lauantaina, lokakuuta 25, 2008

Dupont ja Dupond kunnallisvaaleissa

Mtv3-televisiokanavan vaalikeskustelusta nousi pienimuotoinen kohu, kun vaalikeskustelun pitäjät Timo Haapala ja Matti Maunu, jotka kansanomaisemmin tunnetaan nimillä Dupont ja Dupond, ahdistelivat Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinia ”ulkomaalaisvastaisuudesta”.

Voimakaksikko lainasi Turussa ehdokkaana olevan Jiri Kerosen blogitekstiä valikoivasti ja tarkoitushakuisesti. Asian yksityiskohdat voi käydä lukemassa Jiri Kerosen omasta blogista. Lisäksi Keisarin Uudet Vaatteet –blogissa on kerrottu median reaktioista kaikki olennainen.

Valtamedian likaiset temput

Olen usein arvostellut tässä blogissa Helsingin Sanomia ja Yleisradiota totuuden vääristelystä ja propagandasta. Ruotsalaisen Bonnierin omistama Mtv3 on jäänyt vähemmälle huomiolle, koska maikkarin uutis- ja ajankohtaisohjelmien tarjonta jää Big Brotherin ja Idolsin kaltaisten viihteellisten yleisömagneettien jalkoihin. Minun ei käy kateeksi Dupontia ja Dupondia, jotka pääsevät parrasvaloihin lähinnä vaalien alla tarjoamalla edes jonkinlaisen vastineen Yleisradion vaaliohjelmille.

Pienessä maassa lupamaksuvaroilla rahoitetun yleisradioyhtiön pelkkä olemassaolo riittää tukahduttamaan vaihtoehdot ja pakottaa ne käytännössä elämään keltaisella skandaalijournalismilla. Nimenomaan tätä Mtv3-kanavan Soinin ahdistelu edustaa puhtaimmillaan.

Siinä missä Yleisradio ja Sanoma-konsernin viestimet edustavat vihervasemmistolaista oikeaoppisuutta, Mtv3 on pyrkinyt tarjoamaa oikeistolaisemman vaihtoehdon. Tämä ei tarkoita, että tavoitteessa onnistuttaisiin edes välttävästi.

Jiri Keronen on valittanut Mtv3:n toiminnasta Julkisen Sanan Neuvostoon ja lisäksi tehnyt rikosilmoituksen törkeästä kunnianloukkauksesta. Toivotan Keroselle menestystä tässä asiassa. Valtamedian valehtelu ja skandaalinmetsästys keinoja kaihtamatta ansaitsee kaiken mahdollisen halveksunnan, vaikka nykyisessä nopealiikkeisessä internet-maailmassa valheella on erittäin lyhyet jäljet. Mtv3 on konkreettisesti mustamaalannut Kerosta valheellisin perustein, ja kaiken lisäksi yrittänyt näin hyökätä Perussuomalaisia ja puheenjohtaja Timo Soinia vastaan.

Keronen ja sananvapaus

Jiri Kerosen kirjoitus ”Natsisymbolit eivät Suomessa ole laittomia, mutta typeryys on moraalisesti laitonta” on lähinnä filosofista pohdiskelua sanan- ja ilmaisuvapauden rajoista Suomessa. Keronen päätyy myös itse jakamaani johtopäätökseen, jonka mukaan oman mielipiteen esittäminen ei missään muodossa voi olla rikollista, vaikka mielipide olisi kuinka moraalisesti paheksuttava tahansa.

Vain jos mielipiteenilmaisu selkeästi kehottaa väkivaltaan jotakin ihmisryhmää kohtaan, kyseessä on laiton kiihotus kansanryhmää kohtaan. Tämä siis koskee Suomessa vallitsevaa lainsäädäntöä, jota Mika Illman ja kumppanit ovat pyrkineet tulkitsemaan äärimmäisen tiukasti.

Mtv3:n Dupont ja Dupond –kaksikko ei vaivautunut selvittämään kirjoituksen tarkoitusperiä, vaan lainasi sumeilematta Kerosen lainausmerkeissä esittämää vertauskuvaa, jossa Keronen totesi ihmisellä olevan oikeuden ilmaista seuraava:” mä vihaan vittu nekruja ja jutkui ja hurrei ja ryssiä!!11". Mika Illman voi olla asiasta eri mieltä, mutta kyseessä on yksityisen henkilön hypoteettinen mielipide, joka ei Kerosen mielestä ole kiihottamista kansanryhmää vastaan. Kyseessä ei myöskään ole Kerosen oma mielipide, minkä Mtv3:n Dupont ja Dupond –kaksikko onnellisesti unohti ilmeisen tarkoituksellisesti.

Poliittinen tarkoituksenmukaisuus

Jiri Keronen on nuori mies ja hänen tapaansa ilmaista asioita voi aiheesta arvostella. Itsekin olen hänelle sanonut, että hänen kannattaisi välttää alatyylisten ilmaisujen käyttöä. Viime kirjoitusten perusteella hän on ottanut vihjeestä vaarin.

Keronen on riittävän fiksu mies ymmärtääkseen, miten sanoma menee parhaiten perille. Hänellä on kuitenkin yksi vika, joka voi haitata hänen poliittista uraansa. Politiikassa ei kannata tukea ketään tai mitään, jonka kanssa ei ole sataprosenttisesti samaa mieltä. Jos poliitikko tukee moraalisesti vastenmielisten ihmisten oikeutta sanoa mielipiteensä, näiden moraalisesti vastenmielisten ihmisten mielipiteet tulkitaan poliitikon omiksi mielipiteiksi, kiitos Mtv3:n ja Dupont ja Dupond –kaksikon kaltaisten toimittajien.

Toinen Kerosen virhe on suuttua typeristä mielipiteistä. Typeryys on valitettavan inhimillinen ominaisuus, mutta typeryyden edessä ei kannata menettää malttiaan ja sortua alatyylisiin ilmaisuihin, vaikka mieli monesti tekisi. Sen sijaan typeryys tulee voittaa viisaudella, ja viisauteen kuuluu oman suuttumuksen hillitseminen.

Kunnallisvaalit

Toivon, että Jiri Keronen menestyy kunnallisvaaleissa. Lisäksi toivon, että maltillisemmin asiaansa ajava Maria Lohela ei kärsi Jiri Kerosen lausuntoihin liittyvästi kohusta. Toisin kuin Keronen Lohela käsittelee asioita ruohonjuuritason näkökulmasta eikä sorru ylilyönteihin sanankäytössään. En mitenkään liputa Lohelan puolesta Kerosta vastaan, vaan toivon turkulaisten osaavan ajatella omilla aivoillaan ja äänestävän itse kullekin sopivaa ehdokasta.

Toivon myös, että Jussi Halla-aho menestyy Helsingissä ja pääsee valtuustoon. Toisaalta kunnallisvaalit ovat paikallisvaalit, jossa puolue ei merkitse samalla tavalla kuin valtakunnallisissa vaaleissa. Oman käsitykseni mukaan Perussuomalaisten ehdokaslistat ovat merkittävästi parantuneet neljän vuoden takaisista ja tämä pätee myös omassa kotikunnassani. Parturi-kampaajien ja taksikuskien lisäksi (mitenkään näitä ammattiryhmiä halveksimatta) kuntalainen voi myös valita muunlaisen taustan omaavan ehdokkaan, mitä voi pitää selkeänä eteenpäinmenona.

2 kommenttia:

Jukka kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
Jukka kirjoitti...

Suomalaisten miesten tietty negatiivisuus tiettyjä ulkomaalaisryhmiä kohtaan tulee jatkuvasti esiin näissä kunnallisvaaleissa - varsinkin PeSun kannattajia ja ehdokkaita käsiteltäessä. Soini yrittää selitellä asiaa, mikä on minusta osin turhaa.

Kuten mm. Ruukinmatruuna on todennut suomalaisten negatiivisuus on myös voimavara, eikä pekästään haita:

1. Negatiivisuudella estetään Ruukinmatruunan mukaan ehkä islamisaatio.

2 Würtburgin yliopiston turkijan Elart von Collanin mukaan suomalaisten hyvä tulos PISA-testeissä ei kerro suomalaisen koulujärjestelmän vahvuuksista, vaan siitä yhteiskunnallisten ilmiöiden summasta, jossa suomalaislapset osallistuvat kokeeseen. Yksi esimerkki tästä on suomalaisten suhtautuminen ulkomaalaisiin.

Darmstadtin yliopiston tutkija Horst Entof vertaili PISA- tuloksia ulkomaalaispolitiikkaan. Korrelaatio on vahva. Mitä nuivempi maa on maahanmuuttajia kohtaan, sen parempia PISA-tuloksia se voi odottaa.

Lähde