torstaina, tammikuuta 22, 2009

Ohjattu demokratia 2

Kun oikeusministeri Tuija Braxin ehdotus kunnanvaltuustojen puheenjohtajien koulutuksesta vihapuheiden varalta ei ottanut tuulta alleen, moni odotti asian hiljalleen hautautuvan. Näin ei kuitenkaan käynyt vaan Brax ulkoisti likaisen työn Demla-toverilleen vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpäälle. Toisin kuin Brax Suurpää ei ole poliittisessa vastuussa toiminnastaan vaan valtion virkamies.

Suurpää vaati tänä aamuna radiossa (alkaa noin 40 min 30 s kohdalla) puolueita kouluttamaan luottamushenkilöitään rasisminvastaiseen toimintaan. Kaikki eurooppalaiset puolueet allekirjoittivat vuonna 1998 rasisminvastaisen peruskirjan. Moni äänestäjä ei kuitenkaan tiedä, mistä tässä rasisminvastaisessa peruskirjassa on kyse. Ainakin itselleni asiakirja oli täysin tuntematon. Englanninkielinen teksti löytyy kuitenkin Vähemmistövaltuutetun kotisivuilta.

Eurooppalainen rasisminvastainen peruskirja

Itse teksti on tyypillistä ihmisoikeusjargonia ja vaikuttaa lähinnä juhlavalta julkilausumalta, jollaisia ilmeisesti tehdään aina silloin tällöin hyvän asian puolesta. Kulttuuriministeri Stefan Wallinin esitys puolueiden yhteisestä julkilausumasta on siis tarpeeton, koska sellainen on jo tehty vuonna 1998. Wallin tuskin itsekään tiesi peruskirjasta lausuntoa antaessaan. Ainakaan hän ei tiennyt mitään Matti Rossin menneisyydestä, kun hän myönsi tälle valtionpalkinnon.

Teksti sinänsä ei ole laillisesti sitova, mutta sieltä löytyy ainakin yksi arveluttava kohta, jonka mukaan puolueet sitoutuvat seuraavaan (kursivointi allekirjoittaneen):

” To refuse to display, to publish or to have published, to distribute or to endorse in any way views and positions which stir up or invite, or may reasonable be expected to stir up or to invite prejudices, hostility or division between people of different ethnic or national origins or religious beliefs, and to deal firmly with any racist sentiments and behaviour within its own ranks.”

Tiukan illmanistisesti tulkittuna kursivoitu osa tarkoittaa erittäin suurta rajoitusta poliittisten toimijoiden mahdollisuuksiin arvostella vähemmistöjen toimintaa. Puolueet sitoutuvat olemaan julkaisematta, jakelematta ja edistämättä näkemyksiä, jotka voivat aiheuttaa ennakkoluuloja, vihamielisyyttä ja jakautuneisuutta eri etnisten tai kansallisten ryhmien välille tai eri uskonnollisten näkemysten välille. Puolueiden ja poliittisen järjestelmämme onneksi poliitikoille riittää edelleen, että he noudattavat lakia.

Mielipidepoliisi Suurpää

Se, että pölyttynyt julkilausuma juuri nyt kaivetaan arkistojen kätköistä, on tärkeämpi asia kuin itse tekstin sisältö. Suurpää on esitetty julkisuudessa eräänlaisena politiikan yläpuolisena toimijana, jolla on valtuudet ja pätevyys päättää, millaisia poliittisia mielipiteitä julkisuudessa saa esittää, millaisia ehdokkaita puolueilla voi olla ja millaisia asioita puolueet saavat edistää.

Mitä epämäärisempänä käsitteenä sanat "rasismi" ja "ulkomaalaisvastaisuus" pysyvät, sitä enemmän valtaa on niillä, jotka katsovat oikeudekseen määritellä käsitteet tarkoitushakuisesti ja käyttää niitä lyömäaseena. En ole koskaan nähnyt kenenkään rasismista puhuvan määrittelevän itse käsitettä selkeästi ja ymmärrettävästi enkä pidättele hengitystä sitä odotellessa.

Todellisuudessa Suurpäällä ei ole mitään asiaa puuttua virkamiehen ominaisuudessa puolueiden toimintaan. Hänen kannanottonsa osoittaa uskomatonta röyhkeyttä, joka tosin ei ole mitenkään yllättävää, kun muistelee hänen aktivismiaan 1990-luvun alussa ensimmäisten somalien maahantulon yhteydessä.

Viranomaiset olivat tuolloin ymmällään eivätkä tienneet, mitä somalien kanssa pitäisi tehdä. Mietittiin, olisiko Neuvostoliitto turvallinen maa vai ei. Palavasilmäinen ihmisoikeustaistelija Suurpää vaati Suomea noudattamaan solmimiaan kansainvälisiä sopimuksia. Jo tuolloin Suurpää piti YK:n sopimuksia Suomen lain ylittävinä säädöksinä. Samoin on toiminut myös valtionsyyttäjä Mika Illman, jonka väitöskirjan mukaan YK:n rasisminvastainen sopimus, jonka Suomi ratifioi vuonna 1971, oikeuttaa hänen pyrkimyksensä rajoittaa sananvapautta ja polkea kansalaisten perusoikeuksia.

Suurpään somaliaktivismista on kulunut aikaa jo lähes 20 vuotta, mutta edelleen Suurpää toimii omien periaatteidensa mukaisesti mutta samaan aikaan suomalaisten etujen vastaisesti. Vaikka Suurpää ei ole kansan valitsema, hän pyrkii aktiivisesti käyttämään poliittista valtaa jopa kansanvallan kannalta oleellisten toimijoiden eli puolueiden kahlitsemiseksi poliittisen korrektiuden pakkopaitaan.

Suurpää toteaa lausunnossaan tekopyhästi:

” Kriittistä keskustelua maahanmuuttopolitiikasta ei tule kammeta - se kuuluu demokratiaan. Tosiasioita ei kuitenkaan saa vääristellä tai kokonaisia ryhmiä räikeästi leimata”

Jos maahanmuuttokeskustelua käydään rasisminvastaisen peruskirjan puitteissa, maahanmuuttopolitiikkaa voi arvostella ainoastaan kotouttamisen näkökulmasta. Jos maahanmuuttajat eivät sopeudu suomalaiseen yhteiskuntaan, se on osoitus epäonnistuneesta kotouttamisesta. Tällöin ainoa ratkaisuvaihtoehto on lisätä kotouttamiseen käytettyjä verovaroja. Suomalaisten rasismi pitää myös muistaa mainita oleellisena syynä kotouttamisen epäonnistumiseen. Rasismin kitkemiseksi taas tarvitaan asennekasvatusta ja tietysti nettirasistien tuomitsemista oikeudessa.

Jos tosiasioiden vääristely olisi kiellettyä, poliitikkoja pitäisi kieltää kokonaan puhumasta. Politiikko vääristelee ja yleistää aina, kun hän avaa suunsa. Maahanmuuttoministeri Astrid Thors on paras esimerkki täysin pihalla olevasta poliitikosta, joka ei tunnu ymmärtävän maailman menosta vaan elää jossain omassa mielikuvitusmaailmassaan.

Miksi Suurpään kaltaiset saavat ilman julkista kritiikkiä ja pelkoa virkansa menetyksestä esiintyä politiikan ylituomareina? Näin tapahtuu, koska hyvän asian puolesta taistelevan vähemmistövaltuutetun vastustaminen tulkitaan rasismin puolustamiseksi. Siksi poliitikon kannattaa mieluummin pitää mölyt mahassaan ja antaa vähemmistövaltuutetun mellastaa rauhassa. Sellaista on demlakratia.

11 kommenttia:

Kumitonttu kirjoitti...

demlakratia

Hyvä termi.

Tiedemies kirjoitti...

Mielestäni olet tässä kirjoituksessa jotakuinkin oikeassa.

Siis siinä, että tällainen viranomainen (vähemmistövaltuutettu) tällaisine "mandaatteineen" istuu huonosti vapaaseen demokratiaan.

Toisaalta, tarkkaanottaen vähemmistövaltuutetulla ei taida olla mitään laillista päätäntävaltaa, vaan hänen tehtävänään on "vaikuttaa". Hän voi siis esittää lähinnä mielipiteitä.

Pidän tässä asiassa oikestaan ongelmallisempana valtionsyyttäjän toimintaa, koska valtionsyyttäjä voi ihan aikuisten oikeasti tehdä pahaa.

Minusta siis se, että meillä on joku virkamies, jonka tehtävänä on haukkua ihmisiä rasisteiksi, ei ole yhtä iso ongelma (jos on minkäänlainen, muuten kuin siinä mielessä, että miksi se pitää maksaa verorahoista) kuin se, että meillä on valtionsyyttäjä, joka yrittää pistää ko. ihmiset linnaan.

Vasarahammer kirjoitti...

Vähemmistövaltuutettu on toki erilainen toimija kuin valtionsyyttäjä, mutta toisaalta molemmat täydentävät toinen toisiaan.

Vähemmistövaltuutetulla on merkittävästi vaikutusvaltaa lainsäädäntötyössä, jossa häntä kuullaan asiantuntijana. Hänen lausuntojaan käytetään myös oikeudessa asiantuntijamielipiteinä, jotka vaikuttavat tuomioon.

Kokonaisuutena pyrkimys on hillitä keskustelua maahanmuutosta ja siihen liittyvistä ongelmista ja pitää julkinen keskustelu tietyissä, varsin tiukoissa raameissa.

Tiedemies kirjoitti...

Niin, ymmärrän esittämäsi problematiikan. Minusta vähemmistövaltuutetun kuuleminen asiantuntijana ei sinänsä ole ongelmallista. Vähemmistöjen, erityisesti tässä kait etnisten sellaisten, edut voivat tulla huonosti otetuksi huomioon demokratiassa. Se, että on jokin taho, jonka tehtävänä on näitä asioita pohtia, on minusta ihan hyvä asia sinänsä.

Suomessa ei ole kauheasti perinteitä vapaaehtoiselle kansalaistoiminnalle, siis jonkun USA:n ACLUn tai NAACP:n kaltaiselle. Pidän tällaisen viranomaisen olemassaoloa sinänsä neutraalina asiana.

Kokonaisuutena pyrkimys on hillitä keskustelua maahanmuutosta ja siihen liittyvistä ongelmista ja pitää julkinen keskustelu tietyissä, varsin tiukoissa raameissa.

En usko tähän; tai siis, se voi olla Suuripää-Illman-akselilla kyllä yhtenä tavoitteena, mutten usko että tämä on vähemmistövaltuutetun alkuperäisen mandaatin takana.

Lähinnä näkisin tämän ongelman juontavan juurensa jonkinlaiseen byrokraattiseen itseintressiin, jonka tasapainottamiseksi meillä ei Suomessa oikein ole perinteitä.

(Onkohan tämä enne: sanavahvistuksessa sanana on "angst")

herranen kirjoitti...

Toisaalta, tarkkaanottaen vähemmistövaltuutetulla ei taida olla mitään laillista päätäntävaltaa, vaan hänen tehtävänään on "vaikuttaa". Hän voi siis esittää lähinnä mielipiteitä

Tähän sopii tietenkin muistutus siitä, että Suurpää toivoi vähemmistövaltuutetulle mahdollisuutta antaa sanktioita syrjintätapauksissa. Mallia haettiin tasa-arvovaltuutetusta, jonka toimistolle muuten minun mielestäni sopisivat vähemmistöjen asiat paremmin kuin itsenäiselle valtuutetulle.

Eli vaikka Suurpäällä ei ole laillista päätäntävaltaa hän on ilmaissut, että semmoinen valta kyllä sopisi hänelle.

Tiedemies kirjoitti...

Tässä on kaksi eri asiaa: Suurpää, siis vähemmistövaltuutettu henkilönä. Hänen toimiaan vähemmistövaltuutettuna voi kritisoida, en ole siihen ottanut mitenkään kantaa.

Toinen on vähemmistövaltuutettu instituutiona. Sekin voi olla ongelmallinen, muttei minusta mitenkään demokratian vastainen, kuten tässä kirjoituksessa annetaan minusta ymmärtää. Kirjoittaja on sikäli oikeassa, että vähemmistövaltuutettu (nyt kuitenkin siis henkilönä) on ilmeisesti kokenut mandaattinsa laajemmaksi kuin se on.

Vasarahammer kirjoitti...

"Tässä on kaksi eri asiaa: Suurpää, siis vähemmistövaltuutettu henkilönä. Hänen toimiaan vähemmistövaltuutettuna voi kritisoida, en ole siihen ottanut mitenkään kantaa."

Vähemmistövaltuutetun toimenkuva on minusta väljästi määritelty.

Nykyinen vähemmistövaltuutettu on taustaltaan ihmisoikeusaktivisti, mikä näkyy selkeästi hänen toiminnassaan.

"Toinen on vähemmistövaltuutettu instituutiona. Sekin voi olla ongelmallinen, muttei minusta mitenkään demokratian vastainen, kuten tässä kirjoituksessa annetaan minusta ymmärtää."

En mielestäni kommentoinut vähemmistövaltuutettua instituutiona vaan tapaa, jolla Suurpää asettuu ja julkisuudessa asetetaan puolueiden yläpuolelle.

"Kirjoittaja on sikäli oikeassa, että vähemmistövaltuutettu (nyt kuitenkin siis henkilönä) on ilmeisesti kokenut mandaattinsa laajemmaksi kuin se on."

Väljän toimenkuvan puitteissa on täysin mahdollista, että vähemmistövaltuutettu joutuu ristiriitaan demokratian periaatteiden kanssa.

Voidaan myös kysyä, onko rasismihysterian lietsominen maassa asuvien ulkomaalaistaustaisten etujen mukaista. Eli miten hyvin rasismihysteria todellisuudessa palvelee maahanmuuttajien kotoutumista ja hyviä "etnisiä suhteita"?

Byrokraattinen itseintressi näkyy oman organisaation vaikutusvallan, budjettiresurssien ja toimenkuvan kasvattamispyrkimyksinä. Vaatimuksia tehostetaan sekä rahanpuutetta valittamalla että oman vastuualueen ongelmia liioittelemalla.

Suomessa raha on perinteisesti ollut keskeinen rajoittava tekijä eikä vapaasta kansalaistoiminnasta ole kehittynyt vastavoimaa.

IDA kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
IDA kirjoitti...

Suomessa ei ole kauheasti perinteitä vapaaehtoiselle kansalaistoiminnalle, siis jonkun USA:n ACLUn tai NAACP:n kaltaiselle. Pidän tällaisen viranomaisen olemassaoloa sinänsä neutraalina asian

No jaa. Miten sen nyt ottaa. Työväenyhdistykset, suojeluskunnat, nuorisoseurat, martat, urheiluseurat, osuustoimintaliike...Ei tästä niin kauaa ole, kun Suomea pidettiin vapaiden kansalaisyhdistysten luvattuna maana. Perinne voi katketa aika nopeasti.

Yksi juttu on, että tietääkseni Ihmisoikeusliitto ja vastaavat nauttivat sellaisia valtionapuja, että niillä on varaa pitää palkattuja työntekijöitä, mikä taas heti ruokkii sellaista "konservatismia", että saavutetuista eduista ei luovuta ja toimintaa pyritään laajentamaan vaikka se lähtisikin väärille urille.

Mainostan vanhoja jääriä: Keijo Korhonen kuvaa kirjassa Mitalin toinen puoli aika hyvin diplomatian sisäpiireistä, mutta yleisellä tasolla, miten tuollainen realiteeteista irti oleva, seremoniallinen politiikka, jossa väkisin pusketaan kohti väärää maalia, alkaa muodostumaan.

Tiedemies kirjoitti...

Tässä kansailaisjärjestöasiassa teidän kritiikillenne on minusta yksi oiva kohde. Ilmeisesti jonkinlaisen vasemmistoideologian mukaan valtion tms. pitää tunkea näppinsä kaikkeen kansalaistoimintaan. Vasarahan on kirjoittanut tästä ilmiöstä ja pitänyt näitä järjestöjä "valtion jatkeina".

Minä näen tässä ongelmaa myös, mutten siinä mielessä että ongelma olisi se, että nämä järjestöt ovat "valtion jatkeita", vaan siinä mielessä, että koska valtion kirstusta saa rahaa kaikenlaiselle "riippumattomalle" poliittiselle toiminnalle, kaikenlainen "riippumaton" poliittinen toiminta alkaa keskittyä sen kirstun tyhjentämiseen.

Minusta Suuripää ei ole kauheasti lietsonut rasismihysteriaa. Tai ehkä vähän onkin, muttei täysin aiheetta. Sensijaan nämä oikeuslaitoksen suuntaan tehdyt "kädenojennukset" menevät minustakin överiksi. Voihan ne nähdä tietenkin saman asian eri puolina.

Se on myös totta, että vähemmistövaltuutetun toimenkuvaa ei ole määritelty riittävän tarkasti, jolloin se ilmeisesti on tarkoituksella ymmärretty hyvin väljäksi ja lähdetty vielä ehkä vähän laajentamaankin.

Eilen YLE puheella (joo joo, puolueen radio jadajada) haastateltiin irakilaissyntyistä maahanmuuttajaa, joka oli Suomessa lukenut itsensä lakimieheksi. Hän kritisoi lähinnä maahanmuuttajia siitä, etteivät nämä viitsi nähdä vaivaa kielen ja käytäntöjen opettelemiseksi. Jotenkin jäi sellainen kuva, että toimittaja tai haastateltu suomalainen asiantuntija eivät uskaltaneet mitenkään myötäillä tätä näkemystä, ja asiantuntija korosti vain jatkuvasti resurssien vähyyttä.

Otin tämän esiin siksi, että olet tietystä näkökulmasta osittain oikeassa tästä "rasismihysteriasta". Se estää miettimästä sellaisia asioita kuin maahanmuuttajien kannustimia omaksua kieli ja tavat. Tehokkaiden keinojen laatiminen vaatii tosiasioiden myöntämistä. Eli jos ihmiset joutuvat "pelkäämään" Suuripäätä, eivät nekään tahot, joilla on aitoa halua auttaa maahanmuuttajia, voi toimia tehokkaasti.

Vasarahammer kirjoitti...

Siksi olisi parempi, että vähemmistövaltuutettuna toimisi joku täysipäinen maahanmuuttaja. Se vihreiden Husein Mohammed sopisi virkaan hyvin ja muodollinen pätevyyskin on Demlan jäsenyyden myötä selviö.

Britanniassa Trevor Phillips (musta) pystyy sanomaan ääneen asioita, joita kukaan valkoihoinen ei voi ilman rasistikorttia sanoa. Sama pätee moniin anglikaanisen kirkon piispoihin (esim. Nazir Ali).

Erään Phillipsin räväkän kommentin jälkeen Lontoon vasemmistolainen pormestari Ken Livingstone syytti Phillipsiä "BNP:n nuoleskelusta", mikä on todella paha loukkaus ja lähinnä "Setä Tuomoon" verrattavissa.