sunnuntaina, marraskuuta 12, 2017

Miksi Perussuomalaiset hajosi?



Nimimerkki Kumitonttu kirjoitti, miksi Virtanen piiloutui takakonttiin ja kertoo poliittisen järjestelmän sisäisestä korruptiosta sekä siitä, miten tavallisen kansalaisen ja poliittisten vähemmistöjen ääni ei pääse nykyjärjestelmässä kuuluviin. Hän myös kertoi, miten valta itsessään on muuttunut itseisarvoksi ja kuinka järjestelmä palvelee ensisijaisesti järjestelmää itseään eikä tavallisia kansalaisia.

Lännen median journalisti Lauri Nurmi on tehnyt sen, mitä journalistin pitääkin tehdä eli paljastanut, että kesäkuun 10. päivän jälkeiset tapahtumat olivat suurimmalta osin ennalta sovittua teatteria. Mitään hallituskriisiä ei tosiasiallisesti ollut, mutta julkisuuteen haluttiin antaa vaikutelma, että hallituksen hajoaminen olisi lähellä. Itselleni tapahtumien kulku kävi selväksi melko pian. Kirjoitin tästä englanniksi artikkelin Tundratabloids-sivustolle.

Tärkeämpi kysymys kuin Sipilän valehtelu on se, miksi Perussuomalaiset hajosi ja mitä se kertoo Suomen poliittisen järjestelmän tilasta.

Timo Soinin johtamistyyli

Julkisuudessa leppoisana ja kansanomaisena esiintyvä Timo Soini johti puoluettaan 20 vuotta ja julkisuudessa puolue henkilöityi pitkälti häneen. Toisaalta Soini itse nousi parrasvaloihin etupäässä Tony ”Viikinki” Halmeen siivellä. Samalla tavoin Perussuomalaisten kaksi jytkyä tuskin olisivat olleet mahdollisia ilman Jussi Halla-ahoon henkilöityneitä maahanmuuttokriittisiä äänestäjiä.

Leppoisasta julkikuvastaan huolimatta Soini osoittautui puoluejohtajana autoritaariseksi rähisijäksi, joka armotta ripitti oikealta polulta hairahtuneita puolueen edustajia jopa ihan julkisesti. Vaikka puolue oli kasvanut suureksi, kukaan muu ei saanut päättää puolueen linjasta kuin Timo Soini.

Puolueella ei myöskään ollut selkeää linjaa. Puolueohjelma oli toki kirjattu paperille, mutta puolueen linja muuttui puheenjohtajan mielenliikkeiden mukaan. Kun Perussuomalaiset lopulta astui Juha Sipilän hallitukseen, puolueen EU- ja eurokriittisyydestä ei ollut jäljellä juuri mitään.

Autoritaarinen johtamistyyli teki puolueen kansanedustajista pelokkaita ja passiivisia. Lisäksi Soini suosi nimityksissään itselleen uskollisia henkilöitä ja heitä, joiden asema oli riippuvainen puoluejohdon tahdosta. Liian itsenäiset edustajat jätettiin syrjään parrasvaloista. Autoritaarisuus ja oman puolueen edustajien haukkuminen julkisuudessa jättävät jälkensä, mikä on näkynyt Perussuomalaisten kommenteissa puolueen hajoamisen jälkeen.

Meno hallitukseen

Välittömästi toisen jytkyn jälkeen kävi ilmeiseksi, että Perussuomalaiset ja erityisesti Timo Soini todella halusivat hallitukseen. Tuleva puheenjohtajaehdokas Sampo Terho esiintyi Soinin rinnalla ja oli mukana viemässä Perussuomalaisia Juha Sipilän hallitukseen. Soinin mukaan ”kentän ääni” kertoi, että hallitukseen pitää mennä. Hallitukseen päästiin ja näennäisesti Perussuomalaiset sai hallitusohjelmaan kirjattua joitakin omia tavoitteitaan ja jopa sellaisia, jotka miellyttivät puolueen maahanmuuttokriittisiä äänestäjiä.

Ministerinimityksissä Soini suosi omia suosikkejaan. Soinin politiikkaan nostama Jussi Niinistö sai puolustusministerin paikan. Jari ”Pihvi” Lindströmille puolestaan annettiin oikeusministerin ja työministerin salkut. Soini itse valitsi ulkoministerin salkun, vaikka perinteisesti toiseksi suurin hallituspuolue saa valtiovarainministerin salkun. Hallituksen ministerisalkkuja ei valittu sen perusteella, miten hyvin niiden avulla voidaan edistää puolueen tavoitteita. Hallitukseen valittujen ministerien omat mieltymykset ratkaisivat. Maahanmuuttokriittisten kannalta oli merkittävää, että sisäministerin salkku jäi saamatta.

Syksy 2015

Puolueissa on erilaisia fraktioita, joille toiset asiat merkitsevät enemmän kuin toiset. Tästä huolimatta puolueet pysyvät kasassa, koska eri fraktiot saavat omia tavoitteitaan läpi oman merkityksensä perusteella. Maahanmuuttokriittinen fraktio sai kirjattua hallitusohjelmaan joitakin itselleen tärkeitä asioita, jotka toteutuessaan olisivat vähentäneet Suomen houkuttelevuutta turvapaikanhakijoille. Tämä asia sinänsä olisi riittänyt kestämään Timo Soinin poukkoilevaa ja autoritaarista johtamistapaa puheenjohtajakauden loppuun asti, mikäli syksyllä 2015 Ruotsin rajan yli ei olisi alkanut valumaan valtava määrä turvapaikanhakijoita. Vasta tässä vaiheessa Perussuomalaiset petti äänestäjänsä lopullisesti.

Koska Perussuomalaiset oli hallitusneuvotteluissa valinnut ministeripaikat ministereiksi valittujen henkilöiden mieltymysten mukaan, Perussuomalaisilla ei ollut välitöntä kosketusta turvapaikkakriisin hoitoon, joka jäi kokoomuslaisen sisäministeri Petteri Orpon vastuulle.

Kokematon ja kyvyiltään rajoittunut Orpo hoiti turvapaikkakriisiä huonosti. Aluksi maahan vain tuli ihmisiä Tornion kautta ilman, että heitä oli kukaan ottamassa vastaan. Sen jälkeen Petteri Orpo sai suuren neronleimauksensa, eli Tornion perustettiin ”järjestelykeskus”, jonne turvapaikanhakijat ohjattiin rajalta ja josta heidät edelleen lähetettiin varsinaisiin vastaanottokeskuksiin. Valtamedia ylisti Orpoa tästä ”saavutuksesta” ja ehkä tämän seurauksena Orpo valittiin seuraavaksi Kokoomuksen puheenjohtajaksi.

Pääministeri Juha Sipilä osoitti kriisin aikana, että hän ei ymmärtänyt, miten suuren mittakaavan tapahtumasta turvapaikanhakijakriisissä oli kyse. Pääministeri kuulutti koko maailmalle, että hänen Kempeleen kotinsa annettaisiin turvapaikanhakijoiden käyttöön. Suomeen pyrkivien määrä lisääntyi merkittävästi, kun tieto Sipilän lupauksesta levisi Lähi-idän mediaan.

Tässä vaiheessa oli selvää, että Perussuomalaisten vaikutus turvapaikanhakijakriisiin oli vähäinen ja jopa olematon. Hallituksessa istuvista ministereistä yksikään ei vaatinut Ruotsin rajan sulkemista ja Suomeen pyrkivien palauttamista takaisin Ruotsiin. Näin oli siitä huolimatta, että Ruotsi selkeästi työnsi turvapaikanhakijoita Suomeen. Avustusjärjestöjen edustajat ohjasivat osan turvapaikanhakijoista Luulajan junaan, jossa nämä saivat matkustaa ilmaiseksi. Luulajasta turvapaikanhakijat ohjattiin Haaparantaan meneviin busseihin. Suomen hallitus ei tehnyt mitään asian korjaamiseksi.

Perussuomalaisten ministeriryhmä ei myöskään tehnyt yhtään mitään tulijavirran pysäyttämiseksi. Myöhemmin on tullut ilmi, että osa Perussuomalaisten kansanedustajista vaati ministereitä tekemään jotakin asian suhteen. Vastaus oli kuitenkin tyly. Hallituksessa pysyminen oli tärkeämpää kuin tulijavirran pysäyttäminen.

Kun kävi selväksi, että Perussuomalaiset pysyvät hallituksessa eikä Ruotsin rajaa suljeta maahantulijoilta, Perussuomalaisia tiukemman maahanmuuttopolitiikan takia äänestäneille oli kaksi vaihtoehtoa. Joko johto vaihtuu tai puolue saa mennä. Sosiaalisessa mediassa ja muualla internetissä käynnistyi kampanjoita Soinin syrjäyttämiseksi ja Jussi Halla-ahon valitsemiseksi puolueen johtajaksi. Tätä normaaliin demokratiaan kuuluvaa toimintaa katkeroituneet loikkarit ovat nimittäneet ”puolueen kaappaamiseksi”.

Kohti puoluekokousta

On vaikea sanoa, missä vaiheessa Soinille selvisi, että Halla-aho todennäköisesti valitaan seuraavaksi puheenjohtajaksi. Luultavasti asia tuli selväksi jo kunnallisvaaleissa, joissa Halla-aho sai selvästi enemmän ääniä kuin puolustusministeri Jussi Niinistö ja perintöprinssiksi valittu Sampo Terho. Soini luultavasti myös ymmärsi, että hän itse saattaisi hävitä Halla-aholle, jos hän asettuisi ehdolle. Tätä mahdollisuutta emme tiedä, koska Soini ilmoitti hyvissä ajoin luopuvansa puheenjohtajuudesta.

Sen sijaan on helppo arvata, että Soinin hallituskumppanit Juha Sipilä ja Petteri Orpo tiesivät, että Timolle hallituksessa pysyminen on kaikkein tärkeintä. Todennäköisesti he haistoivat tilaisuuden hajottaa potentiaalisesti kiusallinen poliittinen puolue ja saada samalla hallitukseen kuuliaisista lakeijoista koostuva ryhmittymä, joka olisi täysin riippuvainen Sipilän ja Orpon armeliaisuudesta.

Joka tapauksessa jo ennen puoluekokousta aloitettiin varautuminen Halla-ahon puheenjohtajuuteen. Tästä varautumisesta ei julkisuuteen hiiskuttu. Lännen median Lauri Nurmi julkaisi ennen kesäkuun puoluekokousta jutun, jossa kerrottiin Perussuomalaisten kansanedustajien irtautumishankkeesta. Timo Soini kielsi tämän näyttävästi kuuluisassa ”Juudas-kirjoituksessaan”. Poimin siitä loppulauseen:

”Valhe aseena on alhaisin astalo.”

Hajoaminen

Vain reilu viikko kirjoituksen julkaisun jälkeen paljastui, että Timo Soini oli se, joka käytti valhetta aseenaan. Myös Juha Sipilä sortui samaan. Kun lähtee Timon kanssa kakkaleikkeihin, omat vaatteet likaantuvat väkisinkin.

On täysin mahdoton ajatus, että hankkeesta ei olisi keskusteltu hallituskumppanien kesken. Myös presidentti Sauli Niinistö todennäköisesti tiesi hankkeesta, koska ulkoministerinä Timo Soini on hänen läheisin työtoverinsa.

Hankkeeseen osallistuneet Sipilä ja Orpo ymmärsivät, että kilpailevan puolueen hajottaminen tavalla, joka ilmentää poliittista korruptiota, mädännäisyyttä ja juonittelua, ei herätä positiivista huomiota vaan vähentää kansalaisten luottamusta poliittiseen järjestelmään. Siksi hanke piti naamioida hallituskriisiksi ja varmistaa, että erityisesti pääministeri Sipilä näyttäisi olevan tietämätön tapahtumista. Siksi tarvittiin arvopohjaa, lentonäytöstä, eropaperin polttamista ja auton peräkonttia.

Se, mitä tapahtui, ei ollut varsinainen suunnitelma. Tarkoituksena oli, että Soini pystyisi Perussuomalaisten puoluehallituksen kautta kontrolloimaan tapahtumia, jolloin ero vältettäisiin. Siksi puoluekokouksen asialistalla oli kohta, jossa puoluehallituksen kokoa kasvatettaisiin. Tällöin oletusarvoisesti Soinille uskollinen puoluehallitus olisi voinut päättää loikkarien olevan Perussuomalaisten varsinainen eduskuntaryhmä. Tällöin loikkarit olisivat saaneet myös Perussuomalaisten puoluetuen itselleen. Jäljelle jäänyt Perussuomalaisten eduskuntaryhmä olisi myös voitu erottaa tarvittaessa.

Koska ehdotus ei mennyt puoluekokouksessa läpi, Soini joutui turvautumaan suunnitelma B:hen eli perustamaan uuden eduskuntaryhmän, mikä tarkoitti Perussuomalaisista irtautumista.

Loppunäytös

Juuri tällä hetkellä eletään ns. ”peräkonttigaten” jälkimainingeissa. Pääministeri Juha Sipilä joutuu nyt paikkailemaan valheitaan. Eduskunnan edessä pääministeri turvautui vitsailuun kuten myös peräkontin matkustaja, Soinin valtiosihteeri Samuli Virtanen, joka julkaisi itsestään kuvan auton peräkontissa. Vitsit tuskin naurattavat edes kertojia itseään, sillä ne paljastavat liikaa kertojastaan. Peräkonttia tuskin olisi tarvittu, jos touhu olisi ollut rehellistä ja avointa. Koska kyse oli teatterista, kuiskaaja piti piilottaa.

Sipilä toimii kuten valheesta kiinni jääneet yleensä. Ensin vakuutellaan tietämättömyyttä ja sen jälkeen myönnetään, että onhan asiasta ollut puhetta. Jos eläisimme terveessä poliittisessa kulttuurissa, valehtelija ymmärtäisi erota. Suomessa kuitenkin hallituksen istuminen vaalikauden loppuun tuntuu olevan itseisarvo, vaikka pääministerin uskottavuus olisi mennyttä. Jos Sipilä ei eroa ensi viikolla, hän ei eroa lainkaan.

15 kommenttia:

Qroquius Kad kirjoitti...

En edelleenkään jaksa uskoa hallituksemme halvaantuneen syksyllä 2015 muslimi-invaasion edessä. Olen vakuuttunut siitä, että Sipilä, Orpo ja Soini tottelivat kiltisti Brysselin heille osoittamaa tehtävää EU-taakanjaossa vastaanottamalla 30 000 - 40 000 muslimijätkää. Minkä muunkaan takia jo edellisenä keväänä olisi kunnilta tiedusteltu sijoituspaikkoja 80 000 maahantunkeutujalle?

Tästä ja monesta muusta syystä Sipilä ei eroa. Ei ensi viikolla eikä koskaan. Hänen ei tarvitse. Hän nauttii omiensa ja kaltaistensa vankkumatonta suosiota. Saattaa hyvinkin istua seuraavassa, Touko Aallon punaviherkepuhallituksessa.

Vasarahammer kirjoitti...

Qroquius Kad: "Sipilä, Orpo ja Soini tottelivat kiltisti Brysselin heille osoittamaa tehtävää EU-taakanjaossa."

En olisi tästä yllättynyt. Tuo sijoituspaikkojen tiedustelu on aihetodiste mutta savuava ase puuttuu. Matti Vanhanen sanoi, että tulijoita otettiin, jotta voitaisiin saada apua tilanteessa, jossa Venäjältä tulee paljon turvapaikanhakijoita.

Jos tuo pitää paikkansa, se kertoo Suomen olevan kiltti mallioppilas ja Saksan peesaaja. Minkäänlaisia omaehtoisia irtiottoja ei uskalleta tehdä. Sopiva välimuoto olisi voinut olla esim. porttien sulkeminen 10 000 tulijan jälkeen. Ruotsalaiset olisivat tästä itkeneet mutta mitä siitä.

"Tästä ja monesta muusta syystä Sipilä ei eroa. Ei ensi viikolla eikä koskaan."

Jossain toisessa maassa Sipilän valehtelua olisi revitelty tabloideissa ja lopulta mies olisi joutunut eroamaan. Suomessa näin ei tapahdu, ja valtamediakin on huomattavan helläkätinen vallanpitäjiä kohtaan.

Minäkään en usko Sipilän eroon.

Vasarahammer kirjoitti...

Tämä kirjoitus ilmestyi vain vähän aikaa omani jälkeen:

https://yle.fi/uutiset/3-9927830

Ote tekstistä:

"Hallitusneuvottelujen käyminen niin, että lopputulos eli jatko soinilaisten kanssa olisi jo tiedossa, olisi Sipilän mukaan ollut demokratiaa halventavaa teatteria."

Juttu on Sipilän toiminnan valkopesua puhtaimmillaan.

Vasarahammer kirjoitti...

Jatkoa edelliseen... Jutun ainoa lähde on Sipilä itse.

Becker kirjoitti...

Kun kyseessä on Demokratuuri, niinkuin Suomessa, niin kenenkään ei tarvitse erota tai selitellä tekojaan. Nauraa räkätetään kyselijöille ja sen jälkeen "Business as usual."
Vähän alkaa tuntumaan siltä ettei edes vaaleilla saada tätä kansalaisia väheksyvää hallintoa kuriin.

Anonyymi kirjoitti...

Broilerin kuljettamiseen peräkontissa voi puuttua ainoastaan eläinsuojelulain perusteella.

Anonyymi kirjoitti...

"Broilerin kuljettamiseen peräkontissa voi puuttua ainoastaan eläinsuojelulain perusteella."
- Koskenee vain elävää broileria.

- Kuollutta broileria kuljetettaessa lienee kyseessä elintarvikkeita / eläinperäisiä jätteitä / ongelmajätteitä koskeva lainsäädäntö? ;)

Vasarahammer kirjoitti...

Anonyymi: "Broilerin kuljettamiseen peräkontissa voi puuttua ainoastaan eläinsuojelulain perusteella."

Veikkaan, että eläinsuojelulaki ei tässä päde, jos olet nähnyt broilerikuljetuksia.

Joku on kuitenkin tehnyt rikosilmoituksen tapahtuneesta.

Kumitonttu kirjoitti...

Missä tahansa organisaatiossa keskeisiin päätöksiin osallistuneet tietävät, että yllätykset vähentävät luottamusta ja siten kaikki päätöksessä mukana olevat pyrkivät viestimään aikeistaan avoimesti muille päätöksentekijöille välttääkseen yllätysten syntymistä.

Sipilän tapauksessa olen satavarma, että hän ei missään olosuhteessa olisi parin päivän varoitusajalla hyväksynyt Simon Elon ja Sampo Terhon spontaania ehdotusta puoluekokouksen jälkeisinä päivinä, että he perustavat oman ryhmän/puolueen. Mikäli tapahtuma olisi tullut Sipilälle täysin puskista ja niin, että hänelle olisi ensimmäistä kertaa KERROTTU asiasta sunnuntaina puoluekokouksen jälkeen, hän ei olisi niin dramaattista ehdotusta olisi hyväksynyt muitta mutkitta istuessaan auton takapenkillä matkalla kohti presidentin kesäasuntoa.

Koska luottamus on päätöksenteossa kaiken a ja o, osapuolet pyrkivät pelaamaan avoimin kortein keskenään. Tässä tapauksessa siis Orpo, Sipilä ja Soini ovat käynnistäneet keskustelun lopulliseksi suunnitelmaksi (sic) jo joskus maaliskuun kuluessa, jolloin Jan "Lurppa" Vapaavuori alkoi huutelemaan, etti Sekoomus aio jatkaa samassa hallituksessa Halla-ahon kanssa.

Kokemukseen perustuen noin parin-kolmen kuukauden aika riittää noinkin radikaalin toimenpiteen toteuttamiseen keskinäistä luottamusta rikkomatta. Sitä lyhyemmällä ajalla kokeneena esimiehenä Sipilä ei olisi antanut Soinin jatkaa, koska Soinin kyky pitää omat porukkansa komennossaan oli mennyt, ja sitä kautta myös luottamus Sipilän silmissä. Orpo nyt on niin idiootti, että hänen mielipiteillään ei ole ollut mitään väliä Sipilän tehdessä päätöstään.

Mikäli Sipilä olisi niin äkkinäinen käänteissään, että parin päivän varotusajalla hän säilyttää luottamuksensa Soiniin (Lindströmiin, Terhoon ja Niinistöön) keskellä hallituskriisiä, vaikka Soini itse oli kriisin luonut, niin Sipilää ei voi pitää kovin harkintakykyisenä yksilönä. Eikä tietenkään Kempeleen asuntotarjouksen jälkeen muutenkaan, mutta se on vähän toinen juttu se.

Vasarahammer kirjoitti...

Kumitonttu: "Sipilän tapauksessa olen satavarma, että hän ei missään olosuhteessa olisi parin päivän varoitusajalla hyväksynyt Simon Elon ja Sampo Terhon spontaania ehdotusta puoluekokouksen jälkeisinä päivinä, että he perustavat oman ryhmän/puolueen."

Eivät varmasti olisi hyväksyneet, mutta miksi piti saada näyttämään, että asiat olisivat menneet juuri näin?

"Kokemukseen perustuen noin parin-kolmen kuukauden aika riittää noinkin radikaalin toimenpiteen toteuttamiseen keskinäistä luottamusta rikkomatta. "

Nimenomaan näin. Valtamedian narratiivi on tosin eilisen A-studion perusteella muuttunut siten, että nyt Perussuomalaisten hajottamista pidetään taitavana temppuna, jolla Sipilä varmisti hallituksen jatkon. Enää sielläkään ei yritetä uskotella, että Sipilä ei muka olisi tiennyt mitään. Sipilä on kyllä kertonut olleensa tietoinen persujen sisäisistä jännitteistä.

Vielä vastaamatta oleva kysymys on se, mitä siniset saavat palkkioksi koiramaisesta uskollisuudestaan. Riittääkö pelkkä jatko ministerinä hallituskauden loppuun asti vai tarvitaanko palkkiovirkoja?

Itse olen vakuuttunut, että Soinin hinku hillotolpalle tuli varsin pian selväksi hallituskumppaneille. Uskon, että Sipilä ja Orpo vedättivät Soinia ja ajoivat hänet siihen pisteeseen, jossa muuta vaihtoehtoa ei ollut.

Halla-aho taas on ulkopuolinen, joka ei ollut sisällä hallituspolitiikan kiemuroissa. Jos hän olisi tiennyt, mistä on kyse, hän luultavasti ei olisi ollut niin tyly Soinille kuin oli. Halla-aho olisi voinut hänkin käydä kauppaa Soinin kanssa, mutta Soinin äkkiväärä johtamistyyli ja aiemmat harjaukset olivat tulehduttaneet välit eikä luottamusta ollut.

Kumitonttu kirjoitti...

Paha sanoa mikä Halla-ahon oma moraalinen taso on. Veikkaan (toivon) että hän ei olisi käynyt Soinin kanssa mitään vispilänkauppaa. Halla-aholla ei ollut tarvetta osallistua valtiolliseen korruptioon, mitä Soinin pelastaminen palkkioviralla olisi ollut.

Orpoa pidän niin helvetin tyhmänä että hän on vain puolueen johdon keulakuvaksi valittu Trubadurix. Sipilä on huomattavan paljon skarpimpi, vaikka hänen pelleilynsä lentokoneen puikoissa antaa ymmärtää, että ei hänkään mikään älykkö ole.

Kokoomus on puolueena niin alas vajonnut, että ihmettelen miten kukaan täysillä valoilla äänestyskoppiin kävelevä voisi sitä äänestää. Typeryys on toki kuorrutettu kauniimmin kuin Vasemmistoliitossa tai Vihreissä, mutta Curley-ilmiö toimii laajoissa joukoissa.

Vasarahammer kirjoitti...

En usko Halla-aholla olleen mitään tietoa siitä, mitä Timppa oli luvannut Sipilälle ja Orpolle. Peräkonttigate kertoo tämän myös melko suurella varmuudella.

SKYP:n irrottaminen SMP:stä oli moraaliltaan yhtä alhainen temppu kuin tämä nyt nähty. Sen tarkoituksena oli varmistaa Kekkosen uudelleenvalinta poikkeuslailla. En tiedä, mikä on tämän viimeisimmän vempautuksen varsinainen tarkoitus. Mitenkään ylevä se tuskin on.

Luulen, että Sipilän lentonäytös ja sitä seurannut kirjeen polttaminen kertovat ylimielisyydestä. Kusetus oli mennyt täysillä läpi ja se kuorrutettiin vielä härskimmällä ilveilyllä.

Kumitonttu kirjoitti...

Nyt täytyy muistaa, että pääkanisterilla ei ole mitään oikeutta polttaa minkäänlaisia valtiollisia asiakirjoja. Uskon Sipilän myös olleen tästä tietoinen. Se on minusta tärkein todiste siitä, että mitään erokirjettä ei edes ollut olemassa.

Jos ei ollut erokirjettä, ei myöskään ole ollut mitään todellista eroaietta. Sipilän hallitus on surkeampi kuin mikään Putinin ilveily. Ei kai nyt kukaan normaalilla järjellä varustettu ihminen voi pitää Venäjää minkäänlaisena ihanneyhteiskuntana, mutta se ei estä EU-suvakkeja kutsumasta oman poliittisen linjansa arvostelijoita putinisteiksi.

Välillä mietin, että onko maailma muuttunut hullummaksi, vai onko kyse siitä, että iän myötä itse alkaa näkemään kulissien taakse. Luulen, että maailma on mennyt hullummaksi, koska vielä sotien välisenä aikana hallituksessa oli oikeasti skarppeja tyyppejä, kuten Rudolf Walden ja Edwin Linkomies. Toisaalta oma ikäkin alkaa näkyä henkisenä kasvamisena, ja ymmärtää poliitikkojen toimien taustoja paremmin.

Vasarahammer kirjoitti...

"... iän myötä itse alkaa näkemään kulissien taakse."

Kyllä se näinkin on.

"Jos ei ollut erokirjettä, ei myöskään ole ollut mitään todellista eroaietta."

Ei ollut. Teatteria tarvitaan, koska sillä halutaan peitellä jotakin päivänvaloa kestämätöntä. Vielä ei ole kysytty, mitä loikkareille luvattiin. Siinä oli kuitenkin 20 kansanedustajaa, joista lähes kaikki menettävät poliittisen tulevaisuutensa. Riittääkö kaikille hillotolppa?

SMP:n hajoamisesta syntyneen Skyp:n porukoista ei paljon kuultu jälkeen päin. Puolue sai yhden kansanedustajan vuoden 1975 vaaleissa. Ko. kansanedustaja loikkasi myöhemmin Kepuun. Puolueella oli myös presidenttiehdokas (Eino Haikala) vuoden 1978 vaaleissa.

SMP hajotettiin puoluetuella. Mikä on se tuki, jolla Perussuomalaiset hajotettiin?

Media uskoo kyselemättä tarinoinnit "poliittisen kodin menettämisestä". Kyseiset puheet ovat ilmiselvästi pelkkää roskaa. Valtamedia ei kuitenkaan aseta näitä satuja kyseenalaiseksi.

IDA kirjoitti...

"En edelleenkään jaksa uskoa hallituksemme halvaantuneen syksyllä 2015 muslimi-invaasion edessä. Olen vakuuttunut siitä, että Sipilä, Orpo ja Soini tottelivat kiltisti Brysselin heille osoittamaa tehtävää EU-taakanjaossa vastaanottamalla 30 000 - 40 000 muslimijätkää."

Minusta tämä on myös aivan selvää. Ainoa yllätys tässä on ollut se, että perussuomalaisten ministerit ilmeisesti olivat touhussa mukana ja huijasivat omaa eduskuntaryhmääkin. Todellisuudessa ei edes pistetty aidosti vastaan,