Interaktiivinen turvallisuus

Ruotsalaisissa ja norjalaisissa blogeissa on havahduttu median uutiskommentointien sensurointiin. Kun asiaa tutkittiin tarkemmin, havaittiin, että monet mediat kuten Aftonbladet, Dagens Nyheter, Expressen ja Göteborgs Posten Ruotsissa ovat ulkoistaneet uutiskeskustelujensa moderoinnin yritykselle, jonka nimi Interaktiv Säkerhet on kuin suoraan agenttifilmistä.

Ratkaisu uutiskeskustelujen kaaokseen

Mahdollisuus kommentoida uutisia on varsin tuore ilmiö. Ennen internet-aikaa tiedotusvälineet päästivät vain harvat ja valitut kirjoitukset yleisönosastoonsa. Nykyisin kuka tahansa voi kommentoida mitä tahansa uutista. Koska kommentointi on äärimmäisen helppoa, keskustelujen moderointi vaatii paljon henkilökuntaa. Siksi ulkoistaminen asiansa osaavalle moderointifirmalle voi tuntua hyvältä ajatukselta.

Interaktiv Säkerhet AB:lla on myös suomenkieliset sivut, joissa se kertoo itsestään vähän kömpelösti:

”Kotisivujen vierailijoiden tuottaman aineiston huolimaton valvominen voi aiheuttaa yrityksellenne laillisia, taloudellisia ja moraalisia vaikeuksia. Vuorovaikutteisten palvelujen ongelmina ovat muun muassa rasistiset kirjoitukset, panettelu, kiusaaminen ja tekijänoikeus kysymykset. Myöskin lapsipornografiaa on levitetty valvomattomien interaktiivisten palveluiden kautta.”

”Interaktiv Säkerhet tarjoaa sinulle kustannustehokkaan valvontapalvelun, joka tarkistaa kotisivujen kävijöiden toimittaman materiaalin seitsemänä päivänä viikossa, illat mukaan lukien, ympäri vuoden.”

Ensimmäinen kappale kuulostaa hyvältä mutta toisessa kappaleessa sana ”kustannustehokas” herättää epäilyksiä. Voiko ”kustannustehokas” palvelu olla laadukas vai johtaako se myös asiallisten mielipiteiden sensurointiin? Interaktiv Säkerhet väittää, että sen henkilökunta osallistuu jatkuvaan koulutukseen journalistien jatkokoulutusinstituutin kanssa.

Pian ehkä Suomessakin saadaan tietää, mitä interaktiivinen turvallisuus tarkoittaa. Oikeusministeriössä valmisteilla oleva laki lisää keskustelupalstan ylläpitäjän vastuuta käyttäjien tuottamasta sisällöstä, mikä ei voi olla näkymättä Interaktiv Säkerhetin tarjoamien palveluiden kysynnässä. Siksi ei ole yllätys, että tämä Varbergissa sijaitseva firma hakee suomea osaavia työntekijöitä.

Käytäntö

Varsinaiset häiriköt ovat asia erikseen, mutta tavallinen ihminen yleensä tietää, milloin hän ylittää sallitun ja kielletyn välisen rajan. Siksi monet reagoivat voimakkaasti, jos heidän asiallinen ja perusteltu mielipiteensä sensuroidaan.

Luonnollisesti poliittisesti arkaluontoiset aiheet joutuvat muita tarkempaan syyniin. Merit Wagerin blogin lukija yritti saada mielipidettään julki Dagens Nyheterin keskustelupalstalla. Mielipide sensuroitiin ja kirjoittaja kommentoi vihaiseen sävyyn:

”Kirjoitin kommentin artikkeliin asuntoalueiden segregoitumisesta. Kommentissani kerroin lyhyesti, että Ruotsindemokraatit saavat paljon ääniä, jos valtapuolueet eivät uskalla keskustella maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista, kuten asuntopulasta ja työpaikkojen vähyydestä.”

Kirjoittaja myös väitti, että hänen kommentissaan ei ollut mitään rasistista. Hän on hyvin koulutettu ja hänellä on maahanmuuttajia työtovereina eli hän ei mielestään mahtunut punaniskarasistin stereotypiaan.

”...Meillä on tässä maassa pitkä paino- ja mielipiteenvapauden perinne. Tänään sanomalehdet harjoittavat sensuuria. Miksikään muuksi sitä ei voi kutsua. Se ei ole Dagens Nyheterin kaltaiselle lehdelle sopivaa. Herbert Tingsten [DN:n päätoimittaja 1946-59] kääntyy haudassaan.”

Keskustelupalstojen rankka moderointi on tuttua myös Suomessa. Helsingin Sanomien tiukka linja johti Varjohesarin perustamiseen. Kyseisen blogin toiminta on sittemmin hiipunut osittain sensuurin höllentymisen takia ja osittain siksi, että ns. maahanmuuttokriittiset mielipiteet ovat Suomessa saaneet asiallista käsittelyä myös valtamediassa.

Toimittajien mukavuusalue ja ”kusirännit”

Voi vain kuvitella, millainen järkytys sensuroimaton kansalaismielipide on ollut lehtiin kirjoittaville toimittajille. Edistykselliset ja omasta mielestään hyvän puolella pahaa vastaan olevat journalistit ovat joutuneet huomaamaan, että heidän poliittisesti korrektit, vasemmalle kallellaan olevat mielipiteensä eivät saakaan osakseen pelkkää hyväksyvää hymistelyä.

Toimittaja ei olisi toimittaja, jos hän ei lähtökohtaisesti pitäisi itseään lukijoitaan parempana. Dagens Nyheterin kulttuuritoimittaja Maria Schottenius kirjoitti ”kusiränneistä”:

”Yksi aikamme unelmista on interaktiivisuus.Mielipiteitä pitää vaihtaa. Käydä keskustelua. Me tiedotusvälineissä luulimme, että kommentointi artikkeleiden yhteydessä näyttelisi tärkeää demokraattista roolia.”

”Mitä saimme? Kusirännejä. Puolirasisteja, jotka kommentoivat epämiellyttävään sävyyn eri henkilöitä ja pitävät mielenkiintoiset keskustelijat poissa.”

Paljon on Suomessakin moitittu ns. maahanmuuttokriitikoita, jotka täyttävät artikkeleiden keskustelusivut omilla mielipiteillään. On jopa väitetty, että toiminta olisi suunniteltua ja johdettua. Nimimerkki ”Svensk Tant” (ruotsalainen täti) kuitenkin kertoo norjalaisen blogin kommenttiosastolla Marialle, mistä oikeasti on kyse:

”Sinä ja kollegasi valtamedian kulttuurieliitissä levitätte vuodesta toiseen pölyisiä marxismi-leninismin oppeja ja teette parhaanne vaientaaksenne ne, jotka ovat eri mieltä. Mielipidekonformismia ruotsalaisessa mediassa voi verrata vain Pohjois-Koreaan.”

”Ne, jotka ovat eri mieltä establishmentin kanssa aiheista, kuten taide, sukupuoliteoriat ja maahanmuuttopolitiikka muutaman nimetäkseni, vaietaan pois keskustelusta ja ajetaan ei-kenenkään -maalle.”

Toimittajat ovat internetin myötä menettäneet portinvartijan roolinsa ja joutuneet alistumaan samanlaiselle arvostelulle kuin muutkin. Valitettavan usein toimittaja ei kestä tätä, ja siitä johtuvat puheet puolirasisteista ja kusiränneistä. Siksi tarvitaan Interaktiv Säkerhetin palveluita.

Sattumoisin Interaktiv Säkerhet AB:n toimitusjohtaja Vilhelm Schottenius (vuositulot 30 miljoonaa kruunua) on edellä mainitun Marian veli. Yrityksen omistaa sadan prosentin osuudella Körberg Schottenius Partners. Leninistinen sensuuri siis kannattaa myös taloudellisesti. (via)