Veteraanijournalisti taas Israelin kimpussa

Eläkkeellä oleva Helsingin Sanomien entinen pääkirjoitustoimittaja ja nykyinen riippumaton kolumnisti Olli Kivinen iskee taas veistä Israelin kylkeen. HS:n pääkirjoitussivulla Kivinen väittää, että Israelin ystävillä on syytä huoleen.

Kivinen ei arvostele Israelia ensimmäistä kertaa.Gazan sodan aikoihin hän väitti, että Gazassa tuhotaan gettoja. Myöhemmin hän uskotteli valtakunnan päälehden lukijoille, että Israelin ja palestiinalaisten konflikti on avain koko Lähi-idän kriisiin.

Kivisen ajattelun heikkoudet

Todettakoon, että Kivisen ajattelu edustaa valtavirtaa, eli suurin osa suomalaisista vasemmistoliberaaleista niin mediassa kuin akateemisessa maailmassa ajattelee samalla tavalla. Vain Israelin joustamattomuus ja voimankäyttö ovat Lähi-idän rauhan esteenä. Palestiinalaiset, ympäröivät arabimaat ja muut muslimimaat ovat vain sivustakatsojia ja tahdottomia robotteja, jotka lähinnä reagoivat Israelin toimiin.

Kivinen toistaa vasemmistomedian mantraa ja liioittelee jihad-laivuetta vastaan tehdyn iskun vaikutuksia:

”Käsittämätön teko kansainvälisillä vesillä satoi suoraan arkkivihollisen Hamasin laariin, rasitti suhteita ystäviin ja nosti Gazan saarron pysyvästi parrasvaloihin. Saarron lopettamisen aika on edessä. Gazasta on muodostunut vuotava avohaava Israelin kylkeen. ”

Laivueen järjestäjät luultavasti pyrkivät saamaan aikaan juuri tuollaisen reaktion. Kivisen kohdalla asenne tosin oli jo valmiiksi kohdallaan, kuten aiemmista kirjoituksista käy ilmi. Suomalaismedia, kuten Kivisellekin palkkaa kolumneista maksava Helsingin Sanomat, vain syö omaa uskottavuuttaan yksipuolisella raportoinnillaan. Gazan saarto ei häviä mihinkään, koska Hamas pitää edelleen valtaa Gazan kaistaleella. Ystävällismielisestä Turkista ei tullut Israelin vihollista, vaan pääministeri Erdoganin AK-puolue on islamistinen ja sen kannattajat vihaavat juutalaisia.

Kivinen kertaa vakiintuneet klisheet tunnontarkasti. Israel on sotilaallisesti ylivoimainen, toimii ”uhmakkaasti omin päin” muista piittaamatta ja kieltäytyy kansainvälisistä tutkimuksista. Diplomaattisella tasolla Israel onkin alakynnessä, koska Euroopassa muslimimaiden ja kasvavan muslimivähemmistön ääntä kuunnellaan tarkasti. Yhdysvalloissa on lisäksi vallassa Barack Obaman johtama vasemmistolainen hallinto, joka suhtautuu Israeliin valinpitämättömästi ja jopa tylysti.

Kansainväliset järjestöt YK:n johdolla eivät koskaan ole onnistuneet missään Lähi-idän alueella sinä aikana, kun ne ovat alueella toimineet. Islamilaisten maiden ääni kuuluu siksi selvästi YK:n edustajien kannanotoissa, että Israel ei voi pitää järjestön toimintaa reiluna sitä kohtaan. Siksi Israel ei suhtaudu myötämielisesti YK:n johtamiin tutkimusryhmiin.

Valtamedia niin Suomessa kuin muuallakin läntisessä maailmassa raportoi Israelin ja Hizbollahin konfliktista yksipuolisesti ja jäi kiinni suoranaisesta vääristelystä. Gazan konfliktin aikana media ei edes yrittänyt ymmärtää Israelin toimia vaan pönkitti palestiinalaisten uhristatusta parhaansa mukaan.

Kivinen myös käyttää Israelin vasemmistoa hyväkseen maalatakseen kuvaa mielipuolisesta Israelin johdosta. Esimerkeiksi kelpaavat niin kirjailija Amos Oz kuin Haaretz-lehden kolumnisti Jossi Sarid. Näiden kahden lausuntoja ei kuitenkaan ole tarkoitettu Kivisen keppihevoseksi, vaan ne on häpeämättömästi irrotettu asiayhteydestään.

Israelin tukijat hurmahenkisiä idiootteja

Kivinen myös ymmärtää tahallaan väärin tuen Israelin valtiolle ja leimaa Israelin ystävät hurmahenkisiksi idiooteiksi. Omalta kohdaltani voin sanoa, että hyväksyn Israelin oikeuden olla olemassa ja puolustaa itseään. Gazan saarto on sotilastoimi Hamasia vastaan ja sitä pidetään yllä estämällä laivojen kulku Gazan satamiin tarvittaessa voimakeinoin. Saarron tarkoituksena on estää Hamas-järjestöä hankkimasta aseita tai niiden valmistukseen käytettäviä välineitä. Aseilla Hamas-järjestö hyökkää lähinnä israelilaisten siviilien kimppuun esimerkiksi valmistamalla ja ampumalla raketteja.

Tietysti voi aina spekuloida, olisiko Israelin kannattanut toimia toisin. Ehkä Israelin olisi kannattanut päästää jihad-laivue ankkuroitumaan Gazan satamaan. Israelin vihollisten silmissä tämä olisi tulkittu heikkouden merkiksi, ja ”avustuslaivojen” määrä luultavasti lisääntyisi tätä kautta. Samalla Gazaa hallitsevan Hamas-järjestön mahdollisuudet hankkia aseita ja rahoitusta paranisivat, jolloin heidän olisi helpompaa tehdä iskuja Israelia vastaan. Sotilaallisesti on siis järkevämpää pitää yllä saartoa kuin sallia propagandalaivan vapaa kulku Gazan satamaan pelkästään siksi, että sen avulla saataisiin vasemmistojournalistit hetkeksi hiljennettyä.

Kivistä selvästi vaivaa se, että kaikki eivät liity median johtamaan yksipuoliseen moralisointiin, jossa Israelia arvostellaan eri mittatikulla kuin palestiinalaisia ja heidän tukijoitansa:

”Ulkopuolisen mielestä on outoa, että suomalaisten uskovaisten keskusteluissa ei ole liiemmin näkynyt maallista pohdiskelua siitä, onko Israelin nykyisen oikeistohallituksen kaikkien toimien ymmärtäminen todellisuudessa Israelin edun vastaista.”

Ulkopuolisena minä ihmettelen journalistien vähäistä kykyä analysoida konfliktin perussyitä ja kyseenalaistaa omia ulkoa opittuja mantrojaan. Hamasin fanatismi on osoitus epätoivosta. Gaza on avovankila ja siellä kasvaa uusia soturisukupolvia. Käyttäytymällä siivosti Israel mukamas vähentäisi radikaalin islamin kannatusta.

Kivinen ja hänen kaltaisensa eivät kuitenkaan ymmärrä Oslon epäonnistuneen rauhanprosessin merkitystä. Se osoitti ensinnäkin, että palestiinalaisilla ei ole todellista halua rauhaan eikä kykyä kompromisseihin, ja toiseksi, että myönnytyksillä Israel kerjää vain lisää terrori-iskuja. Edesmennyt Jasser Arafat ei ollut mikään Nelson Mandela, vaikka moni vasemmistolainen hänestä sellaista toivoi.