keskiviikkona, lokakuuta 19, 2011

Lieksan maine menossa?

Kun monikulttuuri kerran rantautuu paikkakunnalle, siitä on mahdotonta päästä eroon. Lieksalaiset ovat saaneet huomata, että valtion lahjukset ja SPR:n seireenilaulut eivät lopulta lämmitä vaan kansainvälistymisen seuraukset on kannettava itse.

Kun jokin aika sitten kirjoitin Lieksan kansainvälistymiskehityksestä, siteerasin Pohjois-Karjalan poliisilaitoksen päällikkö Kai Markkulaa, joka varoitti Lieksan kulkevan pahempaa polkua kuin Joensuu 1990-luvulla. Tuolloin skinheadien väkivaltaa seurasi valtava mediahysteria ja rasisminvastainen kynttiläkulkue. Sanottiin, että Joensuu menetti maineensa.

Uhkaus

En ymmärtänyt Markkulan lausuntoa, mutta viimeistään tämän uutisen jälkeen viesti ei jää epäselväksi. Uutisen mukaan Lieksan Tukipiste ry:n järjestämässä keskustelutilaisuudessa lieksalaismies oli ”käyttänyt panettelevia ja solvaavia ilmaisuja tummaihoisia kohtaan”. Tästä apulaispoliisipäällikkö Pentti Nurminen on käynnistänyt esitutkinnan. Markkulan lausunto oli siis uhkaus ja esitutkinta osoittaa, että poliisipäällikkö oli tosissaan.

Markkulan uhkaus oli osoitettu ensisijaisesti Lieksan kuntapäättäjille, jotka ovat esittäneet kriittisiä mielipiteitä kansainvälistymiskehityksestä. Näihin kuuluvat kunnanvaltuutetut Veijo Ikonen (kesk.) ja Eero Kärkkäinen (sd).

Kunnanvaltuutetut olivat ilmaisseet huolensa siitä, miten Lieksa kestää nopean kansainvälistymisen ja miten estetään maahanmuuttovastaisuuden lisääntyminen. Poliisipäällikkö Markkula kuitenkin vihjasi, että maahanmuuttovastaisuuden kasvu estetään parhaiten, jos herrat Ikonen ja Kärkkäinen pitävät suunsa kiinni.

Media lietsoo hysteriaa

Markkulaa ylistettiin jopa Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulla, jossa vastaava penaali väitti, että Lieksaa vaivaa rasismin tauti. Lääkkeeksi tautiin HS epäsuorasti tarjoaa lisää rahaa valtion kassasta. Päivää ennen pääkirjoitusta HS kirjoitti ison jutun Lieksasta ja päästi paikkakunnan somalit ääneen. Yksi haastatelluista sanoi HS:lle:

”Pelottaa erittäin paljon.”

Edellisenä viikonloppuna Lieksassa nähtiin puukkotappelu, jossa maahanmuuttajien ja paikallisten nuorten yhteenotossa puukotettiin kahta ihmistä. Toinen puukotetuista oli somali ja toinen kantaväestön edustaja. Tappelun aloittajasta ei ole tietoa, mutta media antaa ymmärtää, että kyseessä oli rasistinen rikos.

Lieksasta halutaan selvästi esimerkkitapaus, koska HS:n artikkeli väittää, että puolet Pohjois-Karjalan rasismirikoksista tehdään Lieksassa. Myös Etnisten suhteiden neuvottelukunta on huolissaan. Järjestön pääsihteeri Peter Kariukin mukaan Lieksa nostettiin esiin esimerkkitapauksena siitä, että varsinkin pienemmissä kunnissa negatiivinen ilmapiiri maahanmuuttoa ja maahanmuuttajia kohtaan saattaa kärjistyä:

”Lieksassa on ilmennyt ikäviä välikohtauksia keväällä ja kesällä. Alueella on myös ollut erilaisia poliittisia aloitteita, jotka ovat olleet neuvottelukunnan näkökulmasta huolestuttavia.”

Mitä Lieksan tilanne todellisuudessa osoittaa

Nyt ei eletä 1990-lukua, eli ihmiset eivät keskimäärin ole yhtä sinisilmäisiä monikulttuurin ja kansainvälistymisen seurausten suhteen kuin aiemmin. Nyt tiedetään jo, että pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden suuri määrä rasittaa pitkällä tähtäimellä kuntataloutta ja herättää närää niissä kantaväestön edustajissa, jotka kokevat tulokkaiden saavan liian suuria sosiaalietuuksia.

Paras lääke tähän olisi avoimuus, eli myös negatiivisista puolista kerrottaisiin rehellisesti. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden saamista sosiaalietuuksista tulisi kertoa kuten myös heidän todennäköisestä työllistymisestään. Näin ei kuitenkaan tehdä ilmeisesti siksi, että pakolaisille ja turvapaikanhakijoille ei muuten löytyisi sijoituspaikkoja. Mieluummin hehkutetaan, kuinka paljon ”voittoa” kunta saa ottamalla vastaan pakolaisia.

Kun mainospuheet eivät mene läpi, siirrytään uhkailuihin ja poliisitoimiin. Näin kansalaisille viestitetään, että heidän mielipiteillään ei ole merkitystä ja viranomainen tietää paremmin, millainen heidän elinympäristönsä pitää olla. Kansalaisen pitää vain olla hiljaa ja osallistua kustannuksiin.

Lieksan tilanteessa ovat vastuussa ne ihmiset, jotka halusivat pelastaa kaupungin omistaman vuokra-asuntoyhtiön asuttamalla niihin pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Nämä ihmiset eivät kuitenkaan koskaan joudu kantamaan vastuutaan vaan se jää lieksalaisille, jotka maakunnallisessa ja valtakunnallisessa mediassa leimataan rasisteiksi.

Valtiovalta todennäköisesti yrittää ratkaista ongelman tarjoamalla lisää rahaa kotouttamiseen. Lieksalaiset saavat luultavasti myös lisää kumbaya-iltoja, joissa he pääsevät kohtaamaan maahanmuuttajia. Ongelma kuitenkin katoaa siinä vaiheessa, kun maahanmuuttajat kyllästyvät Lieksaan ja muuttavat isojen kaupunkien lähiöihin. Median luoma maine rasistien asuttamasta pohjoiskarjalaisesta kaupungista tosin jää elämään ihmisten mieliin. Maahanmuuttoklusterin ulkopuolinen elinkeinoelämä tuskin vilkastuu, vaikka tämän artikkelin kuvitus näin antaisi ymmärtää.

13 kommenttia:

Gruvmor - Maria Olsdotter kirjoitti...

"Ongelma kuitenkin katoaa siinä vaiheessa, kun maahanmuuttajat kyllästyvät Lieksaan ja muuttavat isojen kaupunkien lähiöihin."

Ei katoa, sillä "pakolaisten" virta on ehtymätön, ja kun lähikaupungin vuokra-asunnot ovat täynnä ja niillä on pitkät jonot, juttu levähtää käsiin.

Vrt. erästä ruotsalaista, Lindesbergn pienen kaupungin lähistöllä sijaitsevaa pikkukylää nimeltä Stråssa, jossa asukkaita on n. 300 ja "turvapaikanhakijoita" n. 100. Siirtolaisvirasto väittää, että turvapaikkoja on vähennetty, mutta samaan aikaan useammat turvapaikan saaneista jäävät paikkakunnalle asumaan.

Turvattomuus lisääntyy koko ajan. Taviksia syytetään siitä, ettei kutsuta rikastajia kahville kotiin ja tutustuta lähemmin ja sitä rataa.

Rahaa tulee kyllä valtiolta kunnalle määräajan, mutta sehän on vähän kuin pissaisi housunsa talvipakkasella. Lämmittäähän se vähän aikaa mutta pitemmän päälle jäätyvät sekä pöksyt että kroppa. Raha ei tunnetusti kaikkia ongelmia ratkaise, vaikka sitä jaeltaisiin jatkuvasti.

http://www.youtube.com/watch?v=XwdllPRymQY
http://www.youtube.com/watch?v=jmJgle-DQVY
http://gruvmor.wordpress.com/

Vasarahammer kirjoitti...

Katsoin molempia videoita vähän alusta ja Stråssan tarina muistuttaa Lieksan vastaavaa aika lailla. Lieksalaisten kannattaisi kyllä katsoa nuo videot ja miettiä sen jälkeen paikkakunnan tulevaisuutta.

Ruotsissa maahanmuuttoklusteri on tietysti suurempi ja sillä on pidemmät perinteet. Ikävää on nähdä, että paikkakunnan asukkaiden mielipiteistä ei sielläkään kukaan viranomainen piittaa.

"Raha ei tunnetusti kaikkia ongelmia ratkaise, vaikka sitä jaeltaisiin jatkuvasti."

Ei ratkaisekaan mutta se on valtion tapa yrittää ratkaisua. Ilman tulijavirtojen patoamista ongelmat vain pahenevat.

Kumitonttu kirjoitti...

Panettelevia ja solvaavia ilmaisuja keskustelutilaisuudessa... Tästä se lähtee. Seuraavaksi nuoret saavat ilmaisen opiskelupaikan, jos antavat ilmi vanhempansa vääristä mielipiteistään.

Yrjöperskeles kirjoitti...

Huomattavaa on sinänsä, että kriittisiä ääniä tuli myös kepun ja sdp:n suunnalta. En usko, että noitten puolueitten kenttäväellä olisi pää yhtä lailla pilvissä kuin puolueittensa johdolla.

Anonyymi kirjoitti...

Joutuuko lieksalaiset odottamaan kunnallisvaaleihin asti ennen kuin tuohon saadaan joku korjaus aikaan?

Pohjoiskarjalaisille ei ole kelvannut uraanikaivos vaan piti laittaa pakolaiskeskus. Mahdetaanko siellä olla nyt katumapäällä? Olisivat vaan mieluummin perustaneet uraanikaivoksen kuin pakolaiskeskuksen. Uraanikaivos toisi kunnollisia työpaikkoja ja pitempiaikaisia verotuloja.

Enemmistövaltuutettu kirjoitti...

Lieksan nimi tulee piirtymään ikiajoiksi yleismaailmallisen monumentaalisen monumentin kivijalkaan, johon on kaiverrettu kaikkien toiseudenvastaisten yhteisöjen nimet.

Monumentaalinen monumentti pystytetään Suomen Imaamineuvoston ja Demlan yhdessä määrittelemään paikkaan Sharia-aukiolla (ent. Senaatintori).

Monumentin paljastustilaisuuden poissaolijoilta edellytetään Mika Illmannin kirjallista hyväksyntää. Jos sellaista ei löydy, asianomainen joudutaan ohjaamaan Kalasataman Tuija Marx-opiston uudelleenkoulutusleirille. Ilmoittautuminen rehtori Hämeen-Anttilalle. Pommien kuljettaminen turbaanissa ei automaattisesti takaa paikkaa jatko-opiskeluun.

Tiedemies kirjoitti...

Itse ilmiöstä en viitsi sanoa mitään, mutta yhtä asiaa ihmettelen. Jos kerran pakolaisia sijoitetaan johonkin kaupunkiin, mikä näissä turbaanifestivaaleissa ja kumbaya-illoissa lopulta on niin negatiivista?

En kiistä sitä, etteivätkö ne olisi vähän imeliä ja ehkä lapsellisiakin, mutta erityisesti pienemmillä paikkakunnilla ne antavat kyllä ihan oikean mahdollisuuden tutustua niihin toisiin ihmisiin ja vähentää epäluuloa. Suurten kaupunkien lähiöissä tätä mahdollisuutta ei juuri ole.

Vasarahammer kirjoitti...

"mikä näissä turbaanifestivaaleissa ja kumbaya-illoissa lopulta on niin negatiivista?"

Ne vaikuttavat ainoastaan valmiiksi "kansainvälisyyteen" myönteisesti suhtautuviin. Eli niiden teho on marginaalinen, jos halutaan poistaa kielteisiä asenteita maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä.

Gruvmor - Maria Olsdotter kirjoitti...

"mikä näissä turbaanifestivaaleissa ja kumbaya-illoissa lopulta on niin negatiivista?"

Nyt mulla vähän pimahti, joten tässä tulee:

Siis tarkoitatko, että ne jotenkin korvaisivat "värikkyydellään" esim. sen, että minä en enää lainkaan uskalla mennä ulos yksin? En viitsi ruveta kertomaan ikävistä häiriöjutuista. En kuitenkaan halua ottaa riskiä. Arkipäivää ja vapaa-aikaa melkoisesti rajoittava tekijä.

Siirtolaisvirasto ei itse asiassa lainkaan tiedä, keitä se tänne sijoittelee. 95 % Ruotsiin tulevista on heittänyt henkkarit pois tai piilottanut ne. Suurin osa saapuu maahan salakuljettajien avustamana maksettuaan nipun seteleitä. Hintaan sisältyy valmiita nyyhkykertomuksia, joiden avulla helpoiten saa pysyvän oleskeluluvan. Kyllä se kannattaa, kun sitten voi vaatia sukulaiset perässä.

Kukaan ei katso noiden ihmisten perään myöskään. On epämukavaa, kun näkee, miten "turvapaikanhakijat" vetävät puoleensa laumoittain maanmiehiä ja asuntoja pidetään jonkinlaisina kätevinä majapaikkoina, joista voidaan tehdä kartoitusmatkoja ja käydä huumekauppaa. Saa kuulla, että "soita poliisille", mutta ei poliisi ole kiinnostunut kurkkaamaan ja vahtimaan tänne kymmenien kilsojen taakse jotain mustalaissakkia, joka tekee sitä mitä se aina on tehnyt joka puolella Eurooppaa. Poliisi tulee, jos on kyseessä vähintään pahoinpitely yms. Jos silloinkaan.

Juhliin ohjelmaa järjestävät tuskin edes ovat samaa porukkaa kuin ne, joita meikä tapaa arkipäivässään täällä syrjäkylällä (kirjaimellisesti). Mitä hyödyttäisi, jos tutustuisin lähemmin johonkin kivaan kurditanssijattareen? Lakkaisin pelkäämästä ja menisin peloistanikin huolimatta ulos yksin ja tulisin jonkun afrikkalaisen häiritsemäksi? Kumpikohan "epäluulo" siinä toteutuisi?

Gruvmor - Maria Olsdotter kirjoitti...

jatkoa edelliseen

Festivaalit vaikuttavat sitä lapsellisemmilta, mitä enemmän niitä tuputetaan meille, jotka omin silmin näemme, miten tänne tuotetut ihmiset käyttävät yhteiskuntaa hyväkseen, eivätkä sitten millään opi kieltä ja sitä kautta "pysty" sopeutumaan piirun vertaa länsimaiseen kulttuuriin. Saati että hankkisivat ammatin ja töitä ja toimeentulon.

Suuri sossujohtaja Mona Sahlin vaatii vähän väliä ihan avoimesti, että ruotsalaisten täytyy sopeutua niihin, joita tänne tulee. Mamujen ei tarvitse lainkaan vaivautua. Heille myös keksitään erityisiä tekosyitä, minkä vuoksi heidän ei tarvitse osata kieltä(kään). Sahlinska ei viitsi kertoa, mihin kulttuuriin näistä kaikista meidän pitää sopeutua. Kun tänne tulee porukkaa sadasta maasta. Tai tarkoittaako hän vain yleisesti ja yksinkertaisesti, että meidän täytyy mutisematta hyväksyä esim. lisääntynyt rikollisuus ja rikosten lisääntynyt väkivaltaisuus? Kun nyt on sitten niin värikästä, jee.

Juhlahumujen järjestäminen vain entisestään ärsyttää, ei lähennä ihmisryhmiä toisiinsa. Ottaa todella pannuun, kun kansallispäivänä tai juhannusaattona haluaisi juhlia skandinaaviseen, perinteiseen tapaan, mutta silloinkin meille tuputetaan afrikkalaista, kurdilaista tai arabialaista tanssia ja rummunpaukutusta. Ruotsin omaa kansallislaulua saa tuskin esittää, se kun on "rasistinen". Isänmaallinen ei saa olla, hyi hyi. Natsikortti heiluu. Mamut sen sijaan saavat olla miten nationalistisia tahansa. Eikö ole kummaa?

Meiltä viedään oma identiteetti haukkumalla suvaitsemattomiksi ja epäluuloisiksi ja ahdasmielisiksi. Samaan aikaan oikein korostetaan, miten mamujen pitää tismalleen saada pitää oma kulttuurinsa. (Häpeämurhistä ym. kielteisistä ei inahdetakaan siinä vaiheessa.) Työpaikoilla pitää myös järjestää olot mamujen tottumusten mukaan, ettei vain astuta munankuoria rikki. Kaiken a&o.

Sellainen tekee vähän katkeraksi. Me kuitenkin heille olemme tarjonneet hyvän elämän mahdollisuuden ja kustannamme heidän koko elämänsä. Täällä asuu ihmisiä, jotka eivät ole vaivautuneet opettelemaan ruotsia parinkymmenen vuoden jälkeenkään. Ja meidän pitäisi vain sääliä ja syytää lisää rahaa mamujen omiin yhdistyksiin, että he voivat vielä lisää eristäytyä. Sillähän tietty ongelmat ratkeaa, vai mitä.

En tiedä, mitä engl 'ranting' olisi suomeksi, vaahtoamista kai, mutta tällä kertaa saatte luvan sallia sen minulle. On ollut rankka päivä.

Vasarahammer kirjoitti...

Kiitos, Gruvmor, valaisevista kommenteista.

Stråssa on pieni parin sadan asukkaan entinen kaivoskylä Lisebergin kunnassa Bergslagenin alueella hieman yli 60 kilometria Örebrosta pohjoiseen.

Ilmeisesti kaivostoiminnan hiipumisen takia kunnassa on paljon tyhjiä asuntoja, joihin Ruotsin maahanmuuttovirasto Migrationsverket iski silmänsä, kun se halusi kuntapaikkoja "uudisraivaajille" (nimitys, jota Keskustan entinen pj Maud Olofsson käytti maahanmuuttajista).

Täytyy tehdä vielä erillinen postaus tästä kylästä, kunhan aikaa löytyy.

Vasarahammer kirjoitti...

Edit: Korjaus Lindesberg, ei Liseberg.

Asko Saura kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.