Syvällä sisimmässään nämä ihmiset kuitenkin tietävät, että ns. maahanmuuttokriitikot eivät muodosta minkäänlaista todellista uhkaa heidän hengelleen tai terveydelleen. Tämä on helppo arvata, kun tarkastelee suvaitsevaiston puheenvuoroja. Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton puheenjohtaja Heikki Sairanen on tämän uutisen mukaan äärimmäisen huolestunut ”äärioikeiston” viime aikaisesta noususta ja sen vaikutuksesta sananvapauteen:
”Missään määrin maahanmuuttoa puolustavien tahojen on nykyään siedettävä hämmästyttäviä määriä uhkailua ja loukkauksia. Kuinka moni on jo vaiennut pelosta? Silti maahanmuuttokriitikot jatkavat kulunutta virttään siitä, ettei ongelmista saisi puhua.”
Tietysti on selvää, että kaikki palaute ei välttämättä ole ollut asiallista. Silti puhe pelosta on puhdasta propagandistista liioittelua. Kahden ja puolen vuoden vankeustuomion saaneen Seppo Lehdon sottablogi kelpaa edelleen todisteeksi tutkijoiden uhkailusta ja nettirasismista ainakin Suomen Kuvalehdelle.
Ruotsinkielinen media Astridin puolella
Hysteerisimmät puheenvuorot tulevat itse ministerin suusta, ja ruotsinkieliset mediat tarjoavat paljon kärsineelle ja urheutta teeskentelevälle viharikoksen uhrille auliisti palstatilaa. Thors uhoaa Svenska Framtid -lehdessä seuraavaa:
”En anna näiden huomionkipeiden tyyppien pelotella minua. En anna heille sitä iloa. Pahempiakin asioita on olemassa.”
Jutussa myös päivitellään tutkijoiden ja journalistien saamaa kohtelua. Svenska Framtidin mukaan:
”Jopa tutkijoita ja journalisteja uhataan. Näillä aloilla työskentelevät ihmiset ovat tulleet esiin ja kertoneet, että esimerkiksi maahanmuuttoasioita käsitellessä on tavanomaista joutua loukkausten kohteeksi. Osa pitää keskusteluun sekaantumista epämukavana.”
On täysin luonnollista, että suora kansalaispalaute järkyttää toimittajia ja tutkijoita, jotka eivät ole sellaiseen tottuneet. Ideologisesti samanmielisen mediakuplan sisällä ei välttämättä tule ajatelleeksi, että joku voi oikeasti ajatella eri tavalla.
Internetissä surkea tai provokatiivinen kirjoitus luonnollisesti saa osakseen runsaasti pilkallisia kommentteja. Näin on ollut niin kauan, kun internet on ollut olemassa. Jatkosta on vaikea tietää, koska valtiovallan taholta viritellään sensuurihankkeita ”nettirasismin” suitsimiseksi.
Urheuden lisäksi täti Astrid osoittaa kykynsä teräviin analyyseihin:
”On pelottavaa, että niin monet yrittävät pukea rasismin hienompaan kaapuun. Jotkut ihmiset kutsuvat itseään ”maahanmuuttokriittisiksi”. Se on melkein sama kuin rasisti. Vieraita kulttuureja pelätään.”
”Maahanmuuton arvostelua ei esiinny vain Suomessa, vaan vastaava trendi on olemassa myös muissa Pohjoismaissa. Usein pieni joukko ihmisiä pitää kovinta ääntä eli ne, joilla on kaikkein radikaaleimmat mielipiteet. Näin keskustelu vääristyy. Pahimmassa tapauksessa ihmiset tulkitsevat keskustelua väärin ja kuvittelevat, että se edustaa yleistä mielipidettä osin, koska keskustelu saa mediassa niin suuret mittasuhteet. Meidän on pidettävä huolta humaaneista arvoistamme ja varmistettava, että fundamentalistit eivät saa tahtoaan läpi.”
On hyvä, että Astrid ottaa esille muut Pohjoismaat, joissa ongelmat ovat samoja kuin Suomessa ja mittasuhteiltaan paljon suurempia. Erityisesti Ruotsin tilanne vaikuttaa todella huolestuttavalta. Siellä pitkään jatkuneen hallitsemattoman maahanmuuton jäljet näkyvät esimerkiksi heikentyneenä turvallisuutena monikulttuurisilla asuinalueilla.
Myös mediakritiikki osuu oikeaan, tosin ei ihan niin kuin Astrid kuvittelee. Tiedotusvälineet eivät mitenkään erityisesti tuo esille monikulttuurin negatiivisia puolia. Vaikka ns. maahanmuuttokritiikki onkin päässyt viime aikoina esille myös valtamediassa, se kuvataan edelleen negatiivisessa valossa ja rinnastetaan rasismiin ja muukalaisvihaan, kuten Astrid tuossa tekee.
Lopuksi esitän syyn, miksi en pidä hysteriaa maahanmuuttokriitikkojen aiheuttamasta uhasta sananvapaudelle uskottavana. Oheisella videolla taiteilija Lars Vilks esittelee elokuvaa Uppsalan yliopistossa. Joukko muslimeja hyökkää hänen kimppuunsa huutaen ”Allahu akbar”. Poliisit kuitenkin onnistuvat estämään hyökkäyksen ja Lars Vilks pelastuu ainakin toistaiseksi.
Videolla esiintyvät muslimit ja heidän kaltaisensa ovat se todellinen sananvapauden uhka. Koska tämä ei sovi Thorsin kaltaisten suvaitsevaisten ideologiaan ja voisi johtaa ikäviin johtopäätöksiin, tarvitaan korvike ja mieluummin sellainen, joka ei oikeasti uhkaa ketään. Siksi nettirasisteille on käyttöä hyvänä vihollisena, jota vastaan on helppo hyökätä ja säätää lakeja. Vaihtoehto olisi myöntää, että maahanmuuttokriitikot ovat oikeassa varoittaessaan hallitsemattomaan maahanmuuttoon sisältyvistä riskeistä.
Nettirasismi-blogista
VastaaPoistaOliko se nyt mikään "sotta"-blogi kun siinä irvittiin nimenomaan tätä käsitettä "nettirasismi";)?
Tie totuus ja elämä
Totuus kumpujen yöstä
Seppo Lehto
Noilla puheilla aivan tietoisesti luodaan sellaista ilmapiiriä, jossa sananvapautta voidaan rajoittaa erilaisten rangaistusten avulla.
VastaaPoistaKyseessä on aivan selvästi masinoitu, valheellinen kampanja.
Niiden kahden laajahkon kommentin lisäksi, jotka kirjoitin Homma foorumin Hirvisaari -ketjuun, totean seuraavaa:
VastaaPoistaAsikkala on pieni maalaiskunta. Vaikka en tiedä tarkalleen sen demografista tilannetta, se on todennäköisesti lähes yksietninen, ja päivittäinen sosiaalinen kanssakäyminen tapahtuu siellä lähes pelkästään tuttujen, ennustettavien ja monin tavoin samanlaisten ihmisten kanssa. Siellä ei ole juuri ollenkaan tarvetta "suvaitsevaisuudelle" (= jonkin tai joidenkin negatiivisten tai sosiaaliseen kanssakäymiseen yhteensopimattomien piirteiden sietämiselle). Puheet voivat vaihdella rauhallisesta kovaan kielenkäyttöön, ja se on normaalia ja normatiivista. Sananvapaus on maaseudulla suurempaa ja vapaamuotoisempaa kuin kaupungeissa. Jotkut ehkä muistavat sen mieleenpainuvan dokumentin maaseudun miehistä, jotka kunnostivat harrastuksenaan vanhoja Zetor-traktoreita ja huristelivat sitten kesällä niillä pitkin Suomea. Puheessa oli paljon kiroilua, kovaa puhetta ja meteliä. Maaseudun pienasiantuntijana voin vakuuttaa, että sama pätee maaseudulla laajemminkin. Siten esim. sana "kikkarapää" on mihin tahansa ja kenestä tahansa käytettyihin sanoihin verrattuna lievimmästä päästä, eikä "kikkarapäätä" Hirvisaaren artikkelissa höystetty tavanomaisilla voimasanoilla.
Kun sitten tiedostava, sensitiivisyyttään jalostava ja näitä sosiaalisesti statusesittelevä vihreä tms. kohtaa maaseudun kielenkäyttöä, erityisesti vihreiden itselleen kehittämiltä tabu-alueilta, hän yleensä vetää siitä objektiivisesti tarkasteltunakin liioiteltuja ja sairaita johtopäätöksiä. Ja maaseudun ihmisille vihreän suhtautumistapa voidaan tiivistää esim. kuvaukseen "s.atanan p.rkeleen hienosteleva prinsessa".
*****
Toisaalta kiinnittäisin Vasarahammerin linkittämään Vilks -videoon liittyen huomiota siihen, että tällaista tai muuta vastaavaa negatiivista tapahtuu koko ajan rajatuillakin alueilla Euroopassa. Se on arkipäivää, sillä on laajoja ja todellisia poliittisia vaikutuksia, ja vakavia lyhyen ja pitkän tähtäimen seurauksia. Raamatun sanoja mukaillen: "Suvaitsevaiset siivilöivät hyttysen, mutta nielaisevat kamelin".
Thors: Meidän on pidettävä huolta humaaneista arvoistamme...
VastaaPoistaEilen valtakunnan päähumanisti Jussi K. Niemelä hyökkäsi Jussi Halla-ahon kimppuun kahdessa peräkkäisessä kirjoituksessaan. Sitä voinee jo kutsua monomaanisuudeksi? Niemelän kirjoitus ja Thorsin haastattelu sisältävät yhden merkittävän käsitteen, joka liittää heidät toisiinsa: humanismi.
Minulle humanismi on henkilöitynyt opettajakuntaan. Tarkkaan ottaen sana humanismi on todella tarkoittanut opettajia jo 1400-luvulta alkaen. Humanismi ei ole sama asia kuin humanistiset tieteet, jossa paino on sanalla tiede:
Humanistiset tieteet tutkivat kulttuuria ja ihmisten tuottamia erilaisia kulttuurisia tapoja, rakenteita, muotoja, tieteellisiä rakennelmia ja tapahtumakulkuja. Humanististen tieteiden tulosten avulla ihminen voi ymmärtää itsensä ja yhteisönsä kieltä, historiaa, taidetta, uskontoa ja inhimillisen kanssakäymisen eri muotoja (esimerkiksi viestintä, työelämä, vapaa-aika). Humanistiset tieteet saattavat auttaa ihmisyksilöä ymmärtämään hänen omia tekojaan ja pyrkimyksiään. Tieteiden lähestymistapa on usein geneettinen, eli miten jokin kulttuuri tai kulttuuri-ilmiö on muodostunut ihmisten ja ihmisryhmien tekojen ja kokemusten muovaamana.
Jussi Niemelä ja Astrid Thors aivan suoraan tuovat esiin, että heitä ei itse asiassa kiinnosta humanismi tieteenä, vaan heille humanismi tarkoittaa tasa-arvoa, egalitarismia:
Taloudellisen egalitarismin mukaan tulonjako pitäisi tasapuolistaa, jotta kaikki omistaisivat yhtä paljon
joka on tyylipuhdas sosialistinen lähestymistapa. Humanismi ei ole yksilönvapautta, humanismi on yksilönvapautta polkeva pakottava oppi tasa-arvon ihanuudesta. Se, näkeekö tasa-arvon vai yksilönvapauden tavoiteltavana ihanteena on ollut 200 vuotta riidan aiheena oikeiston ja vasemmiston kesken. Koska siihen ei ole tänä aikana saatu yhteisymmärrystä, on selvää, että humanismi (lue: sosialismi) ei ole ainoa oikea ajattelutapa.
Olen koko kolmen vuoden nettirasistisen urani aikana pohtinut käsitettä libertaari, johon törmäsin ensimmäisen kerran Ellilän klassikon yhteydessä. Sittemmin olen oppinut, että Amerikassa liberaali tarkoittaa vasemmistolaista, ja Idan kaltaiset nationalistit jostain syystä ovat lanseeranneet saman käsitteen suomenkieleen. (mieluummin niin, kuin että käyttäisimme munkeista sanaa fakiiri.)
Pidän itseäni liberaalina, ja yhä koen myötähäpeää niiden puolesta, jotka arvostelevat liberaaleja mokutuksesta, koska liberaali on huolissaan islamin vaikutusvallan voimistumisesta. Myös Ida on liberaali, koska hän ei käsittääkseni vastusta uskonnon- tai yksilönvapautta. Niinpä esitän, että termi liberaali (silloin kun tarkoitetaan vasemmistolaista) korvattaisiin humanisti-sanalla. "Äärioikeiston" osalta vastaava muutos on jo tapahtunut, ja nykyisin jo sanan vilahtaminen uutisessa paljastaa journalistisen asennevamman.
Koska Niemelä ja Thors korostavat "humanistista lähestymistapaa" maahanmuuttoasiassa, heidän näkemystensä arvostelu on helpompaa, jos ymmärtää, että humanistinen lähestymistapa on yksi aate muiden joukossa. Thors ja Niemelä yrittävät kieltää oman aatteensa, humanismin, arvostelun. Se kertonee jotain siitä, onko aate hyväksi suomalaiselle yhteiskunnalle. Tai kuten Ida kirjoitti: "aivan tietoisesti luodaan sellaista ilmapiiriä, jossa sananvapautta voidaan rajoittaa".
Kun kirjoituksesi otsikko on "Sananvapauden todellinen uhka", Thorsin ja Niemelän otsikko kuuluisi: "Humanismin todellinen uhka". Tai Idan sanoin: "Kyseessä on valheellinen kampanja".
Valkean luonnehdinta Hirvisaaren toimintaympäristöstä todennäköisesti pitää paikkansa. Sellaisesta ponnistavilla ihmisillä on yleensä voimakas oikeudentunto, joka näkyy Hirvisaaren kirjoituksista. Oikeudentuntoinen ihminen hyväksyy hädänalaisten auttamisen mutta ei hyväntahtoisuuden väärinkäyttöä eli 90-luvun termillä "elintasopakolaisuutta".
VastaaPoistaVastapainoksi vihervasemmistolaiset käyttävät paljon sanaa oikeudenmukaisuus, joka vasemmistolaisessa kielenkäytössä tarkoittaa samaa kuin lopputuloksen tasa-arvo.
KT:n ajatusmaailma taas edustaa klassista liberalismia, joka joidenkin konservatiivien ajattelussa on vihervasemmistolaisen modernin liberalismin esiaste.
Mielestäni moderni liberalismi, jota KT kutsuu humanismiksi, on kehittynyt marxilaisuudesta ja jalostui nykyiseen muotoonsa 60- ja 70-luvuilla.
Modernille liberalismille tunnusomaista on kaikenlaisten normatiivisten arvojärjestelmien (esim. perinteinen kristillinen moraali) kieltäminen sillä perusteella, että ne sortavat jotakin vähemmistöä. Ainoa normi, jonka moderni liberaali on sisäistänyt, on täydellinen syrjimättömyys.
Toisin kuin klassinen liberalismi moderni liberalismi on kollektivistinen ideologia, jossa yksilön edustama viiteryhmä on tärkeämpi kuin yksilö itsessään. Viiteryhmien kesken pyritään tasa-avoon siten, että heikommassa asemassa olevia viiteryhmiä tuetaan keinotekoisesti ja vahvojen (eli sortajien) asemaa samalla heikennetään.
Modernia liberalismia ei mielestäni voi oikein kutsua humanismiksikaan, koska monet ei-uskonnolliset klassiset liberaalit ovat humanisteja. Siksi minä käytän tästä ideologiasta nimeä vasemmistoliberalismi.
KT:n ajatusmaailma taas edustaa klassista liberalismia
VastaaPoistaNiinpä näköjään edustaa, en ollut tajunnut sitä aiemmin. Kiitos!
Modernia liberalismia ei mielestäni voi oikein kutsua humanismiksikaan, koska monet ei-uskonnolliset klassiset liberaalit ovat humanisteja.
Ilmiselvästi hallitset määritelmät paremmin kuin minä, ja siksi on pakko pyytää täsmennystä. Onko siis niin, että ihminen voi olla yht'aikaa sekä vasemmistolainen että oikeistolainen? Eli jos ihminen kannattaa humanismia (taloudelliset varat tulee jakaa tasan) ja yksilönvapautta (taloudelliset varat kuuluvat omistajilleen), niin eikä siinä ole selkeä ristiriita? Jotain jää nyt minulta huomaamatta, mutta en keksi mitä.
Siksi minä käytän tästä ideologiasta nimeä vasemmistoliberalismi
Vastaavasti; eikö tuo ole samanlainen oksymoroni kuin "äärioikeisto" puhuttaessa kansallismielisestä sosialismista?
Sosialistista egalitarismia ei pidä kutsua humanismiksi.
VastaaPoistaLauseessa "monet ei-uskonnolliset klassiset liberaalit ovat humanisteja" humanismi tarkoittaa sekulaaria ajattelutapaa vastakohtana uskonnollisuudelle.
Humanismi on niin positiiviselta kuulostava käsite, että sitä ei pidä jättää mokuttajille. Sama tietysti koskee myös termiä liberaali. Thorsia ja muita mokuttajia ei pidä kutsua liberaaleiksi.
En kannata myöskään Halla-ahon tapaa kutsua turvapaikanhakijoita humanitaarisiksi maahanmuuttajiksi. Humanitaarinen on liian positiivinen käsite. Ei kuulosta hyvältä, että vastustamme humanitaarista maahanmuuttoa; silloin leimaudumme epähumaaneiksi, julmiksi, vihamielisiksi jne.
Pitää puhua ennemmin siitä, keistä maahanmuuttajista on Suomelle hyötyä ja keistä ei. Esimerkiksi somaliväestö aiheuttaa kokonaisuutena valtavia nettomääräisiä kustannuksia Suomelle, koska Suomessa asuvasta somalipopulaatiosta vain noin kymmenesosa on työssäkäyviä.
Useimmat työssäkäyvätkin somalit saavat palkkansa veronmaksajien rahoista mm. somalien kielen tulkkeina, somalin kielen opettajina, somalinkielisinä lastentarhanopettajina, peruskoulujen islaminopettajina jne.
Somalit käyttävät julkisia palveluita ja sosiaalietuuksia paljon enemmän kuin maksavat veroja. Tästä syystä somaliväestö aiheuttaa nettomääräisesti tappiota Suomen yhteiskunnalle.
Tällaisista asioista pitää puhua. Näitä asioita ei pidä hämärtää käyttämällä sellaisia käsitteitä kuin humanitaarinen maahanmuutto tai liberaali maahanmuuttopolitiikka.
Sosialistista egalitarismia ei pidä kutsua humanismiksi
VastaaPoista...
Pitää puhua ennemmin siitä, keistä maahanmuuttajista on Suomelle hyötyä ja keistä ei.
Toki pitää puhua ja siinä sinä olet omalla nimelläsi puhuen ollut esimerkillinen tai "itsesuojeluvaiston puutteesta kärsivä idealisti". Todella ison hatun arvoinen nosto, mitä olet tehnyt, mutta itse olen sen verran "pelkuri", että käytän nimimerkkiä.
Mutta, kysymys kuuluu, että millä nimellä sosialistisia egatilaristeja pitää kutusua jos ei humanisteiksi? Minusta on tärkeää, että hahmotamme sen ideologian, johon he nojaavat. Vain ideologiaa vastaan voi hyökätä.
Alexander Dumas on todennut poliittisista rikoksista (Arvo Tuominen, Maan alla ja päällä, s. 117), sananvapausrikoksista, että
Valtiolliset tuomiot ovat pääsääntöisesti pelkkiä muodollisuuksia, sillä ne samat intohimot, jotka ovat aiheuttaneet syytöksen, määräävät myös tuomion.
Kielenkäytön osalta olen itseasiassa M. Ellilän kanssa täysin samaa mieltä.
VastaaPoistaTämä "humanismi"-käsitteen muuttaminen dysfemismiksi on osa sosiaalikonservatiivisten tahojen projektia, jolla pyritään niputtamaan kaikki sekulaarit suuntaukset osaksi jonkinlaista geneeristä "vasemmistoa".
Itseasiassa koko käsitepari "vasemmisto" ja "oikeisto" palvelee yhtäältä sosiaalikonservatiivien, teokraattien, monarkistien, aristokraattien ym. omassa kielenkäytössäni yksinkertaisesti "konservatiiveiksi" nimittämieni tahojen ja toisaalta sosialistien, kommunistien, bolshevistien, anarkistien jne. vasemmiston pyrkimyksiä haalia kannattajia epämääräisellä kielenkäytöllä. Tämä näkyy siinä, miten Vasarahammerin kaltaiset kirjoittajat hyvin mielellään käyttävät "vasemmistoliberaalia" ja toisaalta erilaiset vasemmistokirjoittajat taas puhuvat mielellään "uusliberaaleista" pejoratiivina.
Miksi sosialisteja ja egalitaristeja ei voi kutsua sosialisteiksi ja egalitaristeiksi?
Humanismi tarkoittaa ihmiskeskeistä, ihmisläheistä,jotakin hyvää, joka kumpuaa ihmisestä, samalla poissulkien Jumalan.
VastaaPoistaSe mielletään usein positiiviseksi asiaksi. Joksikin, jota ihmisessä oleva hyvyys saa aikaan.
Valitettavasti sellaista asiaa kuin ihmisestä kumpuava hyvyys ei ole olemassakaan, joten humanistit parhaimmillaankin vain pettävät itseään.