tiistaina, maaliskuuta 25, 2008

Ruotsalainen jihad

Keskiviikkona 26.3. Yle 1 näyttää ruotsalaisen dokumentin Det svider i hjärtat (Sydäntä kirvelee) Ulkolinjassa nimellä Ruotsalainen Jihad. Dokumentin tekijä Oscar Hedin on viettänyt kolme vuotta pyhään sotaan valmistautuvien ruotsalaisnuorten keskellä ja yrittää etsiä vastausta siihen, miksi he haluavat vaihtaa kansankodin pyhään sotaan.

Elokuvaa on näytetty Ruotsissa elokuvateattereissa viime vuoden lokakuusta saakka ja se sai ensi-iltansa Ruotsin televisiossa äskettäin. Yleisradio on ollut mukana tuottamassa dokumenttia ja keskiviikkona nähdään, millaista jälkeä Hedin on saanut aikaiseksi.

Hufvudstadsbladetin jutussa lainataan Oscar Hediniä, joka sanoo, että hän on miettinyt elokuvaa jo syyskuun 11. päivän terrori-iskuista alkaen, koska lännen ja radikaalin islamin välisestä konfliktista puuttuu osa näkökulmista. Hedinin mukaan konfliktia hallitsee kaksi tarinaa, joista toinen liittyy Al-Qaedan muodostamaan uhkaan maailmanjärjestykselle ja toisessa kuvassa puolestaan käytetään islamisteja peitellyn USA-kritiikin välikappaleena. Hedinin tavoitteena oli täydentää näiden näkökulmien tuottamaa kuvaa tuomalla terrori-iskujen tekijät valokeilaan.

Pohjoismaiseen dokumenttiperinteeseen kuuluu valitettavasti elimellisenä osana kaikkien ongelmien yhteiskunnallistaminen. Tätä ei Hedinkään arvostelujen mukaan pysty välttämään. Hedinin mukaan on vaikea sanoa, miksi nuoret miehet haluavat tappaa itsensä ja muita ihmisiä jihadin takia, mutta taustalta löytyy sosiaalisia ja psykologisia tekijöitä. Tämän olisi kuka tahansa voinut sanoa ennalta näkemättä lainkaan nuorten jihadistien elämää. Hedin itse toteaa Hbl:n mukaan:

"Kun yritin etsiä selitystä, havaitsin, että lähes kaikki pojat tulevat köyhiltä alueilta ja useimpien isä on epäonnistunut isän roolissaan, tehnyt rikoksia, pahoinpidellyt lapsia tai häipynyt tiehensä. Monet pojista ovat ajautuneet alamaailmaan, huumeisiin ja rikoksiin, kunnes he ovat kokeneet äkillisen herätyksen, jonka seurauksena he haluavat hyvittää rikkinäisen taustansa."

Näin henkilökohtainen vastuu hävitetään täällä Pohjoismaissa ja kaikki johtuu yhteiskunnasta. Tästä huolimatta dokumentti kannattaa katsoa, koska se tarjoaa näkökulman terrorismin ruohonjuuritasolle.

Ruotsalainen blogikirjoittaja Oscar Gudmundsson pääsi jo lokakuussa katsomaan elokuvan ennakkoon ja sai jopa nimensä lopputeksteihin yhdessä norjalaisen radikaali-imaami Mullah Krekarin kanssa, koska elokuvan tekijä oli käyttänyt blogia yhtenä lähteenä. Gudmundssonin arvostelu löytyy täältä.

Elokuvassa seurataan yksittäisiä jihadisteja ja heidän kohtaloitaan. Michael Glinka, joka kulki nimellä Abu Musab, oli ilmeisesti Ruotsin ensimmäinen anti globaalille jihadille. Algerialaisen isän poika kasvoi Tukholman Lärkstadenissa ja tutustui Södermalmin Ringvägenin moskeijassa radikaaliin islamiin. Glinka kuoli Bosniassa. Hänen ja Kvänumista kotosin olevan perheenisä Hassan Zaarourin kuolemat kuvataan dokumentissa.

Varsinainen tarina kuitenkin kerrotaan ensimmäisen ruotsalaisen itsemurhapommittajan Mirsad Bektasevicin ystäväpiirin kautta. Bektasevic pidätettiin Sarajevossa 2005 terrori-iskun suunnittelusta ja tuomittiin vuonna 2007 kolmen muun miehen kanssa 15 vuoden ja neljän kuukauden vankeusrangaistukseen. Hedin seuraa Lennartia, yhtä Bektasevicin ystävää, joka kulkee nimellä Abu Usama al-Swede. Katsojalle näytetään myös islamistipiireissä suosittu saarnaaja Anas Khalifa, joka saarnaa jihadin oikeutuksesta. Gudmundssonin mukaan Hedin ei kuitenkaan sorru tekemään islamisteista propagandan uhreja, vaan kuvaa heidät hauraina mutta lopullisesta päämäärästään eli marttyyrikuolemasta tietoisina ihmisinä.

Elokuvasta käy selkeästi ilmi, että radikaali islamismi elää ja voi hyvin Ruotsissa. Se elää jatkossakin, jos Anas Khalifan kaltaiset pääsevät kasvattamaan uusia jihadistisukupolvia. Gudmundssonin kertoo, kuinka yhdessä elokuvan vastenmielisimmistä kohtauksista Anas Khalifa selostaa seurakunnan lastentuntien tapaan päiväkotilapsille, että paratiisissa on sata erityisen ylellistä tasoa niille, jotka ovat valmiita tulemaan marttyyreiksi ja uhraamaan elämänsä uskonnon takia.

Mediassa ei toistaiseksi ole kerrottu suomalaisista jihad-taistelijoista, mutta elokuvassa esiintyy taustalla Muhammad-niminen hahmo, joka talvella 2006 lähtee Göteborgista Somaliaan. Siellä hän kuolee paikallisten islamistitaistelijoiden riveissä.

Yle1: ke 26.3. klo 22.00 Ulkolinja: Ruotsalainen jihad

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tuo ruotsalainen Jihad johtuu siitä, ettei noille ole muistettu jakaa valkoisia Adidas-lenkkareita.

Onneksi Suomessa tuo asia on huomioitu.

Vasarahammer kirjoitti...

Ei ollut mikään miellyttävä katsomiskokemus. Tunnin ajan kuunteli ihmisiä, joiden ajatukset elämästä ja maailmasta ovat jotain käsittämätöntä.

Abu Usama al-Swede oli ilmeisesti entinen skinhead ja uusnatsi, joka kääntyi islamiin myöhemmin. Jotenkin ei yllätä, että yksi totalitaristinen ideologia vaihtuu toiseen samanlaiseen.

Dokumentti ei hirveästi alleviivannut poikien rikkinäistä taustaa, mutta kyllä se viesti oli sieltä luettavissa. Kansankodin pitää tosiaan jakaa niitä adidaslenkkareita ja medelsvenssonin pitää kiivaammin suvaita islamia, jotta mitään pahaa ei tapahdu.