Suomalaismediassa hollantilaispoliitikko Geert Wildersin oikeudenkäyntiä on käsitelty varsin niukasti. STT on tuttuun tyyliinsä vähäsanainen ja tyytyy toteamaan, että ”äärioikeistopoliitikko Wildersin oikeudenkäynti alkaa”. Helsingin Sanomissa siteerataan Reutersin uutista, jossa asiat on tiivistetty melko asiallisesti. Wildersiä syytetään muslimien loukkaamisesta, syrjinnästä ja vihanlietsonnasta. Oikeudenkäyntiä oli seuraamassa noin 500-päinen mielenosoittajajoukko, josta näkyy välähdyksiä oheisessa Hollannin television uutispätkässä. Siinä mm. 64-vuotias mieshenkilö kertoo olevansa ensimmäistä kertaa elämässään mielenosoituksessa, koska nykytilanne tuntuu pelottavalta.
Sitä se onkin, sillä koskaan aiemmin ei istuvaa kansanedustajaa ja poliittisen puolueen johtajaa ole syytetty oikeudenkäynnissä hänen poliittisten lausuntojensa takia. Wildersin puolue on noussut viimeisimmissä mielipidemittauksissa Hollannin suosituimmaksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Wildersistä tulisi vaalien jälkeen pääministeri, koska enemmistöhallitukseen tarvitaan myös koalitiopartnereita, joita Wildersin PVV-puolueen voi olla vaikea löytää.
Eurooppalainen islam-keskustelu
Der Spiegelin artikkelissa ”Kuinka paljon Allahia vanha manner kestää?” kerrotaan reaktioista Euroopan islamisoitumiseen eri maissa. Artikkelissa siteerataan Christopher Caldwellia, joka on kirjoittanut kirjan "Reflections on the Revolution in Europe: Immigration, Islam and the West”. Siinä Caldwell esittää skeptisen käsityksensä muslimiväestön integroitumisesta eurooppalaiseen yhteiskuntaan.
Sveitsin minareettiäänestyksestä hän päättelee, että Euroopassa on kahdenlaista islam-keskustelua: virallista ja maanalaista ja että eurooppalaisten tulisi olla tästä huolissaan. Caldwellin mukaan:
”On aivan varmaa, että Eurooppa muuttuu [islamin] kohtaamisen seurauksena. On paljon epävarmempaa, onko islam sulautettavissa siihen.”
Caldwellin mukaan itsestään epävarma, sopeutuva ja relativistinen eurooppalainen kulttuuri antaa periksi itsevarmalle ja yhteisiin oppeihin sitoutuneelle islamilaiselle kultturille. Toisin päin periksiantamista tapahtuu vähemmän, vaikka virallisessa islam-keskustelussa puhutaan usein toiveikkaasti tulevasta euro-islamista.
Geert Wilders ei usko, että islam voidaan assimiloida eurooppalaiseen yhteiskuntaan ja pyrkii siksi torjumaan islamin eurooppalaiseen kulttuuriin sopimattomana. Hän on tuonut ”maanalaisen” islam-keskustelun, jota normaalisti käydään yksityisesti tai internetissä, kaikkien nähtäville. Tämä on hermostuttanut Hollannin poliittisen eliitin.
Virallisessa islam-keskustelussa ei käsitellä islamilaista kulttuuria tai sen yhteensopivuutta eurooppalaisen yhteiskunnan perusarvojen kanssa. Sen sijaan tietyt islamilaisen kulttuurin näkyvät piirteet kuten päähuivi tai burqa, esiintyvät myös valtavirran poliitikkojen puheissa.
”Geert Wilders on syytettynä, koska hän haluaa keskustella siitä [väestökehitys ja islam]. Euroopan poliittinen luokka ei sallita, vaikka sivistyneen yhteiskunnan tabu onkin itsestäänselvyys, jos kävelet pitkin Amsterdamin ja Rotterdamin katuja puhumattakaan Antwerpenistä, Clichy-sous-Boisista, Malmöstä tai mistä tahansa Yorkshiren teollisuuskaupungista. Hollannin eliitti itse asiassa kysyy kansalta: "Uskotteko mieluummin valtion pakkosyöttämiä monikulttuurisia illuusioita vai omia silmiänne?" Jos tuntee houkutusta selvittää asian itse, viranomaiset tekevät kaikkensa, jotta toisinajattelu tulisi liian kalliiksi.”
Wildersin ja Jussi Halla-ahon tärkein ero on mittakaavassa. Wilders on kansanedustaja ja Hollannin suosituimman puolueen puheenjohtaja, kun taas Halla-aho on Helsingin kaupunginvaltuutettu. Wilders elää 24 tunnin poliisivartioinnissa, kun taas Halla-aho pystyy elämään suhteellisen normaalia elämää. Molemmat yritetään panna maksamaan julkisista mielipiteistään, ja kummankin oikeudenkäynnin tarkoituksena on pelotella tavalliset ihmiset kuuliaisiksi valtion viralliselle monikulttuuripolitiikalle. Maanalainen islam-keskustelu ei saa nousta pintaan.
Keskustelun vaientamiseen tähtää myös edellisessä kirjoituksessani käsittelemä Oikeusministeriön työryhmän ehdotus, jossa sananvapautta kavennetaan voimakkaasti ”nettirasismin” torjumiseksi.
Oikeudenkäynnin lopputulos
Geert Wildersille oikeudenkäynnissä on vain voitettavaa mutta Hollannin valtiolla on pelissä oma uskottavuutensa. Hyväksyttävä poliittinen keskustelu on jo nyt rajattu tiukasti Hollannissa ja Belgiassa. Jos joku yrittää laajentaa keskustelua, hänet tapetaan (Pim Fortuyn), puolue kielletään (Vlaams Blok Belgiassa) tai keskustelija asetetaan syytteeseen (Wilders).
Kun suosittu poliitikko asetetaan syytteeseen tämän mielipiteiden takia, tuomioistuin samalla kriminalisoi suuren äänestäjäjoukon mielipiteet. Poliittinen järjestelmä ei kestä sellaista vaan menettää legitimiteettiään äänestäjien silmissä. Kun äänestäjien mielipiteet julistetaan laittomiksi, syntyy joko kapina, tai sitten äänestetään jaloilla ja muutetaan maasta. Hollannissa maastamuutto on jo nyt ennätyksellistä. Lähtijät edustavat keskiluokkaa, joka suuntaa Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Australiaan. He ovat juuri niitä, joiden pitäisi maksaa kasvavan maahanmuuttajaväestön sosiaaliedut.
Miksei Wildersin puolue lähde muuttamaan lakia, jonka perusteella hän on syytteessä?
VastaaPoistaNykyisin Wildersin puolueella on vain kuusi kansanedustajaa eikä näiden voimalla lakeja paljon muuteta.
VastaaPoista"Jos joku yrittää laajentaa keskustelua, [...] puolue kielletään (Vlaams Blok Belgiassa)"
VastaaPoistaKäsittääkseni Vlaams Blok kiellettiin kuitenkin siksi, koska se halusi Flanderin alueen itsenäistyvän Belgiasta - joka on vastoin Belgian perustuslakia - ei keskustelun laajentamisen takia.
En tiedä millä perusteilla nyt syytetään ja onhan meilläkin ollut näitä muutama. Ihmettelen, miksi meillä yksikään kansanedustaja ei esitä sellaisten lakien muuttamista, joista kotimaiset tuomiot on saatu. Aika helpolla luulisi saavan sellaisen paineen muita kansanedustajia kohtaan, jotka kieltäytyisivät säätämästä lakia, joka esimerkiksi takaisi uskonnollisten uskomusten arvostelun vapaammin kuin esimerkiksi luonnollisten henkilöiden arvostelun tai miten sen nyt sitten ikinä haluaisi laiksi kirjoittaa.
VastaaPoistaKäsittääkseni Vlaams Blok kiellettiin kuitenkin siksi, koska se halusi Flanderin alueen itsenäistyvän Belgiasta - joka on vastoin Belgian perustuslakia - ei keskustelun laajentamisen takia.
Tuohan nyt on ihan puhdasta saivartelua. Jos laki kieltää jostain aiheesta puhumisen, niin sitten se kieltää. Siitä, mistä ei voi puhua, pitää vaieta. On aika kammottavaa, kun perustuslaki kieltää puhumisen jostain asiasta. Siis eurooppalaisessa valtiossa. Saksan natsifobian vielä jotenkin juuri ja juuri käsittää, mutta ei sekään oikein nykyaikaan enää sovi.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaEi suinkaan. Lueskelin aiheesta aikoinaan ja muistan, että Belgialla, niin kuin lähes kaikilla käytännössä demokraattisesti toimivilla mailla (vaikka eivät virallisesti demokraattisia olisikaan), on perustuslaillinen oikeus kieltää puolueet, jotka pyrkivät edistämään perustuslain vastaisia arvoja, niin kuin pitää ollakin.
VastaaPoistaJa enpä usko että EU:n perustajamaan lakiin on kirjattu vapaan puhumisen estäminen, ei ainakaan näin pian Lissabonin sopimuksen solmimisen jälkeen. kyllä vapaus EU:ssa tulee aikanaan olemaan historiaa mutta ei ihan vielä. :)
Wikipedia kertoo Vlaams Blokin kieltämisestä seuraavaa:
VastaaPoistaSupreme Court decision of November 9 2004
Rasismi ja ksenofobia olivat tuon mukaan syitä kieltämiseen.
Tietääkseni separatismi sinänsä ei voi olla mikään peruste kieltää puolueen toimintaa, mikäli puolueella ei ole aseellista siipeä.
Jonkinverran noita hollannikkaita tulee myöskin tänne Irlantiin näinä päivinä. Pari tuttuakin joukossansa nykyisin.
VastaaPoista