park 51, joka viittaa tulevan moskeijan katuosoitteeseen myyttisen islamin kultaisen ajan asemesta. Itse hanketta imaami Rauf ei kuitenkaan ole valmis perumaan.
Yksisarvinen
Kuten edellä siteeratusta Karen Armstrongin lausunnosta voi päätellä, imaami Raufia pidetään maltillisena muslimina eli juuri sellaisena, jonka kaltaista nykypäivän länsimainen poliittinen eliitti tarvitsee todistaakseen maailmalle, että islam on rauhan uskonto. Raufin kaltaiset todistavat, että islam ei ole sodassa länttä vastaan ja että syyskuun 11. päivän terroristit eivät edusta oikeaa islamia.
Raufin kaltaisia maltillisen islamin edustajia voi pitää myyttisinä yksisarvisina eli kultaakin kalliimpina yksilöinä, jotka todistavat maailman muslimeille, että Yhdysvallat ei ole ristiretkellä islamia vastaan. Rauf onkin ollut sekä George W. Bushin että Barack Obaman hallinnon suosiossa. Vain vähän aikaa sitten Rauf kävi Lähi-idän kiertueella Yhdysvaltojen ulkoministeriön toimeksiannosta ja amerikkalaisen veronmaksajan kustannuksella.
Raufin lausunnot ovat kuitenkin myös herättäneet negatiivista huomiota. Hän on mm. kieltäytynyt tuomitsemasta islamistista Hamas-järjestöä:
”En ole poliitikko. Terrorismi on hyvin monimutkainen kysymys...Olen rauhantekijä. En salli kenenkään asettaa minua asemaan, jossa minut nähdään missään päin maailmaa kilpailijana tai vihollisena.”
Äskettäin CNN:n haastattelussa Rauf kuitenkin totesi:
”Tuomitsen kaikki, jotka tekevät terroritekoja, ja Hamas on syyllistynyt terroriin.”
Imaami Rauf on tuominnut syyskuun 11. päivän terrori-iskut ”epäislamilaisina”. Kuitenkin hän monen muslimin tavoin vierittää osan syyllisyydestä Yhdysvaltojen niskaan. Raufin internet-sivuilla väitetään, että Yhdysvaltojen tiedustelupalvelu CIA rahoitti Osama bin Ladenia ja Talibania 1980-luvulla. 19 päivää iskujen jälkeen Rauf vastasi kysymykseen, ansaitsiko Yhdysvallat terrori-iskut, seuraavasti:
”En sanoisi, että Yhdysvallat olisi ansainnut tapahtuneen. Mutta Yhdysvaltojen politiikka oli osasyyllinen tapahtuneeseen rikokseen.”
Kun Raufilta kysyttiin, miksi hän pitää Yhdysvaltoja osasyyllinsenä, hän vastasi:
”Koska olemme olleet osallisena niin monen syyttömän ihmisen kuolemaan maailmassa. Suoraan sanottuna Osama bin Laden on valmistettu Yhdysvalloissa.”
Vaikka Raufin näkemykset tuskin poikkeavat vasemmistolaisten keskuudessa vallitsevista, monet republikaanipoliitikot kuten Rudy Giuliani ja Sarah Palin pitivät Raufin näkemyksi huolestuttavina.
Peitelty uhkaus
Imaami Rauf on päättänyt viedä moskeijahankkeensa loppuun asti, vaikka ilmiselvästi puheet sillanrakentamisesta ovat pelkkää retoriikkaa. Viimeisenä temppunaan Rauf kertoi CNN:n haastattelussa, mitä seuraa, jos moskeijaa ei rakenneta. Hänen mukaansa keskustelu moskeijasta on politisoitunut niin, että se voi vahvistaa ääriryhmien kykyä rekrytoida jäseniä ja hyökätä amerikkalaisia vastaan. Raufin mukaan:
”Islamilaisessa maailmassa otsikot kertovat, että islam on hyökkäyksen kohteena.”
Hän myös kertoi suhtautuvansa avoimesti siihen, että islamilaisen keskuksen paikkaa siirretään:
”Jos tätä ei tehdä oikein, raivo räjähtää valloilleen islamilaisessa maailmassa.”
Hän totesi, että reaktio voi olla pahempi kuin Tanskassa julkaistujen Muhammad-pilakuvien aiheuttamat väkivaltaisuudet.
Raufin lausunnot muistuttavat sisällöltän ja painotuksiltaan brittiläisten muslimijärjestöjen johtajien vastaavia. Raufin tilalle voisi aivan hyvin asettaa Britannian muslimineuvoston johtajan Muhammad Abdul-Barin. Puheet eivät poikkea sisällöltään juurikaan toisistaan. Erona Anjem Choudaryn kaltaisiin räyhääjiin on se, että Rauf ja Abdul-Bari puhuvat viileästi ja sivistyneesti. Siksi Raufin kaltaisia myös kuunnellaan ja heidän ehdotuksiinsa suhtaudutaan vakavasti.
Koska Rauf ei ilmiselvästi ole typerä, hän on luultavasti tiennyt, että hänen moskeijahankkeensa voisi herättää myös vastustusta. Itse asiassa New Yorkin asukkaista kaksi kolmasosaa vastustaa moskeijan rakentamista. Samanaikaisesti 62 prosenttia on sitä mieltä, että moskeijan rakentajilla on oikeus toteuttaa hankkeensa. Kyse ei siis ole uskonnonvapaudesta.
Valtaosa amerikkalaisista kokee, että islamilaisen kulttuurikeskuksen rakentaminen lähelle WTC-iskujen tapahtumapaikkaa on loukkaavaa iskujen uhrien omaisia ja amerikkalaisia kohtaan ylipäänsä. Raufin ja moskeijan taustahahmojen mielestä on ilmeisesti yhdentekevää, loukkaako moskeijahanke ketään. Miksi se voisikaan loukata, koska kyse on ”sillanrakentamisesta”?
Helsingin Sanomien sunnuntainumerossa oltiin kovasti huolissaan moskeijahankkeen kohtaamasta vastustuksesta. Lehden jutussa jopa kaivattiin kannanottoa George W. Bushilta, joka terrori-iskujen jälkeen totesi islamin olevan rauhan uskonto, jonka ääriryhmät ovat kaapanneet itselleen.
Amerikkalaiset kuitenkin ymmärtävät, että iskun tekijät olivat muslimeja ja uskoivat islamin opetuksiin. He eivät välttämättä niele poliittisen eliitin vakuutteluja islamin perimmäisestä rauhantahtoisuudesta. Moni amerikkalainen tutustui islamiin terrori-iskujen jälkimainingeissa ja havaitsi, että islam suhtautuu vihamielisesti toisuskoisiin ja hyväksyy väkivallan osana islamin ylivallan levittämistä.
Ongelma ei ole siinä, että moskeijahanketta vastustavat amerikkalaiset olisivat islamofobisia kiihkoilijoita. Ongelma on siinä, että imaami Raufin kaltaiset tukeutuvat ääriryhmien väkivallan uhkaan omassa retoriikassaan ja että Raufilla on sama tavoite kuin islamin itselleen kaapanneilla ääriryhmillä. Molemmat tekevät työtä sen hyväksi, että islam hallitsee maailmaa, kunnes maailmassa palvotaan ainoastaan Allahia.
Mielenkiintoisia yksityiskohtia, jotka muuttavat melkoisesti sitä kapeaa näkökulmaa, joka on tullut mediassa esiin. Kiitoksia.
VastaaPoistaMediassa ei ole "kapea" näkökulma, vaan skitsofreeninen. Jones on pelkkä ääliö, jonka media nosti pinnalle sumuttaakseen sen tosiasian, että kooko "ground zero mosque"-juttu oli tuulesta temmattu.
VastaaPoistaSe oli tuulesta temmattu siksi, että koko "kiista" on näennäiskiista. Totta helvetissä ihmiset saadaan vastustamaan sankoin joukoin tällaista projektia, kun se ensin uutisoidaan niin, että ollaan rakentamassa moskeijaa WTC:n raunioille, minareetteineen päivineen. Kun tämä uutinen on saatu aikaan, ja ihmiset suuttumaan, ketään ei kiinnosta enää sen jälkeen, mistä hommassa oikeasti on kyse.
Ketään ei esimerkiksi kiinnosta se, että suunnilleen samalla etäisyydellä "Ground Zero":sta on jo valmiiksi moskeija, ja jopa ihan oikea sellainen:
http://www.masjidmanhattan.com/
Aivovammakonservatiiveilta ei tietenkään voi odottaa yhtään mitään koherenssia asiassa, mutta medialta ehkä voisi. Ihmettelen, että Vasara ei muuten niin mediakriittisestä painotuksestaan huolimatta ole tähän asiaan kiinnittänyt huomiota.
Jälleen kerran, se, että Jonesin koraaninpolttotempaus sai ylipäätään huomiota, oli järjetöntä paisuttelua median osalta. Kun media näin itse teki tempauksesta ison, niin sitten voitiinkin kätevästi mennä presidentiltä asti kyselemään, että onko tämä hyvä idea. Koko juttu, kiista moskeijasta, koraaninpolttamisesta, jne on pelkkä median luomus. Mitään kiistaa, eikä varsinkaan tämän laajuista, ei olisi ilma tahallisia paisutteluja ja vääristelyjä.
Tiedemieheltä tuli yllättävän hysteerinen purkaus.
VastaaPoistaJonesin koraaninpolttotempauksessa oli kyse paisuttelusta eli täysin merkityksettömän henkilön teosta tehtiin merkittävä. Tämän pystyi kuka tahansa lukemaan blogipostauksestani.
Kohu Ground zero -moskeijan ympärillä on sen sijaan muhinut pitempään. Asiaan ovat vaikuttaneet median lisäksi myös New Yorkin pormestari Michael Bloomberg ja presidentti Barack Obama, jotka eivät ole ymmärtäneet, että Yhdysvaltojen historian pahimman siviilien joukkomurhan tapahtumapaikkaa ei pidä käyttä suvaitsevaisuuspisteiden keruuseen.
Imaami Raufin viimeisin lausunto, jossa hän käyttää äärimuslimien väkivaltaa perusteluna moskeijan rakentamiselle paljastaa miehen bluffin ja näyttää, millaisesta tyypistä oikeasti on kyse.
Moskeijan rahoituksesta en kirjoittanut, koska en jaksanut kaivaa siitä aineistoa. On esitetty epäilyksiä, että rahoitus tulisi jostakin islamilaisesta maasta. Projektin johtaja ainakin työskenteli vähän aikaa sitten tarjoilijana.
Löysin jutun tuosta Tiedemiehen mainitsemasta moskeijasta. Jutussa sanottiin, että sen vuokrasopimus olisi katkolla. Puitteiltaan kyseinen moskeija on paljon suunniteltua kulttuurikeskusta vaatimattomampi eivätkä kyseisen moskeijan edustajat halua samaistua imaami Raufin hankkeeseen.
"Sura (8:12) – I will cast terror into the hearts of those who disbelieve. Therefore strike off their heads and strike off every fingertip of them"
VastaaPoistaEikös jo tuo koraanin pätkä todista sen, että rauhanuskontohan se on, islam.
Täältä voi lukea hieman lisää 'rauhanuskonnosta'
Saatana, ei kun saunan taakse joka iikka!
.
Tiedemies ei nyt halua ymmärtää, järjen määrästä ja laadusta ei ole kyse, että kyse on eri asiasta kuin uskonvapaus. Meillä suomalaisilla on samanlainen tapaus, joka herätti samanlaiset tunteet, vuodelta 1990 kun Neuvosto-Venäjä "osti" ns. Kätilöopiston tontin kaupungin arvokkaimpiin kuuluvilta paikoilta. Samalla tavalla kun nyt puhutaan sodasta terrorismia vastaan, silloin puhuttiin kylmästä sodasta.
VastaaPoistaMinä mukaan lukien, moni piti arveluttavana sekä kaupan tekotapaa ja erityisesti siihen sisältyvää symboliikkaa. Meillä, jotka kauppaa vastustimme, ei ollut kyse "uskonnonvapauden kieltämisestä", sillä neuvostososialismia (bolsevismiä) pystyy perustellusti vertaamaan uskontoon. Kyse oli siitä, että bolsevistit levittivät uskoaan meille ilman, että meillä oli todellista mahdollisuutta käydä uskonnollista keskustelua ja pyrkiä vuorovaikutukseen. Ei uskonnonvapaus tarkoita sitä, että sen nimissä voi tehdä agressioita toisin uskovia kohtaan, mikä on termin nykyinen määritelmä.
Kannattaa muistaa 1900-luvun merkittävimmän Suomessa asuneen bolsevismin tulkitsijan, Arvo Tuomisen, käsitys vuorovaikutuksen merkityksestä. Tuomisen mukaan meidän tulee antaa palstatilaa bolsevikeille yhtä paljon ja kuin he antavat meidän ajatuksille.
Ei, vaan tämä läppä on älytön, koska mitään uutta ei moskeijassa ole. Samalla etäisyydellä tapahtumapaikasta on jo moskeija, ja älämölö saatiin aikaan suunnilleen samanlaisilla tempauksilla kuin aikanaan saatiin älämölö tanskalaisista pilakuvista. Eli, pisteltiin omia "ground zero-moskeijasta" niin kauan että saatiin ihmiset sopivasti hermostumaan, minkä jälkeen tosiasioilla ei ole enää oikeastaan mitään merkitystä.
VastaaPoistaSe voi tietysti olla totta, että tämän moskeijan puuhamiehet ovat vain mielissään koko älämölöstä, pidän sitä jopa todennäköisenä.
Koraaninpolttotempauksesta saatiin jonkinlainen kontrastihäiriö niin, että moskeijakysymys näyttää ikäänkuin "järkevältä" sen rinnalla. Kumpikin on puhtaasti median ylilyöntejä, joilla saadaan kahta täysin järjetöntä porukkaa provosoitua, so. sekä aivovammakonservatiiveja että islamisteja.
Miksi ei saman tien jo mainitsemaani, samalla etäisyydellä WTC-raunioista majailevaa moskeijaa ei vaadita purettavaksi?
"Miksi ei saman tien jo mainitsemaani, samalla etäisyydellä WTC-raunioista majailevaa moskeijaa ei vaadita purettavaksi?"
VastaaPoistaEn tiedä, koska viimeisimmän lukemani uutisen mukaan kyseisen moskeijan vuokrasopimus olisi katkolla.
Lisäksi mainitsemasi moskeija on varsin vaatimaton verrattuna perustettavaan islamilaiseen kulttuurikeskukseen.
Amerikassa moskeijoita on karkeasti kahta lajia: niitä, jotka ovat tietyn yhteisön kokoontumispaikkoja, ja niitä, jotka saavat rahoitusta Saudi-Arabiasta. Luultavasti mainitsemasi moskeija kuuluu niihin edellisiin.
lähde