Korhonen kertoo aluksi itsestäänselvyyden:
” Koulukirjassa luki, että valistuksen ajoista lähtien länsimaisten yhteiskuntien kehitystä ovat ohjanneet järki ja sivistys: ymmärrys lisääntyy, asioiden väliset yhteydet hahmottuvat, tieto auttaa puuttumaan epäkohtiin.”
Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa:
” Kun katson ympärilleni, en voi estää itseäni näkemästä, että järjenkäytön ja sivistyksen sijaan voimakkain yhteiskuntaa ohjaava voima on tätä nykyä pelko.”
Kun noita Korhosen lauseita pyörittää mielessään, ei voi olla kuin samaa mieltä. Pelkoa on aina käytetty hallitsemisen välineenä ja käytetään edelleen. Kuitenkin seuraava kappale paljastaa, että Korhosen käsitys pelon olemuksesta poikkeaa olennaisesti omastani:
” Yhteisössä, jossa pelko on voittanut järjen ja sivistyksen, on ihan normaalia elää ja toimia erilaisten fobioiden varassa. Ulkomaalais-, homo- ja islamofobia tai vaikka naisviha kukoistavat parhaiten oloissa, joissa minkäänlainen järjenkäyttö ei pääse niiden tolkuttomuutta kyseenalaistamaan.”
Korhonen nostaa esille muodikkaat fobiat, joita vastaan media ja poliittinen eliitti taistelevat herkeämättä. Valitettavasti nämä fobiat eivät ole todellisia vaan lähinnä lyömäaseita, joiden tarkoitus on vaientaa keskustelu asiasta ja pakottaa ihmiset hyväksymään poliittisesti oikeaoppinen totuus. Niillä ei ole mitään tekemistä todellisen pelonlietsonnan kanssa.
En ole rasisti, mutta...
Ehkä voimakkain pelko, johon moderni länsimaalainen ihminen on ehdollistettu, on rasismin pelko. Rasismi sinänsä ei aiheuta pelkoa, vaan pelkoa aiheuttaa se, että ihminen pelkää itse leimautuvansa rasistiksi. Vain harva ihminen nyky-yhteiskunnassa kutsuu tummaihoista neekeriksi. Rasisminpelko pitää siitä huolen.
Jos kuitenkin halutaan puhua maahanmuuttajaväestön mahdollisesti aiheuttamista ongelmista, pitää ongelmia lieventää ensinnäkin aloittamalla lause sanoilla ”En ole rasisti, mutta...”. Toiseksi ongelmista kertomisen jälkeen on muistettava mainita kaksi asiaa. Kantaväestö syyllistyy täsmälleen samoihin asioihin, joista maahanmuuttajia ”syyllistetään”. Lisäksi vain ”vähemmistö” maahanmuuttajista syyllistyy epätoivottuun käytökseen. Sillä ei ole merkitystä, että tietyt maahanmuuttajaryhmät syyllistyvät suhteellisesti useammin väkivalta- ja seksuaalirikoksiin kuin kantaväestö. Valtaosa maahanmuuttajista on kuitenkin kunnon ihmisiä.
Rasisminpelko ilmenee monella tavalla. Esimerkiksi yöelämässä monet vierastavat ravintoloita, joissa käy paljon ”ulkomaalaisia”. Ravintoloitsija Seppo ”Sedu” Koskinen kertoo tästä yllättävän avoimesti Haaga Restonomia -seminaarissa:
"Tällä hetkellä ulkomaalaisongelma on olemassa. Se on pakko nostaa jossain foorumissa esiin. Minulle voi tulla viikossa kymmeniä valituksia siitä, että meillä on käynyt liikaa ulkomaalaisia. Tavalliset asiakkaat kokevat sen häiritseväksi. Ulkomaalaiset miehet eivät välttämättä arvosta varsinkaan naisia. Ryhdytään ihan avoimesta hiplaamaan ja kourimaan ja käyttäytymään huonosti. Se on todellisuutta."
Seppo Koskinen on liikemies ja ajattelee omaa kassavirtaansa. Jos epävirallista ja nykyisen syrjintälainsäädännön vastaista ”ulkomaalaisten” syrjintää ei olisi, Sedun kapakat eivät menestyisi. Toisaalta hiplaamisen ja kourimisen kohteeksi joutuneet tytöt ajattelevat ensimmäiseksi, että olenko rasisti, jos mottaan hiplaajaa korville, mikäli tämä on ulkomaalainen. Kantasuomalaista voi huoletta vedellä pitkin korvia, mikäli tämä äityy hieromaan tuttavuutta liian innokkaasti.
Rasismin pelon lietsonta auttaa poliittista eliittiä hiljentämään maahanmuuttopoliittisen keskustelun ja estää tehokkaasti löysän turvapaikkapolitiikan arvostelun. Jos pelko itsessään ei riitä, käytössä on aina blankopykälä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Rasismia pelkäävät maksavat kiltisti veronsa valtion kassaan, vaikka niiden avulla tuettaisiin ihmisoikeusteollista kompleksia ja perusteettomien turvapaikanhakijoiden elämistä sosiaaliturvan varassa.
Ihmiskarhusika
Olen monesti miettinyt, mitä Keisarin uudet vaatteet –blogin nimi oikeasti tarkoittaa. Kun olen lukenut blogia, olen hitaasti tajunnut nimen merkityksen. Jos kyseenalaistaa ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen ja kuvittelee, että ihmisen uloshengityksessä vapauttama hiilidioksidi ei ole saaste vaan normaali luonnollisen kiertokulun alainen kaasu, syyllistyy pyhäinhäväistykseen.
Ensinnäkin väärinajattelija asettaa kyseenalaiseksi ihmiskarhusian eli tulevaisuuden lämpötilakehitystä kuvaavat tietokonemallit, jotka edustavat ”tieteellistä konsensusta”. Koska vain harvalla tavallisella ihmisellä on riittävästi tieteellistä pätevyyttä kyseenalaistamaan tietokonemallit, useimmat pitävät suunsa kiinni.
Ehkä puhtaimmillaan pelon hyväksikäyttö ilmenee Nobel-palkitun Al Goren dokumentissa ”Epämiellyttävä totuus”, jossa kauhupropagandan avulla pelotellaan ihmisiä hyväksymään oman elintasonsa alentaminen, aiempaa korkeammat verot ja saadaan lisäksi tavalliset ihmiset tuntemaan syyllisyyttä omasta hyvinvoinnistaan. Söpöt jääkarhut katoavat jäätiköiden sulaessa ja syyllinen on katumaasturilla ajava tavallinen keskiluokkainen ihminen.
Ihmiskarhusika on siis tuhottava hinnalla millä hyvänsä. Eurooppalaiselle Al Goren kauhupropaganda menee läpi tehokkaasti, koska eurooppalainen ei tiedä, että suuri osa amerikkalaisista ei erityisemmin arvosta Al Gorea vaan nauraa tälle avoimesti.
Väärät pelot
Kuten olen tässä kirjoituksessa kertonut, Johanna Korhosen kaltaisten ongelmana ei niinkään ole pelon hyväksikäyttö politiikassa vaan poliittisen eliitin kannalta väärät pelot. Suvaitsevaisuutta ylhäältä päin pakottavalle eliitille homofobia on ongelma, koska moni tavallinen ihminen pitää miehen ja naisen muodostavaa parisuhdetta luonnollisena ja kannatettavana.
Islamofobia puolestaan ei ole irrationaalinen pelko, vaan perustuu islamin pyhiin kirjoituksiin, profeetta Muhammadin esimerkkiin ja muslimien käyttäytymiseen länsimaissa. Eliitin kannalta rasismin ja äärioikeistolaisuuden irrationaalinen pelko olisi paljon parempi vaihtoehto.
Hyvä löytö tuo Koskisen haastattelu. Ja se oli siis kuusi vuotta sitten. Karmivaa.
VastaaPoistaKorhosen ja muun eliitin pahin oksymoroni on mielestäni kytkeä "äärioikeistolaisuuteen" homo- ja islamofobiat. Niin homofobista porukkaa ei ole kuin islamilaiset.
Vaikka en yleensä arvosta yksittäisiä tapauksia esimerkkeinä ihmisryhmän toiminnasta, nyt teen poikkeuksen. Juhannusvieraamme oli ns. suvaitsevainen virkaeliitin jäsen. Tämä naishenkilö kertoi pöyristyneenä, kuinka heidän virastossaan, jossa asioi paljon mamuja (yllätys yllätys), vessoissa sekstaillaan viikottain. Kuvio on aina sama: nuori blondi ja kolmikymppinen jussuf.
Käytin tuota esimerkkiä, koska se luo kiinnostavan mielleyhtymän. Se nimittäin muistuttaa samaa 30-vuotta vanhaa kaavaa, jolla homot sekstailivat mm. Hesassa aikana, jolloin homous oli rikos. Kysymys kuuluukin, että kummat tässä uudessa vessa-alakulttuurissa häpeävät toista enemmän; blondit jussufeita vai jussufit bimboja?
Lopuksi kirjoitat, että
...moni tavallinen ihminen pitää miehen ja naisen muodostavaa parisuhdetta luonnollisena ja kannatettavana.
Väite on totta myös muodossa "...enin osa tavallisista ihmisistä"..., mutta en ymmärrä, millä tavalla se liittyy homofobiaan, johon edellisessä lauseessa viittaat. Itseasiassa koko virke jää minulle epäselväksi, mutta ei sillä nyt mitään merkitystä kokonaisuuden kannalta ole. Hyvä kirjoitus.
Joo, ehkä olisi tuo homofobia pitänyt jättää käsittelemättä. Homofobia-korttia kuitenkin käytetään ihan samalla tavalla kuin rasistikorttia. Kortin käyttäjät eivät yleensä itse ole homoja vaan vihervasemmistolaisia.
VastaaPoistaMitä tulee jussufeihin, en usko heidän häpeävän heille kuuluvan sotasaaliin hyväksikäyttöä.
Todettakoon näin, että vaikka globaali lämpeneminen olisikin fuulaa, niin kasvihuonekaasujen vähentäminen merkitsee parempaa hengitysilmaa meille kaikille.
VastaaPoistaOn vain ikävää, ettei hiiltä parempaa pelkistintä metallurgiassa olekaan, vaan ferrometallien pelkistysreaktioissa joudutaan yhä edelleen tyytymään koksiin.
Mielestäni rasisminpelko on hieman ontuva termi. Mieleeni tulee tuosta, että pelkääjä olisi musta mies, joka pelkää tulevansa joka paikassa syrjityksi. Parempi termi olisi mielestäni rasistiksi leimautumisen pelko. Hitto! Tälle pitäisi saada ehdottomasti latinankielinen fobia-nimi. Pääsisi sitä viljelemään.
VastaaPoista...niin kasvihuonekaasujen vähentäminen merkitsee parempaa hengitysilmaa meille kaikille.
VastaaPoistaIhmisen biologiselta kannalta tarkasteltuna on aivan sama, onko ilmakehässä 280 vai 560 ppm hiilidioksidia. Jos taas tarkoitat, että hiilidioksidin ohessa syntyy muita päästöjä (kuten teollisuus, rakentaminen ja liikenne aiheuttavat) niin hengitysilma voi olla parempaa, mutta muu elämän laatu ei. Voisi ehkä muotoilla Unto Parvilahden tyyliin, että "vaikka työolot Dudinkassa olivat hirvittävät, ilma oli erityisesti keväisin puhtaan raikasta".
Myös ilmastoskeptikot käyttävät pelkoa hyväkseen. Hörhöpuolen ilmastoskeptikot katsovat ilmastomuutoksesta varoittelun osaksi NWO salaliittoa. Keskiverto ilmastoskeptikkokin uhkaa päästörajoitusten nostavan dramaattisesti veroja, tuhoavan kilpailukykymme, laskevan elintasoamme ja syöksevän meidät lamaan ja rappioon. Valtion uhataan ottavan kansasta tiukemman kontrollin. Energian hinnan uhataan nousevan rajusti.
VastaaPoistaLiiottelua ja pelottelua molemmissa leireissä.. tai paremminkin kaikissa vastakkaisissa leireissä. Kaikki pääsevät haukkumaan kannaltaan väärinajattelijoita pelottelijoiksi. Emme taida koskaan päästä uhkakuvien maalailusta ja pelottelusta eroon. Se näyttäisi olevan oleellinen ja jopa huomaamaton osa mielipidevaikuttamista.
Keskiverto ilmastoskeptikkokin uhkaa päästörajoitusten nostavan dramaattisesti veroja, tuhoavan kilpailukykymme, laskevan elintasoamme ja syöksevän meidät lamaan ja rappioon. Valtion uhataan ottavan kansasta tiukemman kontrollin. Energian hinnan uhataan nousevan rajusti.
VastaaPoistaVeroja ei voi dramaattisesti enää nostaa ja energiaruuvista on kiristetty melkein kaikki löysä pois, jos verrataan tilannetta 20 vuoden taakse. Velkaa voi ottaa ja ilmeisesti otetaankin, mutta sitä harva pitää verotuksena, vaikka se fiskaalisesti sitä onkin. Valtio on ottanut tiukemman otteen ja aikoo jatkaa samaa rataa; tästä ei liene mitään epäselvyyttä?
Ja sitten ne loput: Kilpailukyvyn menetys, elintason lasku, lama ja rappio... Suomalainen talouspolitiikka oli mahdollista 80-luvun loppuun asti, kun rahamarkkinoita säännösteltiin. Nyt lähes ainoa ase kansainvälisessä kilpailussa on joustavuus. Sitä meillä on aina pakon edessä löytynyt, mutta jouston rasitukset voidaan jakaa eri tavoilla. Nyt ainoastaan yksityinen sektori joustaa, joten talouden liikkumavara on sekä kovin kapea että kohdistuu pieneen porukkaan. Sen takia - kun mistään asiasta ei Suomessa voi avoimesti puhua - me tyydymme riipimään juustohöylällä joka paikasta vähän ja kaikki julkiset palvelut rapautuvat ja lopuksi romahtavat.
Päästökauppa/ilmastoverotus on loistava poliittinen keksintö - kansa rakastaa tulla ruoskituksi ja oikein vaatii lisää veroja! Ihailen keksintöä samalla sairaalla tavalla kuin ihailen Stalinin suuria saavutuksia, jotka tehtiin orjatyövoimalla. Joten kaikella kunnioituksella Matti, hysteria on väärä sana "skeptikoiden" varalle.
Erittäin mielenkiintoinen tuo Sedun teksti. Siinä nyt ei sen kummemmin asiaa uhota mutta asia tulee harvinaisen selväksi.
VastaaPoistaTiettyjä etnisiä ongelmaryhmiä ei siis haluta suomalaisiin ravintoloihin.
Uhkakuvia käytetään poliittisessa retoriikassa paljon. Myös hurskastelu kuuluu olennaisena osana politiikkaan ja sitä edustaa vastustajien syyttäminen populismista ja uhkakuvien maalailusta.
VastaaPoista