torstaina, syyskuuta 14, 2017

Miksi Jari Taposen toiminta ansaitsee huomiota?



Valtamedia yrittää sepittää tarinaa, jonka mukaan ylikomisario Jari Taponen olisi joutunut ”ansoitetuksi” ja täten informaatiovaikuttamisen uhriksi. Toinen tarina, jota valtamedian kaikkein pölkkypäisimmät edustajat levittävät on se, että kyseessä on hyökkäys koko poliisi-instituutiota vastaan. Kummatkin väitteet ovat yksiselitteisesti vääriä.

Taposen töräys tapahtui Twitterissä ja kyseinen Twitter-keskustelu on kuvakaappauksena nähtävillä Suomen Uutisten sivuilla. Twitter on sosiaalinen media ja siellä kukaan ei masinoi ketään vaan ilmiöt syntyvät spontaanisti, kun pöyristyttävä twiitti leviää laajemmalle. Taponen töppäsi, ei ymmärtänyt, miksi töppäsi ja jatkoi oman kuoppansa kaivamista twiittailemalla lisää päättömyyksiä. Jos sosiaalisessa mediassa mokaa, se kannattaa heti tunnustaa, koska muutoin tulos on nähdyn kaltainen.

Taponen ei ole yhtä kuin poliisi-instituutio eivätkä parodiapoliisit pilkkaa poliisia vaan eräiden yksittäisten poliisien käyttäytymistä sosiaalisessa mediassa. Monet ovat lisäksi närkästyneitä siitä, että poliisi saa kymmeniä uusia vakansseja pelkästään ”vihapuheen” kyttäämiseen internetissä samalla, kun poliisin varsinainen toiminta kärsii henkilöstövajauksesta. Minustakin ”vihapuheen” torjunta kuuluu enemmän DDR:n kaltaisiin totalitaristisiin diktatuureihin kuin vapaaseen länsimaiseen yhteiskuntaan. Lisäksi vihapuheen torjunta on tuomittu epäonnistumaan varsinkin tavalla, jota parodiapoliisien esikuvat ylikomisariot Huhtela ja Taponen edustavat.

Karjalaisen kolumnisti Juha ”Rysky” Riiheläinen antaa ymmärtää, että ”vihapuheen” metsästyksessä ei sinänsä ole mitään ongelmaa ja että kyse on ”informaatiovaikuttamisesta”. Ryskyn kohdalla voi sanoa, että kyse on puhtaasti käsitteen ”informaatiovaikuttaminen” tarkoitushakuisesta väärinkäytöstä. Kyseessä oli sosiaaliselle medialle tyypillinen ilmiö, joka kasvaa ensin hallitsemattomasti, kunnes se melko nopeasti hiipuu.

#Polpo

Vihapuhetta kyttäävistä poliiseista käytetään leikkimielistä pilkkanimitystä Polpo eli poliittinen poliisi. Kyseinen nimitys ilmeisesti ärsyttää mielipidekontrollia halajavia ryskyriiheläisiä. Totalitaristisissa kommunistidiktatuureissa oli (ja on edelleen) salainen poliisi, jonka tärkein tehtävä oli seurata omien kansalaisten puheita. Pisimmälle omien kansalaisten kyttääminen vietiin entisessä DDR:ssä, jossa paikallinen poliittinen poliisi eli Stasi piti kansiota lähes 6 miljoonasta kansalaisestaan. Stasilla oli 90 000 täysipäiväistä työntekijää ja sen lisäksi 170 000 täysipäiväistä epävirallista yhteyshenkilöä. Yhdessä nämä muodostivat noin kaksi prosenttia DDR:n väestöstä.

Suomalaisen ”Polpon” tärkein tehtävä on seurata ihmisten mielipiteitä internetissä ja tehdä tarvittaessa rikosilmoitus, josta mahdollisesti suoritetaan esitutkinta. Toiminta sinänsä ei poikkea Stasin toiminnasta muutoin kuin käytettävän teknologian suhteen. 50 lisätyöntekijää ei ole Stasin henkilöstömäärään verrattuna paljon eivätkä ”vihapuheesta” saatavat rangaistukset ole erityisen kovia kommunistidiktatuureihin verrattuna. Eli suomalaisen Polpon toiminta edustaa enemmänkin pehmototalitarismia. Tästä kertoo myös se, että ”Polpoa” uskalletaan ainakin toistaiseksi satirisoida. 

Rysky Riiheläinen toteaa parodiatileistä seuraavaa:

” Parodiointi näillä tileillä ei ole mitään reinikaistyyppistä, lämmintä naljailua…”

Ei se olekaan, koska kyseessä ei ole parodia vaan satiiri, joka ei välttämättä käsittele kohdettaan hyväntahtoisesti. Huhtelaa ja Taposta ei voi parodioida, koska he tekevät sen itse.

Taponen virkatehtävissä

Yksittäisen henkilönä ja poliisina Taponen ei ole merkittävä. Sen sijaan sillä, mitä hän edustaa, on merkitystä. Taponen työskentelee rikoksia ennalta ehkäisevässä työssä ja hän on julkisissa esiintymisissään esittänyt rikoksentekijät yhteiskunnan uhreina erityisesti, jos he edustavat jotakin haavoittuvassa asemassa olevaa vähemmistöryhmää.

Ehkä juuri tästä syystä Taposesta on tullut median lemmikki. Edellisessä kirjoituksessani jäi mainitsematta vielä yksi episodi, joka ei ainakaan parantanut kuvaa Taposesta. Taposen johdolla nimittäin hajotettiin Rautatientorilla Suomi Ensin -liikkeen mielenosoitus. Hajottamisen yhteydessä käytettiin joidenkin mielestä kohtuuttomia voimakeinoja.

Lisäksi hajottamisen yhteydessä ei vielä tiedetty, että myös laittomasti maassa oleskelevien mielenosoitus hajotettaisiin seuraavana päivänä.

Olen itsekin sitä mieltä, että molempien mielenosoitusten annettiin jatkua liian pitkään ja koko touhu muuttui ajan mittaan irvokkaaksi farssiksi. Kaikkein hämmästyttävintä oli kuitenkin Taposen lausunto Suomi Ensin -leirin hajottamisen jälkeen:

” Mielenosoittajien epäillään syyllistyneen useisiin ohikulkijoiden pahoinpitelyihin Rautatientorilla. Niitä on tapahtunut toki aiemminkin, mutta nyt viikonloppuna on kolme eri tapausta, jossa mielenosoittajat pahoinpitelivät sivullisia.”

Tähän päivään mennessä noista Taposen väittämistä pahoinpitelyistä ei ole nostettu ainuttakaan syytettä. Pahoinpitelyjen yksityiskohdista ei myöskään tiedetä Taposen ja Suomi Ensin -liikkeen edustajien lausuntoja enempää. Hajottamisen yhteydessä Taponen myös kommentoi laittomasti maassa oleskelevien leiriä:

” Kaikki on mennyt heidän kanssaan rauhallisesti, eivätkä he ole aiheuttaneet ympäristölle haittaa.”

Ilmeisesti poliisin virkatoimien aktiivinen häirintä, johon laittomasti maassa oleskelevien mielenosoituksen puuhanainen näkyvästi osallistui ei ollut Taposen mielestä häiritsevää.
Tapa, jolla Taponen suhtautui vastakkaisten ryhmien mielenosoituksiin, loukkaa ainakin minun oikeustajua. Taponen otti toiminnallaan poliittista kantaa eikä toiminut neutraalilla tavalla.

Yleisemmin vasemmistolaisen identiteettipolitiikan omaksuminen ja poliittinen korrektius heikentävät poliisin kykyä selvittää rikoksia erityisesti silloin, kun rikollinen edustaa vasemmistolaisen ideologian mukaista haavoittuvassa asemassa olevaa vähemmistöryhmää.

Sen sijaan identiteettipolitiikan omaksunut poliisi suhtautuu erityisen tiukasti ”vihapuheeseen” eli kansalaisten närkästykseen tiettyjen väestöryhmien korkeasta rikollisuuden asteesta. Suomessa tämä on vasta tapahtumassa mutta sama on toteutunut jo aiemmin monikulttuurisessa yhteiskuntakokeilussaan meitä pitemmälle ehtineissä Länsi-Euroopan maissa.

Pahimmillaan poliittinen korrektius halvaannuttaa poliisin toiminnan kokonaan. Näin kävi useissa Britannian kaupungeissa, kun enimmäkseen pakistanilaista alkuperää olevat taksikuskit värväsivät nuoria tyttöjä prostituutioon ja pyörittivät paritusrinkiä vuosikaudet ilman, että viranomaiset puuttuivat asiaan.

Valtamedian rooli

Valtamedialla on oma roolinsa niin Taposen kohdalla kuin yleisemmin. Uuden Suomen toimittaja ja tuottaja Minna Karkkola kommentoi Taposen tapausta otsikolla ”Poliisi rysähti maahanmuuttokriitikkojen epäilyttävään ansaan”.

Valtamedian sepitteen mukaan kyseessä oli ansa eikä ajoittain tapahtuva ”somepöyristyminen”. Karkkola pitää yllä samaa sepitettä. Lisäksi Karkkola harrastaa ”vastuulliselle medialle” tyypillistä omakehua ja kilpailijoiden halventamista:

” Päin mäntyä journalismin näkökulmasta täräytti myös Suomen Uutiset, joka ei muuten kuulu 
 Julkisen sanan neuvostoon (JSN), eikä siten ole sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita kuten muu suomalainen media puoluelehtiä myöten.”

Vetoaminen JSN:n jäsenyyteen on yleistynyt viime aikoina erityisesti silloin, kun valtamedia joutuu kritiikin kohteeksi. JSN on paperitiikeri, jonka sääntöihin sitoutumisella ei ole niin suurta merkitystä kuin valtamedia omakehussaan antaa ymmärtää. Seuraavassa taas aliarvioidaan lukijoita:

” Tavallinen some-käyttäjä tai uutiskuluttaja tuskin kuitenkaan tajuaa tätä, vaan lukee tekstiä kuin journalistisin pelisäännöin rakennettua uutista.”

MV-lehteä ei lueta sen takia, että sen uutistenhankinta olisi erityisen hyvällä tasolla. Vaihtoehtomedia ei ainakaan toistaiseksi kykene kilpailemaan valtamedian kanssa uutisten hankinnassa. Sen sijaan vaihtoehtomedia pystyy ajoittain osoittamaan, mitä asioita valtamedia jättää tietoisesti kertomatta.

Lisäksi valtamedian mielipidejournalismi eli kolumnit ovat pääsääntöisesti kehnoja ja jopa täysin luokattomia. Ei voi olettaa, että Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksella opiskelu pätevöittäisi kaikkien alojen erikoisasiantuntijaksi, vaikka journalistinen omahyväisyys muuta kertoisi. Vaihtoehtomediaa valtamedia kutsuu nykyisin yksiselitteisesti valemediaksi:

” Amerikkalainen valeuutissivusto Infowars tarttui twiittiin.”

Ymmärrän hyvin, että korkeilla kiinteillä kustannuksilla toimivan hiipuvan toimialan edustaja pyrkii säilyttämään työpaikkansa mollaamalla kilpailijoita. Tämä ei kuitenkaan hidasta toimialan murrosta tai paranna tasollisesti heikentyneen valtamedian uskottavuutta.


Viranomaiset ja poliitikot ovat valtamedian armoilla ja joutuvat kumartamaan neljännelle valtiomahdille silloinkin, kun sen edesottamukset eivät perustuisi muuhun kuin toimittajan mielipiteeseen. Toimittajat ovat enimmäkseen vasemmistolaisia ja moralisoivat mielellään. Heidän mielipiteelleen ei pidä asettaa liian suurta arvoa.

5 kommenttia:

Uncle le Club kirjoitti...

Onneksi on kova vatsa. Muuten olisi taatusti oksennus lehtänyt lukiessa Usarin pelastuspartio Bernard & Biancan kaksinaismoralistista pas...teijaa.

Markku Huusko:
"Myös Minna Karkkola kirjoittaa: "Some-kohun taustalla ovat harkitsemattomat sanavalinnat ja some-kansan joko tahallinen tai tahaton väärinymmärrys".

Omalle agendalleen uskollinen puoluelehti pani some-myllyyn hurjat kierrokset julkaisemalla twiitteihin pohjautuvan jutun, jossa "Taponen vaatii" jne. Ei JSN-media-tyyppistä toimintaa"

Kovasti nyt taas ymmärretään vääriä sanavalintoja ja syytetää somekansaa väärinummärryksistä.

Missäs tämä porukka oli kun Helena Eronen kirjoitti satiirinsa. Ei ollut harkisemmattomia sanavalintoja, ei poliitikkojen tai lehdistön tarkoituksellista väärinymmärrystä. Linja oli kylmä - pää poikki ja pinoon.

Sen sijaan, kun joku aikamme sankari - kultturimarksilainen poliisi töppää ensin ja kyselyjen jälkeenkin menee ja hirttää vieklä tukevamminitsensä, niin kyllä löytyy ymmärrystä.

Sitten nämä hyödylliset idiootit kehtaavat vielä ihmetellä, kun luottamus heihin rapautuu.

Kari kirjoitti...

Mitäpä tuohon muuta lisäämään, kuin että samalla kun poliisi ja media jahtaavat suomalaisia kirjoittajia Venäjän agentteina, niin samalla poliisin suojeluksessa ulkomaiset maahantunkeutujat rapaannuttavat sisäistä turvallisuutta.

Ulkoisen turvallisuuden hoitavista Puolustusvoimista/Rajavartiostosta samantyyppisiä havaintoja.

Kari kirjoitti...

Mitäpä tuohon muuta lisäämään, kuin että samalla kun poliisi ja media jahtaavat suomalaisia kirjoittajia Venäjän agentteina, niin samalla poliisin suojeluksessa ulkomaiset maahantunkeutujat rapaannuttavat sisäistä turvallisuutta.

Ulkoisen turvallisuuden hoitavista Puolustusvoimista/Rajavartiostosta samantyyppisiä havaintoja.

Slarba kirjoitti...

On totta että väkivallalla uhkaaminen, tarkoituksellinen valehtelu tai henkilön törkeä haukkuminen ovat laitonta toimintaa.
Niiden poistamiseen riittänee moderointi verkossa.
Nykyinen vihapuheenvastustus tuppaa olemaan mielipidevainoa ja ikävien tosiasioiden lakaisemista maton alle.
Lisäksi erilaiset käsitteet sekoitetaan ja ihmisiä leimataan rasisteiksi, natseiksi, ulkomaalaisvastaisiksi tai Venäjän trolleiksi.
Poliitikkojen tai virkamiesten täysin idiioottimainen toiminta tai päätökset saavat kansalaiset vihastumaan ja aivan syystä!
Sama joidenkin uskontoon perustuvien älyttömyyksien ja laittomuuksien kohdalla.
On vihapuhetta sanoa että Sipilä käyttäytyi kusipäisesti tarjoamalla taloaan pakolaisille ja sai aikaan pakolaisvyöryn lisääntymisen. Sehän on täysin totta.
On väärin todeta esim joidenkin koraanin tekstien ja määräysten olevan lakien, demokratian, ihmisoikeuksien, tasa-arvon ja terveen järjen vastaisia.
Miksi tosiasioiden toteaminen on kiellettyä?
Miksi poliiseja värvätään tosiasioiden julkituomisen estäjiksi?
Kiihottuuko joku tosiasioista ja mitä sitten?
Onko parempi että elämme valheiden kuplassa?

Veijo Hoikka kirjoitti...

Poliisit perustakoon oman puolueen, pohjahiivaksi uuvattilan väen sosiaalisuus ja isänmaallisuus. Puolueen nimi? Taposen Mustat Makkarat? Tampereen piirijärjestö: Nonni lähretään!