Pelkoa ja ylimielisyyttä

Eurooppa pelkää muslimeita ja islamia. Tämän voi sanoa suoraan, kun on seurannut reaktioita Wildersin elokuvaan ennen ja jälkeen elokuvan julkaisun. Euroopan johtajille tuottaa suuria vaikeuksia esiintyä samanaikaisesti sekä sananvapauden että muslimien uskonnollisten tunteiden loukkaamattomuuden puolustajina. Syntyy kummallisia lauseita, kuten EU-puheenjohtajamaa Slovenian ulkoministeri Dimitrij Rupelin tokaisu: ”Vapaudet eivät ole vapauksia, jos ne loukkaavat toisia.”

Myös YK häpäisi itsensä pääsihteeri Ban Ki-Moonin suulla ja sai norjalaiskirjoittaja Fjordmanin vaatimaan YK:n boikotointia. Islamilaisten maiden järjestö on jo pitkään ajanut YK:ssa uskontojen, siis lähinnä islamin, halventamisen kieltämistä. Ban Ki-Moon antoi pontta näille vaateille luonnehtimalla Fitna-elokuvaa ”loukkaavan islam-vastaiseksi” ja sanoi vielä, että vihapuhetta ja väkivaltaan yllyttämistä ei voi pitää oikeutettuna.

Suomen valtamedia ja Fitna

Olen sivusilmällä seurannut suomalaisen valtamedian eli lähinnä Ylen ja Helsingin Sanomien reaktioita Geert Wildersin Fitna-elokuvaan, ja niistä ei paista pelko vaan ylimielisyys. Toimittajalle pelko on täysin ymmärrettävä reaktio, koska todennäköisesti kuukausipalkka ei riitä korvaamaan sitä, että joutuu lopun elämänsä ajan vilkuilemaan olkansa yli. Kukaan tuskin moittii sellaista, joka pelon takia ilmoittaa selkeästi kieltäytyvänsä kirjoittamasta mitään islamin vastaiseksi tulkittavaa.

Sen sijaan suomalainen valtamedia kokee olevansa moisen yläpuolella ja keskittyy Wildersin leimaamiseen ”äärioikeistolaiseksi” ja puhuu filmistä ”islaminvastaisena propagandaelokuvana”. Kuten on sanottu, Wilders on mielipiteiltään lähinnä liberaali demokraatti, eli hänen kaltaistaan ei rautaesiripun kaatumisen jälkeen ole tavattu kutsua kommunistien retoriikkaan kuuluvilla haukkumanimillä.

Eikä Fitna-elokuvaa voi pitää islaminvastaisena, koska siinä puhuvat enimmäkseen muslimit. Lisäksi heidän puheensa sisältö on suoraan jäljitettävissä joko Koraaniin tai profeetta Muhammadin esimerkkiin. Koraanin jakeitakin elokuvassa vilahtelee, mutta ”ne ovat tarkoin valittuja”, kuten Helsingin Sanomien Matti Keppo totesi. Olisi ihan oikeasti ollut kiva lukea yksi hyvä analyysi Wildersin elokuvan sisällöstä suomalaismediasta. Sellaista ei kuitenkaan nähty, koska Ilkka Kanervan tekstiviestien ylivoima vei mielenkiinnon.

Helsingin Sanomien verkkosivutkin keskittyvät epäolennaisuuksiin. Tanskalainen pilapiirtäjä Kurt Westergaard suivaantui, koska Wilders oli käyttänyt hänen piirtämäänsä pommiturbaania pitävää Muhammadia elokuvassaan. Wilders kuitenkin ilmoitti poistavansa kuvan elokuvasta, mikä tosin taitaa olla liian myöhäistä. Painetussa HS:n versiossa toimittaja Tiina Rajamäki kävi Hollannissa haastattelemassa yhtä filmillä esiintynyttä imaamia sheikki Fawaz Jneidia, joka lausui Fitna-elokuvassa:

”Hollannissa voi esimerkiksi tehdä aviorikoksen tai olla homo. Mutta minä en tunne tarvetta olla mukana sellaisessa, koska islam pitää sitä rikollisena.”

Tuossa lauseessa ei tietysti ole mitään islamin vastaista, mutta perinteisesti vapaamielisessä Hollannissa kannanottoa voidaan pitää suvaitsemattomana. Rajamäki ei kuitenkaan kerro imaami Jneidin taustoista eikä edes siteeraa Jneidin filmirepliikkiä vaan käyttää vain ilmaisua ”radikaalina pidetty imaami”. Wildersiä sen sijaan kuvataan suorasukaisemmin ”äärioikeistolaiseksi populistipoliitikoksi”, mikä on varsin harmitonta, koska Wildersin kannattajat tuskin uhkaavat toimittaja Rajamäkeä pään katkaisulla.

Paavo Saariranta lausuu oman Fitna-kirjoituksensa lopussa

”Odotan suomalaisen valtamedian osoittavan perustellusti mikä Wildersin filmissä on virheellistä, perustelematonta ja irti kontekstistaan. YLE ja HS voisivat vaikka käydä haastattelemassa suomalaisia imaameja. Ilmoittaudun vapaaehtoisesti auttamaan kysymysten laadinnassa. Suomalaisten on mielestäni oikeus saada medialta tähän liittyen muutakin, kuin halpaa populistista retoriikkaa.”

Itse olen näiden sanojen kanssa täsmälleen samaa mieltä. Vaikka virallisesti EU:ssa on pian kiellettyä yhdistää islam väkivaltaan, tämä ei tarkoita, etteikö mediassa tällä asialla voitaisi spekuloida. Myös rauhanomaisten muslimien olisi hyvä tulla esiin ja tuomita heidän uskontonsa väärinkäyttö, johon Wildersin elokuvassa esiintyneet muslimit syyllistyvät. Sen sijaan suomalaisten muslimien puhemiehet tuomitsevat Wildersin vihanlietsonnan luonnollisesti elokuvaa näkemättä. Itse asiassa Yasin Ararse kertoo Euroopan muslimien ilahtuneen siitä, että hollantilaiset tv-kanavat jättivät filmin näyttämättä.

Mitä elokuvasta puuttui?

Seuraavassa ex-muslimien toimittaman Islam Watch –sivuston jutussa Larry Houle esittää käsityksensä siitä, mikä Fitna-elokuvassa jätettiin mainitsematta. Tosin omasta mielestäni elokuvan olisi pitänyt kestää reilusti enemmän kuin 15 minuuttia, jos Houlen mainitsemat asiat olisi siihen lisätty. Yksi hyvä pointti kannattaa kuitenkin mainita:

“...kaikki muslimit uskovat Koraanin olevan ikuinen pyhä Jumalan sana, jonka kopio löytyy taivaasta. Muslimien pitää noudattaa sitä kyselemättä. Useimmat ihmiset ajattelevat Koraanin olevan Vanhan Testamentin kaltainen, eli muslimit voivat jättää huomiotta osat, joista he eivät pidä. Todellisuudessa Koraani sisältää Jumalan ikuiset lait. Sen käskyt ovat voimassa kaikkina aikoina kaikkialla ikuisesti. Sen kyseenalaistaminen tarkoittaa itse Jumalan sanan kyseenalaistamista ja on siten jumalanpilkkaa.

[…]

”Jos muslimi haastaa tai kyseenalaistaa Koraanin, hän ei ole enää muslimi vaan uskostaan luopunut, ja hänet voidaan tappaa.”

Siksi vain harva muslimi uskaltaa julkisesti sanoa pitävänsä mitään Koraanin jaetta vastenmielisenä tai paikkansa pitämättömänä. Ne, jotka uskaltavat, joutuvat elämään loppuelämänsä kuolemanpelossa. Käytännössä muslimi oppii jo varhain olemaan kyseenalaistamatta Allahin tahtoa, joka on ilmaistu Koraanissa. Vaikka helvetissä kärvennetyn ihon kuoriminen ja korvaaminen uudella olisi länsimaalaisen mielestä mielipuolista tekstiä, muslimille kyseessä on Allahin tahto, jota ei voi muuttaa.

Fitnan seuraukset

Millainen vaikutus Fitna-elokuvalla sitten on? Koska filmiä ei esitetty televisiossa vaan se oli nähtävillä ainoastaan internetissä, se tuskin saavutti tavoittelemaansa yleisöä eli sitä joukkoa, joka vielä pitää islamia pohjimmiltaan rauhanomaisena uskontona ja joka ei ole vielä sisäistänyt, että islam ja länsimainen vapauskäsitys sopivat huonosti yhteen. Vaikka elokuva ei johtaisi pelättyihin väkivaltaisuuksiin, ilmapiiri EU:ssa on sen suuntainen, että lisää sananvapauden rajoituksia on odotettavissa. Tulevaisuudessa kysymystä, pitäisikö islamofobia kriminalisoida, ei esitetä ainoastaan kulttuurikeskus Caisan kaltaisissa monikulttuuripalatseissa vaan EU:n päättävissä elimissä YK:n siunauksella.