lauantaina, huhtikuuta 21, 2012

Vastuullinen media ampuu omaan jalkaansa


Iltalehti uutisoi Helsingin Malminkartanossa tapahtuneesta 15-vuotiaan tytön raiskauksesta viime keskiviikkona. Lehti kertoo:

” Kaksi kouluikäistä poikaa raiskasi tytön metsikössä. Tieto tapauksesta levisi poikien rehentelyn vuoksi useiden muiden koululaisten tietoon.”

” 15-vuotias tyttö oli ollut Kannelmäen kirkossa konfirmaatioharjoituksessa, josta hän lähti kävellen kotiinsa.”

”Ystävä oli mukana. Matkan varrella tytöt kohtasivat sattumalta kaksi ikäistään poikaa. Nämä tunnistivat 15-vuotiaan ja huutelivat häntä nimellä. 15-vuotias ei isokokoisia nuorukaisia tuntenut muuta kuin Facebook-kuvista. Heillä oli nimittäin yhteisiä ystäviä.”

Näin siis valtamedia kertoo tapahtumista omaan tyyliinsä. Internet tietää tapauksesta enemmänkin. Tekijöiden nimet, osoitteet, sosiaaliturvatunnukset ja kuvakaappaus asian tiimoilta käydystä Facebook-keskustelusta ovat myös saatavilla. Myös oikeudenkäyntipöytäkirja, jossa tuomittujen nimet ja tapahtumien kulku käyvät ilmi, löytyy netistä, ja siinä kerrotaan, että raiskauksen tekijät olivat palaamassa koraanikoulusta. Syystä, jonka useimmat tietävät, rippikoulu oli maininnan arvoinen seikka mutta koraanikoulu ei.

Median toimintatapa

Tiedotusvälineet eivät kerro rikoksen tekijöiden etnisestä taustasta erityisesti silloin, kun tekijät kuuluvat ns. ”varsinaisiin” maahanmuuttajiin. Tässä ei ole mitään uutta, koska tähän on jo vuosien varrella totuttu. Joskus menneisyydessä toimittaja saattoi livauttaa uutiseen tiedon, että tekijällä oli päällään pussihousut tai että tapahtuma liittyi sukujen välisiin riitoihin. Useimmat tiesivät tästä, mihin ihmisryhmään tekijä kuului.

Samalla tavalla raiskausuutisesta voi päätellä, että tekijät olivat suurella todennäköisyydellä ”varsinaisia” maahanmuuttajia. Malminkartanon tapauksessa ratkaisevaa oli tekijöiden lukumäärä. Jossain muussa uutisessa erityisesti Suomen ulkopuolella tekijän taustan voi päätellä tapahtumapaikasta, jos se sattuu olemaan varsinaisten maahanmuuttajien kansoittama lähiö tai kaupunginosa.

Päättely tehdään siis ennakkoluulojen perusteella. Koska meidät on aivopesty opetettu ajattelemaan, että ennakkoluulot ovat pahasta, tällainen päättely itsessään on osoitus rasismista. Todellisuudessa ihminen kuitenkin tarvitsee ennakkoluuloja, koska ne suojelevat häntä mahdolliselta vaaralta.

”The Talk”

Trayvon Martinin tapaus Floridassa on nostanut rotukysymykset esille amerikkalaisessa mediassa. Mustien lapsilleen pitämiä puheita amerikkalaisesta yhteiskunnasta on julkaistu useissa lehdissä (esim. tämä). Puheissa varoitetaan, että pelkkä musta ihonväri saattaa tehdä kenestä tahansa tummaihoisesta epäilyttävän joissakin olosuhteissa.

Konservatiivikolumnisti John Derbyshire julkaisi oman versionsa ei-mustille tarkoitetusta puheesta. Siinä hän kertoo omille lapsilleen, mitä heidän pitää tietää Yhdysvaltojen mustasta väestönosasta.

Erityisesti puheen kymmenennen kohdan poliittisen korrektiuden periaatteet sisäistänyt henkilö ymmärtää varmuudella rasistiseksi. Siinä Derbyshire kertoo tilastoihin perustuvan terveen järjen käytöstä, kun ollaan tekemisissä Yhdysvaltojen mustan väestönosan kanssa, eli hän opettaa lapsilleen ennakkoluuloja, jotka saattavat hänen mielestään pelastaa lasten hengen.

Derbyshire kehottaa lapsiaan välttämään suuria mustien joukkoja, pysymään poissa mustien asuttamista kaupunginosista ja olemaan muuttamatta kaupunkiin, jonka johdossa on mustia poliitikkoja. Hän myös väittää, että mustien osuus työpaikoilla on positiivisen syrjinnän takia suurempi erityisesti kognitiivisesti vaativissa tehtävissä, kuin se olisi ilman ”affirmative actionia”.

Hän myös kehottaa hankkimaan ystäviä yhteiskuntaan hyvin sopeutuneiden mustien joukosta, koska ystävyydestä saa iloa elämään ja koska mustat ystävät suojelevat mahdollisesti uran tuhoavilta rasismisyytöksiltä.

Derbyshiren teksti muistuttaa paikoin Mikko Ellilän kirjoitusta Yhteiskunta koostuu ihmisistä, josta tekijä tuomittiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Derbyshirelle kirjoitus toi potkut valtavirran konservatiivisesta National Review Online –verkkolehdestä.

Derbyshire on älykäs ja kokenut kirjoittaja eikä hän voinut olla tietämättä, mitä kirjoituksesta todennäköisesti seuraa. Poliittisen korrektiuden pelisääntöjen rikkominen tuhoaa lähes väistämättä kenen tahansa korkean tai vähän matalamman profiilin julkisuuden henkilön uran Yhdysvalloissa. Luultavasti monet ei-mustat amerikkalaisvanhemmat kuitenkin varoittavat lapsiaan vähän samaan tapaan kuin Derbyshire teki kirjoituksessaan. Se ei ole kaunista tai ylevää, mutta maailma ei ole aina kaunis sekään.

Median vastuu

Malminkartanon tapaus antaa aihetta vastaavaan keskusteluun myös monissa helsinkiläisperheissä. Tätä varten vanhemmat tarvitsevat tietoa ennakkoluuloihin perustuvien varoitustensa tueksi.  Medialla on siksi vastuu raportoida tapahtumista ja kertoa rikoksiin syyllistyneiden taustasta jotakin. Nimiä ei tarvitse mainita kuin törkeissä rikoksissa. Malminkartanon tapaus oli mielestäni törkeä, mutta tekijät olivat toisaalta alaikäisiä, joten heidän nimensä voi perustellusti jättää pois uutisesta.

Media ei kuitenkaan palvele kansalaisia tässä asiassa vaan keskittyy moraaliposeeraukseen. Esimerkiksi Uusi Suomi –verkkolehden päätoimittaja Markku Huusko arvostelee blogikirjoituksessaan niitä, jotka julkaisivat Malminkartanon raiskaajien henkilötietoja internetissä. Hän myös myöntää avoimesti valtamediassa vallitsevan itsesensuurin:

” Vastuulliset tiedotusvälineet eivät mainitse etnistä taustaa tällaisissa uutisissa. Myöskään nimiä ei näissä tapauksissa tuoda esiin, koska tekijät olivat tekohetkellä alaikäisiä ja vankeustuomio ei ollut ehdoton eli yli kaksi vuotta. Iltalehti toimi uutisoinnissaan tässä vastuullisesti. Sen sijaan oikeuden päätöksen ja törkyviestien nettilevittelijät eivät.”

Oikeuden päätös on julkista tietoa ja kuka tahansa voi tilata sellaisen yhdellä puhelinsoitolla. Koska media jättää tarkoituksella kertomatta asioita, monet ovat Malminkartanon tapauksessa tilanneet oikeuden päätöksen.  Joku on myös julkaissut sen sellaisenaan. Tällainen käytös voi olla jonkun mielestä tuomittavaa, mutta se on toisaalta johdonmukainen seuraus valtamedian itsesensuurista.

Internet on olemassa ja sieltä saa tietoa, jota valtamedia ei kerro. Valtamedian edustajien mielestä tällainen on pahasta. Sen sijaan, että Huusko keskittyisi lukijoidensa palvelemiseen, hän aikoo pakottaa kommentoijat käyttämään omaa nimeään:

” Nimimerkkien salliminen Uudessa Suomessa päättyy kesään mennessä samalla kun palvelua muutenkin uudistetaan. Feikkiepäilyjen kohdalla pyydämme kirjoittajaa vahvistamaan henkilöllisyytensä ja jos näin ei tapahdu, käyttäjätunnus suljetaan.”

Huusko siis haluaa salata törkeisiin rikoksiin tuomittujen henkilöllisyyden ja etnisen taustan, mutta pakottaa palvelunsa käyttäjät kertomaan oman nimensä.  Hommaforumin nimimerkki Thinkingmind oli kysynyt Huuskolta seuraavaa:

” Onko tämä nyt ymmärrettävä niin, että mielestäsi blogaajilla ja nettikommentoijilla ei pidä olla anonymiteettiä, mutta joukkoraiskaajilla pitää?”


Pitäytymällä itsesensuurissa valtamedian edustajat voivat esiintyä moraalisesti erinomaisina ja vastuullisina toimijoina. Pitkällä tähtäimellä uskottavuus on kuitenkin koetuksella. Ruotsissa Avpixlat-sivusto on jo pitkään julkaissut rikoksista tuomittujen nimiä, kuvia ja sosiaaliturvatunnuksia silloin, kun valtamedia jättää nimet julkaisematta ja valkopikselöi tekijöiden kuvat silloin, kun nämä ovat ”varsinaisia” maahanmuuttajia. Sivusto ilmoittaa julkaisevansa ”retusoimattoman kuvan” tapahtumista eikä sivustolle todennäköisesti olisi kysyntää, jos valtamedia pitäytyisi asiallisessa tiedonvälityksessä eikä keskittyisi oman moraalisen erinomaisuutensa esittelyyn. Korkealle moraalille ei todellisuudessa löydy katetta, ja itsesensuuri puolestaan tarjoaa käyttövoimaa oikeille rasisteille, vaikka sensurointi tehtäisiin vilpittömin mielin.

22 kommenttia:

Tomi kirjoitti...

Tämä oli hyvä kirjoitus. Median poliittisesti korrekti itsesensuuri on vai haitallista kaikille. Eniten siitä kärsivät lopulta rehellisesti maahanmuuttajat. Jos rikoksen tekijöiden etninen tausta kerrottaisiin kaikissa tapauksissa rehellisesti, niin ihmiset itse voivat tehdä johtopäätöksiä tekevätkö ulkomaalaiset suomalaisia enemmän rikoksia ja minkälaisia.

Nyt näiden johtopäätösten monopoli on halla-aholaisilla.

Media ei myöskään kerro sitä onko tekijä ha-suom,alainen vaikka tämä olisikin.
Esim. ei kerottu mm. perheensä murhanneen toimitusjohtajaisän etnisyyttä.
Mutta kaiketi hän han-suomalainen oli.

Kumitonttu kirjoitti...

Tuo on kieltämättä hyvä huomio, että miksi rikoksiin syyllistymättömällä ihmisellä ei ole oikeutta kirjoittaa anonyyminä, mutta rikoksesta tuomitulla on oikeus säilyttää anonyymiys valtamediassa. Se on oikeasti hyvä kysymys, johon ei ole loogista vastausta.

puolimieli kirjoitti...

Derbyshire on älykäs ja kokenut kirjoittaja eikä hän voinut olla tietämättä, mitä kirjoituksesta todennäköisesti seuraa.

Derbyshire on sanonut, ettei hän osannut ennakoida, että kirjoituksesta seuraa kohu ja potkut. Hän on kirjoittanut aiemminkin erittäin poliittisesti epäkorrekteja tekstejä. Potkut liittynevät Yhdysvalloissa vallitsevaan ilmapiiriin, jossa valtavirrasta poikkeavaa ajattelua erityisesti rotukysymyksissä sallitaan entistä vähemmän.

Media ei myöskään kerro sitä onko tekijä ha-suom,alainen vaikka tämä olisikin. Esim. ei kerottu mm. perheensä murhanneen toimitusjohtajaisän etnisyyttä. Mutta kaiketi hän han-suomalainen oli.

Iltalehden mukaan kyseessä oli "täysin tavallinen suomalainen perhe", mikä ei jätä epäselvyyttä etnisyydestä.

Tomi kirjoitti...

PM, ok. itse seurasin tapausta vain sivusilmällä IS:ssän netissivuilta.

IDA kirjoitti...

"Se on oikeasti hyvä kysymys, johon ei ole loogista vastausta."

Niin on. Olisi kiva kuulla edes jonkinlainen vastausyritys. Itse en keksi mitään.

Eräs Isä kirjoitti...

No onhan aivan itsestäänselvää, että kun media jättää tarkasti mainitsematta epäillyn (epäiltyjen) taustan, kyseessä on maahanmuuttaja (maahanuuttajia). Kyllä sen kai nyt jo kaikki tietävät. Eli: kun media ei erikseen kerro, mikä on rikollisen tausta, kyseessä on maahanmuuttaja.

Näin meillä nykysuomessa.

vieras kirjoitti...

Rikosuutisissa pitäisi sanoa rikoksen tekijän kuva, nimi, kansallisuus eli etninen ryhmä ja muut tiedot mitkä tiedetään.

Jos tekijä on alkuasukas-suomalainen, niin senkin voisi sanoa, mutta ehkä se on turhaa jos sen voi päätellä nimestä, kuvasta ja muista tiedoista.

Jostain luin että Virossa rikosuutisissa julkaistaan tekijän kuva, nimi, kansallisuus eli etninen ryhmä ja muut tiedot jos ne ovat tiedossa.

Tomi kirjoitti...

Vieras, tuollainen uutisointi on mahdollista vain tuomion antamisen jälkeen. Ei ennen sitä.
Syytetyt ovat syyttömiä enennen kuin oikeus on toisin todennut.

vieras kirjoitti...

Epäilty on teknisesti syytön ennen kuin hänet on virallisesti tuomiolla todettu syylliseksi.

Voitaisiin kai tehdä tarvittaessa lainmuutos, joka sallisi tuntomerkkien kertomisen epäillyistä, vaikkei heitä olisi tuomittu. Tarkoitan tällä myös sitä että epäiltyjen kiinnissamiseksi on tarkoituksenmukaista ilmaista tiedossa olevat tuntomerkit. On semmoisia tilanteita joissa epäilty on karannut jonnekin, ja miten hänet saa kiinni jos ei tuntomerkkejä mainita?

catulux kirjoitti...

Siis rikoksen tekijän etnistä taustaa ei saa kertoa ja näin toimivat ennen kaikkea "vastuulliset" journalistit. Oliko näin?

Mutta mitä muuta kuin valehtelua ja harhaan johtamista ovat esim. HS:n uutisoinnit raiskauksien tekijöistä?

HS taisi käyttää näistä kahdesta koraanikouluraiskaajapojasta
nimitystä"helsinkiläisnuorukaiset".

Ja jokainen meistä tuntee myös sen herkän srk-raiskaajan, HS:n esittelemän arvoisan "espoolaismiehen", joka kristinuskon harjoittamisen ohessa harjoitti väkisin makaamista satunnaisten nuorten naisten kanssa.

Ainakin minun mielestäni tällainen uutisointi siirtää vastuun ja rikosten julkisuustaakan syntyperäisille suomalaisille miehille, mikä ei liene totuuden mukaista ja moraalisesti oikein, eikä mielestäni kuulu hyvään journalismiin.

Oululaisen huuhaa-lehden, Kalevan, uutisointi "kansallispukuisista naisista" , jotka ryöstivät humalaisia miehiä täällä Oulussa, on tietenkin osoitus siitä, miten poliittisesti korrekti journalismi lähestyy uhkaavasti jo parodiaa.

Tomi kirjoitti...

Vieras, käsittääkseni poliisi voi antaa julkisuuteen aina epäilyn tuntomerkit.
Mutta nimen julkaisu epäilystä tai syytetystä on kyseenalaista.

Eräs Isä kirjoitti...

Kysymys oli siitä, mitä lehdissä julkaistaan, ei siitä, mitä PERIAATTEESSA saadaan lain mukaan julkaista.

Nykyinen suomalainen tyyli on kovin toispuoleista.

Tiedemies kirjoitti...

Singaporessa on tapana julkaista kuvat, nimet jne, jo ennen kuin oikeudenkäynti alkaa. Olen kuullut väitettävän, että tämä on synnyttänyt aika hyytävän takaisinkytkennän: Media on muutoin melko riippumaton, mutta tietenkin myötäilee poliittista eliittiä. Tämän se tekee, koska maassa on hyvin ankara kunnianloukkauslainsäädäntö. Tämä taas johtaa siihen, että lehti ei periaatteessa voisi julkaista epäiltyjen nimiä, ellei tuomio olisi varma. Tuomio kuitenkin on käytännössä varma kuvan julkaisemisen jälkeen, koska oikeuslaitos on vähemmän riippumaton ja altis poliittiselle painostukselle. Näin poliittinen eliitti ikäänkuin ostaa median hyvän tahdon.

En soisi tällaista järjestelyä Suomeen. Siksi en yksikäsitteisesti kyllä kannata sitä, että nimien ja kuvien julkaiseminen yleistyisi. En tietenkään tarkoita, että sitä olisi syytä varsinaisesti kieltää, mutta jotain hyytävää siinä on, koska ns. trial by media- on aivan todellinen ilmiö.

Olen Tomin kanssa samaa mieltä, eli näissä tapauksissa olisi syytä tuoda esille etninen tausta, jotta ihmisillä olisi edes oikeaa informaatiota, eikä johtopäätöksiä tarvitsisi tehdä.

Anonymiteetissä on vähän käänteinen kysymys. On jokaisen massamedian oma asia, salliiko se anonyymin kirjoittamisen vai ei. Se, että anonyymi kirjoittaminen ei ole sallittua, voidaan nähdä median yrityksenä ylläpitää uskottavuutta. Anonyymejä foorumeitahan on maailma väärällään, joten en oikein usko että anonyymiä kirjoittamista yleisesti voidaan kieltää. (Eikä tietenkään pitäisikään)

Valtamedialla on oma toimintatapansa, mutta meillä on nykyisin niin, että media pyörittää ja määrää, ja poliitikot ovat sille alisteisia. Medialla voi tietysti väittää olevan jotain säännönmukaista biasta (ja tässä onkin), mutta oikeastaan vielä suurempi ongelma kuin median bias, on sen faktinen valta. Virkamieskoneisto ja lainsäätäjät tottelevat mediaa ja nimenomaan niin, että kaikki yrittävät väistää tilannetta, jossa heitä voisi mitenkään implikoida jossain uutisoimisen arvoisessa negatiivisessa tapahtumassa. Tämä johtaa siihen, että kaikenlaisia asioita kielletään ja kontrolloidaan vimmatusti; todellinen syy ei ole halu holhota, vaan pelko joutumisesta median syntipukiksi.

Vasarahammer kirjoitti...

"...mutta oikeastaan vielä suurempi ongelma kuin median bias, on sen faktinen valta. Virkamieskoneisto ja lainsäätäjät tottelevat mediaa ja nimenomaan niin, että kaikki yrittävät väistää tilannetta, jossa heitä voisi mitenkään implikoida jossain uutisoimisen arvoisessa negatiivisessa tapahtumassa."

Minusta Tiedemies osui naulan kantaan tässä kommentissa. Pelko median hampaisiin joutumisesta sai esim. persujen eduskuntaryhmän johdon hätääntymään ja rankaisemaan syyttömiä taannoisessa "hihagatessa". Osa (väittäisin että suurin osa) persukansanedustajista suhtautuu mediaan pelonsekaisella kunnioituksella.

Myös Halla-aho mainitsi, miksi poliitikkojen blogit ovat pääsääntöisesti tylsiä ja mitäänsanomattomia. Näin vältytään joutumasta median hampaisiin.

Tomi kirjoitti...

Median valtaan on vaikea puuttua ilman, etta puututaan sananvapauteen.

Median valta heikkenee vasta, kun ihmiset eivat ota enaa median kirjoittelua niin tosissaan.

Tiedemies kirjoitti...

Median valtaan on vaikea puuttua ilman, etta puututaan sananvapauteen.

Tämä on yksi keskeinen ongelma suomalaisten keskustelukulttuurissa, ja tämä ongelma ei rajoitu poliittisen katsontakannan mukaan sen paremmin vasemmalle kuin oikeallekaan. Siis, se, että jokainen kriittinen huomio käsitetään aina pyrkimykseksi kontrolloida jotain ilmiötä keskusjohtoisesti.

Median valta heikkenee vasta, kun ihmiset eivat ota enaa median kirjoittelua niin tosissaan.

Juuri siitä kritiikissä on kyse. Sitä esitetään julkisesti juuri siksi, että ihmiset ymmärtäisivät ettei media puhu totta. Käytännössä koskaan.

En ole koskaan salaillut sitä, että pidän persujen varsinaista poliittista substanssia - paremman sanan puutteessa - lapsellisena. Mutta tämä aspekti on yksi, jossa persuilmiö kaikkine ympäröivine laineineen ja kohuineen, on lähes yksinomaan positiivinen. Se oli minusta sitä jo Halla-ahoilmiön alkuaikoina, ja sanoin sen jo silloin. Eli siis, se, miten tämä ilmiö paljastaa median vallankäytön ajamalla sen ylilyönteihin.

Minua nyrppii jotain persujen kiusaamista huomattavasti enemmän mediassa se piirre, että sen poliittinen painoarvo on suuri, vaikka median ainoa yhteinen linja tuntuu olevan, että toimittajat eivät kritisoi toisiaan. Yksi massamedia ei koskaan kritisoi tai arvostele toista, ja siksi käy niin, että kun yksikin toimittaja pääsee purkamaan patologista lähestyvää persuvihaansa, nekin jotka ovat tolkullisia, pysyvät "puolueettomina" -- eli törkeän puolueellisina koska tiedonvälityksen tarkoitus on välittää tietoa, ei toistella toistensa propagandaa.

Minusta siis ongelmana eivät ole yksittäiset "penaalit" tms toimittajat joilla on asennevammoja. Toimittajat ovat ihmisiä ja ihmisillä on asennevammoja. Minullakin on asennevamma persuja vastaan. Olisin jonkun TS:n jutuista ihan "who cares" mieltä, ellei Suomen mediassa vallitsisi tämä autoritäärinen kulttuuri, jossa toimittajat eivät kritisoi toisiaan.

Yksittäiset ilmentymät tästä ovat pelkästään oireita. Entisaikaan lehdet tunnustivat avoimesti väriä, eli niillä oli poliittinen linjaus. Silloin lehdet kritisoivat toisiaan edes silloin, kun ne tämän poliittisen agendan puitteissa olivat eri mieltä.

Nykyisin edes se ei ole mahdollista. Pahimmat aivopierut korkeintaan jätetään kopioimatta muihin lehtiin, mutta koskaan ei esitetä kritiikkiä. Tämä tarkoittaa, että tiedonvälityksen itseään korjaava luonne ei toimi. Onkin kuvaavaa, että aika-ajoin valtamediassa nousee esimerkiksi kirjoituksia joissa Wikipediaa haukutaan kun sieltä löytyy joku yksittäinen heikkotasoinen kirjoitus. Wikipedia on vanhan p****paperimedian kilpailija tietyssä mielessä, ja sitä ei suojele toimittaja- ja kustannusprofession yksinoikeus, joten se on vapaata riistaa.

Vika ei ole siinä että on huonoja toimittajia. Vika on siinä, että toimittajuus sinänsä on vääränlaista. Se kuuluu maailmaan, jota ei enää ole ollut kohta kymmeneen vuoteen.

Sinivihreä kirjoitti...

Pohdittuani asiaa tulin tulokseen, että poliittisella korrektiudella (=että peitellään ikäviä asioita kuten sitä että rikosten todennäköisyys on tietyillä ihmisryhmillä suurempi) on kuin onkin tietty tarkoituksensa, joka ei ole se että mitenkään väkisin haluttaisiin monikulttuurisuutta tai haluttaisiin mädättää suomalaista kulttuuria ;) Pähkinänkuoressa sitä harjoitetaan ilmeisesti siksi, että asioiden sanominen ääneen aiheuttaisi enemmän uusia ongelmia kuin ratkaisuja.

Nimittäin:
- jos halutaan varoittaa teinityttöjä potentiaalisista raiskaajaporukoista, voi ihan yhtä hyvin varoittaa ylipäänsä poikajengeistä, eikä siis vain maahanmuuttajien sellaisista. Kukaan ei kärsi tappiota siitä, jos tytöt tulevat varoneeksi myös kantasuomalaisten poikien jengejä, tuskin nämä itsekään.
- jos halutaan aloittaa valistuskampanja raiskauksia vastaan, sen voi aivan hyvin kohdistaa kaikkiin nuoriin eikä vain maahanmuuttajiin. Kohdistaminen vain mamuihin vain ärsyttäisi ja toisarvoistaisi heitä, eikä kampanja ehkä toimisi kovinkaan hyvin, tai ehkä se toimisi mutta saisi aikaan uusia turhautumisongelmia ja ilmapiirin kiristymistä ryhmien välille (mamut ryhtyisivät väkivaltaisiksi muualla ja kasut ehkä heitä vastaan).

Ehkä poliittisen korrektiuden hylkääminen palvelisi lopulta vain niiden asiaa, jotka haluavat lopettaa maahanmuuton kokonaan (tietyistä maista). Silloinhan nuo korkeammat rikollisuusriskit ovat selvä argumentti maahanmuuton haitallisuudesta. Sitävastoin me, jotka haluamme liberaalia maahanmuuttopolitiikkaa mutta maassa maan tavalla elämistä, se ei ole yhtä suuri ongelma. Enemmänkin ärsyttää se, että matemaattisia totuuksia vääristellään.

Tiedemies kirjoitti...

Sinivihreä: Vaikka tarkoituksesi on hyvä, ja hyvä tarkoitus näkyy viestistäsi, käytät vääriä argumentteja, ja se on haitaksi esittämällesi asialle.

jos halutaan varoittaa teinityttöjä potentiaalisista raiskaajaporukoista, voi ihan yhtä hyvin varoittaa ylipäänsä poikajengeistä, eikä siis vain maahanmuuttajien sellaisista. Kukaan ei kärsi tappiota siitä, jos tytöt tulevat varoneeksi myös kantasuomalaisten poikien jengejä, tuskin nämä itsekään.

Tämä ei ole totta. Riskiarvioinnin luotettavuus on hyvin olennainen osa sitä, miten tosissaan nuori ottaa riskiarvion. Kärjistän: jos suomalaisille toitotetaan, että on rasismia (ja siten väärin) profiloida maahanmuuttajajengi suuremmaksi riskiksi, niin nuori paitsi yliarvioi muihin liittyvät riskit (mikä ei ole ongelma) myös aliarvioi maahanmuuttajiin liittyvät riskit (mikä on ongelma).

Suomalaiset nuoret miehet kyllä tekevät raiskauksia, mutta tekotapa on täysin toisenlainen. Tyttöjen kannattaa varoa sammumasta suomalaisen nuoren miehen lähistöllä, erityisesti jos tämä on jonkin sortin urheilija tms. Sensijaan porukka suomalaisia nuoria miehiä on paljon turvallisempi kuin yksittäinen suomalainen nuori mies.

jos halutaan aloittaa valistuskampanja raiskauksia vastaan, sen voi aivan hyvin kohdistaa kaikkiin nuoriin eikä vain maahanmuuttajiin.

Suomalaisia nuoria ei ole mitään mieltä valistaa puskaraiskauksista, koska suomalaisnuoret eivät niitä juurikaan tee.

Maahanmuuttajanuori, erityisesti afrikkalainen, syyllistyy monikymmenkertaisesti todennäköisemmin ns puskaraiskaukseen, ja porukalla raiskaamista ei esiinny käytännössä laisinkaan suomalaisnuorten joukossa.

Suomalaisnuorten targetointi on siis aivan täydellistä resurssien haaskausta: Heitä on ehkä kymmenkertaisesti maahanmuuttajiin verrattuna, mutta he eivät käytännössä tee näitä rikoksia lainkaan. Suomalaisnuoren tekemä raiskaus on käytännössä aina sellainen, että molemmat ovat juovuksissa ja tyttö sammuu. Poikkeuksia on, mutta niitä on todella vähän. Suomalaisista puskaraiskaajista suurin osa on aikuisia, ja hyvin häiriintyneitä. Aikuisten suomalaisten tekemistä raiskauksista melkein kaikki kohdistuvat omaan kumppaniin tai entiseen kumppaniin.

Nämä ovat myös matemaattisia tosiasioita. Siis toistan: Kantasuomalaiset nuoret (13-17v) eivät tee puskaraiskauksia kuin aivan äärimmäisen harvoin, ja porukalla vielä harvemmin, käytännössä eivät lainkaan. Ne ovat tässä ikäryhmässä täysin tuontitavaraa. Tämä on niin ilmeinen tosiasia, että niinkauan kun tätä ei saa sanoa ääneen "poliittisen korrektiuden" vuoksi, näiden maahanmuuttokriittisten suosio kasvaa.

Kumitonttu kirjoitti...

Minusta on pohjimmiltaan toissijaista pohtia raiskaajien määrää ja syntyperää. Se on nyt valikoitunut osaksi laajempaa keskustelua, jossa yhteiskunnalliset valtaideologiat (liberalismi, konservatismi ja sosialismi) kamppailevat näkyvyydestä.

Pohjimmiltaan ongelma on siis yhteiskunnallisen kehityksen suunnasta. Liberaaleille maahanmuutto ei ole hyvä tai huono asia itsessään. Tärkeää on sen tuottama lisäys tai vähennys yksilönvapauksien kannalta.

Konservatiiveille maahanmuutto edustaa uhkaa, joka mahdollisesti katkaisee pitkän yhteiskunnallisen kehityskaaren, jonka keskeiset tekijät ovat kansallisuusaate (koti, uskonto ja isänmaa). Maahanmuutto on positiivista, jos se tukee näitä tavoitteita, muuten negatiivista.

Sosialistit näkevät maahanmuuton osana suurta maailmanvallankumousta, jossa lähtökohtaisesti köyhät maahanmuuttajat antavat polttoainetta antikapitalistiseen ja antiamerikkalaiseen ajatteluun. Heille maahanmuuton ongelmista suurin on asia on resurssien kohdentaminen, tukien ja valtion roolin kasvattaminen, kotouttaminen ja lapsenuskoisesti myös "erilaisuuden hyväksyminen".

Sinivihreä kirjoitti...

Kiitos Tiedemiehelle vastakommentista. Ymmärrän täysin pointtisi... mutta mitä sinä sitten tarjoaisit ratkaisuksi ongelmaan? Pitääkö siis vain ihan pokkana korostaa, että tietyt maahanmuuttajaryhmät ovat se vaarallisin raiskausten kannalta? Onnistutaanko ehkäisemään tästä ”kohdentamisesta” seuraava turhautuminen ja levottomuus?

Minäkin ajattelin tuota, että voi olla rahan haaskausta kampanjoida kantasuomalaistenkin keskuudessa, mutta millä tavalla voitaisiin sekä ratkaista itse ongelma että tuudittaa maahanmuuttajat siihen uskoon, että he ovat tervetulleita ja siten ehkäistä heidän syrjäytymistä? Mikä se keino on mielestäsi, Tiedemies? En usko että panisit ihan kovan kovaa vastaan?

Ja Kumitonttu sitten... Erittäin mielenkiintoinen viesti, josta herää kysymyksiä. Muiden viestiesi perusteella et juurikaan pidä maahanmuutosta. Onko niin että vastustat sitä juuri tuon ”sosialismin” takia? Eli sinua eivät häiritse rikollisuus, kotoutuskustannukset, islamin nousu jne. sinänsä, vaan inhoat sitä että maahanmuutto palveleekin sosialismin asiaa enemmän kuin ”konservatismin”, tällaisten ”koko maailman väki yhdessä”, ”ei aina länsimaiden hegemoniaa”, ”tarvitsemme valtiota ratkaisemaan ongelmat”, ”maailman kaikki köyhät yhtykää” asenteiden kautta... Inhoat siis sosialismia niin paljon että kavahdat kaikkea, joka vain saattaakin olla juuri heidän agendallaan ja joka saattaa edistää heidän menestystään tulevaisuudessa? Tämä on vain kysymys...

Eli jos nyt lisääntynyt maahanmuutto palvelisikin konservatismin asiaa, eli suurin piirtein ”miesten ja naisten roolijako takaisin”, ”vahva pienyrittäjyys ja heikko valtio”, ”vahva perhe”, ”Jumalaa kuuluu pelätä”, ”homot takaisin kaappiin”... niin sinulle saattaisi tietynlainen maahanmuutto jopa kelvata, vai mitä?

Kumitonttu kirjoitti...

Inhoat siis sosialismia niin paljon että kavahdat kaikkea, joka vain saattaakin olla juuri heidän agendallaan ja joka saattaa edistää heidän menestystään tulevaisuudessa?

Kannatan maahanmuuttoa, jos se rapauttaa hyvinvointiyhteiskunnan, jota yksinkertaisuuden vuoksi kutsun tässä yhteydessä liberaaliksi fasismiksi. Pidän liberaalia fasismia suomalaiselle kulttuurille vaarallisempana kuin maahanmuuttoa. EU on valtava virhe, jonka perimmäinen tarkoitus on tukea ja ylläpitää "hyvinvointivaltioita".

Minusta on aivan se ja sama, mistä maasta raiskaajat tai muut rikolliset tulevat. En minä inhoa maahanmuuttoa tai maahanmuuttajia rikollisuuden takia. Aivan samalla tavalla minua vituttaa suomalaiset rikolliset. Tai tietyllä tavalla jopa enemmänkin, koska heillä pitäisi olla motiivi käyttäytyä reilusti muita suomalaisia kohtaan. Joltain arabilta tai serbiltä ei sitä noin lähtökohtaisesti tarvitse edes odottaa.

Hullua touhussa on se, että mamut otetaan tänne avosylin vastaan ja annetaan kansalaisuus kaupan päälle. Muinoin Suomen kansalaisuus oli kunnia-asia ja etu, jonka eteen piti tehdä töitä, jos sellaisen halusi. Nyt passi lätkäistään jokaiselle motiiveita kyselemättä. Ei se ihan niin pitäisi mennä.

Tiedemies kirjoitti...

En jaa tätä nihkeää suhtautumista EU:hun, itseasiassa voidaan ajatella, että olen tietyssä mielessä Kumiksen kanssa päinvastaista mieltä. EU:ssa on ongelmansa, mutta sen perimmäinen idea on täysin solidi: Päätökset on syytä tehdä sillä tasolla, jossa kustannukset ilmenevät. EU:n juuret ovat terästeollisuuden ja maatalouden tullijärjestelmien purkamisessa ja siinä, että kansalliset maataloustukiaiset pyrittiin saamaan kuriin.

Periaatteessa kun kaupankäyntiä pyritään harmonisoimaan eli pyritään eroon tulleista ja kansallisista tukiaisista, on mielekästä pyrkiä integroimaan muutenkin ne aspektit, jotka haittaavat kaupankäyntiä: poistamaan tullit, poistamaan valuuttariski, jne.

Projektissa on ongelmansa, mutta sen lähtökohdat ovat minusta oikeat. Hyvinvointivaltio on taas oikeastaan kansallinen projekti, EU:lla on sen kanssa lopulta hyvin vähän tekemistä. EU ei esimerkiksi säädä mitään sosiaaliturvasta tms, joten en oikein ymmärrä tätä kytköstä muutenkaan.

Vapaa liikkuminen tietysti tuottaa tiettyjä ongelmia erilaisten väliinputoajien kuten maahanmuuttajien kanssa. Tässäkin kansalliset elimet nyt ovat oikeastaan vähän miten ja kuten. Itse suhtaudun maahanmuuttoon etupäässä neutraalisti, sillä on kustannuksia ja hyötyjä. Ankeasti analysoiden voi sanoa, että aina sillä on hyötyjä niille jotka tulevat, ja joskus kustannuksia niille jotka täällä ovat. On lopulta sitten poliittinen kysymys, kuinka näihin kustannuksien ja hyötyjen jakautumiseen suhtaudutaan. Jos ajatellaan ns. hyvinvointivaltion toimintaedellytyksiä, niin sen kannalta humanitäärinen ja erityisesti köyhistä maista tapahtuva maahanmuutto yhdessä tiukan työlainsäädännön kanssa rasittaa sosiaaliturvajärjestelmää kaikkein eniten. Lisäksi se on epätarkoituksenmukaisinta lainkuuliaisuuden ja yhteiskunnan koheesion kannalta, mutta jos vastustaa hyvinvointivaltiota (itse en varsinaisesti vastusta, mutta pidän nykyistä mallia ylimitoitettuna), niin pitäisi periaatteessa olla täydellisen "no borders" idean kannalla kuten suomalainen vasemmisto: Maahan saa kyllä tulla sosiaaliturvaa nauttimaan, mutta missään nimessä ei saa tehdä töitä. Itse pidän tätä vähän typeränä lähestymistapana.

Muutenkaan en pidä rikkomista, riehumista, tms tuhoamista rakentavana, ihan noin loogisista syistä. Useimmat konservatiiveinä esiintyvät vastustavat humanitääristä maahanmuuttoa yhteiskunnallisen koheesion ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen argumenteilla, eli konservatiivit tuntuvat pääsääntöisesti kannattavan hyvinvointivaltiota. Ero näyttäisi pikemminkin selittyvän sillä, miten vakavana näitä ongelmia pidetään ja miten pessimistisesti näihin ilmiöihin suhtautuu. "Sosialistit" tuntuvat tyypillisesti yliarvioivan hyötyjä ja aliarvioivan kustannuksia, ja "konservatiivit" toisinpäin. Ero voi olla myös diskonttauksessa, en osaa sanoa, mutta en usko tähän koska yleensä vasemmisto diskonttaa rankemmin. Kyse voi olla myös konservatiivien riskiaversiosta (riskiaversiota voi jopa pitää tietyssä mielessä konservatismin määritelmänä) ja toisaalta sosialistien halusta ottaa riskiä muiden kustannuksella.