Tapaninpäivä

Ne, jotka eivät nukkuneet koulun uskontotunneilla, muistavat, miksi Tapaninpäivää vietetään. Kyseessä on kristinuskon ensimmäisen marttyyrin eli Stefanoksen muistopäivä. Stefanos kivitettiin kuoliaaksi Jerusalemissa joko vuonna 34 tai 35.

Apostolien tekojen 6. luvussa kerrotaan Stefanoksen tarina. Stefanos saarnasi Jeesuksesta ja tuli sen takia tuomituksi Mooseksen ja Jumalan pilkasta. Tuomio pantiin täytäntöön kivittämällä. Tästä syystä Carlo Crivellin vuodelta 1476 peräisin olevassa maalauksessa (joka on myös tämän jutun kuvituksena) Stefanoksen pään ympärillä on kolme kiveä.

Kristinuskossa marttyrius siis tarkoittaa omasta uskostaan kiinnipitämistä silloinkin, kun se johtaa hengenvaaraan. Tämän päivän länsimaissa kenenkään ei tarvitse pelätä marttyyrikuolemaa. Toisaalta esimerkiksi islamilaisessa maailmassa kääntyminen islamista kristinuskoon voi olla hengenvaarallista.

Maallisessa mielessä marttyyreina voidaan pitää niitä, jotka pysyttelevät totuudessa ja kieltäytyvät valehtelemasta, vaikka valehtelu olisi edullisempaa kuin totuuden kertominen. Ainoana uskontona maailmassa islam hyväksyy valehtelun, jos olosuhteet ovat oikeat. Shialaisen islamin taqiyya-doktriini hyväksyy valehtelun, jos sen avulla välttää fyysisen tai henkisen vaaran. Jos Stefanos olisi ollut shia-muslimi, Allah olisi siunannut hänen valheensa, jos hän niiden avulla olisi selviytynyt hengissä.

Marttyyrius islamissa

Myös islam sisältää marttyyriuden käsitteen, mutta sitä ei voi ymmärtää ilman yhteyttä jihad-käsitteeseen. Ne, jotka kuolevat osana jihadia, ovat marttyyreja. Käytännössä tämä on aina tarkoittanut kuolemaa taistelukentällä osana islamin puolesta käytyä sotaa.

Nykyaikana löytyy sekä niitä, jotka pyrkivät peittämään islamin marttyyriuden väkivaltaista luonnetta, että niitä, jotka avoimesti tunnustavat kuoleman vääräuskoisten tappamisen yhteydessä marttyyriudeksi. Itsemurhapommitukset eivät siis ole syntiä vaan sellaisen tekijä pääsee suoraan paratiisiin, jos pommittaja onnistuu samalla tappamaan vääräuskoisia.

Parhaassa mahdollisessa valossa tarkasteltuna islamin marttyyrikäsite voidaan nähdä siten, että kristinuskon marttyyrius sisältyy siihen. Islamin marttyyrius on kuitenkin paljon laajempi. Mikä tahansa islamin edistämiseksi tehty teko on tulkittavissa islamin pyhien kirjoitusten perusteella marttyyriudeksi, vaikka sen yhteydessä kuolisi syyttömiä siviilejä. Tämä onnistuu, kun määritetään syyttömyys tarpeeksi tiukasti siten, että kukaan tietoisesti islamin hylännyt ei-muslimi ei voi olla syytön.