maanantaina, heinäkuuta 09, 2007

Kesäloma ja jihad

Maailman muuttumisen näkee erityisen hyvin kesälomalla, jos aikoo matkustaa Suomen rajojen ulkopuolelle. Islamilainen pyhä sota jihad vaikuttaa itse kunkin lomasuunnitelmiin. Vain tarkoituksellisesti tietämätön jättää jihadin huomiotta miettiessään matkustamista islamilaiseen maahan. Toisaalta monet Euroopan maat eivät ole tässä suhteessa lainkaan parempia vaihtoehtoja.

Itse olen aina halunnut käydä Skotlannissa ja lomasuunnitelmien kannalta paikka vaikutti hyvältä, sillä Britanniaa vaivannut terrorismi on yleensä keskittynyt Lontooseen. Edellisen kerran Skotlannissa tapahtui terrori-isku 21. joulukuuta 1988, kun Pan Amin lento 103 räjähti Lockerbien kylän yläpuolella.

Valitettavasti lomasuunnitelmissa yksi tekijä jäi vaille huomiota. Britanniaa kymmenen vuotta johtanut pääministeri Tony Blair väistyi ja tilalle tuli monivuotinen valtiovarainministeri Gordon Brown, joka on valittu Britannian parlamenttiin skotlantilaisesta Kirkcaldyn ja Cowdenbeathin vaalipiiristä.

Olimme perheen kanssa juuri majoittuneet Skotlantiin, kun uutisissa kerrottiin Lontoon keskustaan tehdystä epäonnistuneesta terrori-iskusta. Sammunutta juhlijaa korjaamaan tullut ambulanssimiehistö oli havainnut yökerhon eteen pysäköidystä Mercedes-Benz-henkilöautosta tulevan savua, joka oli itse asiassa bensiinin katkua. Poliisin pommiryhmä teki myöhemmin pommin vaarattomaksi.

Myöhemmin on käynyt ilmi, että auto olisi räjähtänyt, mikäli sytytysmekanismi olisi toiminut. Kun pommiryhmä pääsi paikalle, sytytykseen kytkettyyn kännykkään oli jo soitettu useita kertoja. Pommiryhmä kuitenkin onnistui suurella riskillä tekemään pommin vaarattomaksi.

Myös toinen henkilöauto oli samassa tarkoituksessa jätetty Lontoon West Endiin. Auto oli kuitenkin pysäköity väärin ja Lontoon tehokas pysäköinninvalvonta oli korjannut ajoneuvon talteen. Jälkeenpäin huomattiin, että autosta tuli oudon paljon bensiininkatkua ja henkilökunta hälyytti poliisin paikalle.

Jos isku olisi onnistunut, tuho olisi todennäköisesti ollut samaa luokkaa kuin kaksi vuotta sitten tehdyssä Heinäkuun 7. päivän terrori-iskussa, jossa joukko jihadisteja räjäytti itsensä ja 52 viatonta matkalaista Lontoon metrossa. Sattumoisin kyseisen iskun vuosipäivää vietettiin pari päivää sitten.

Daily Mail –lehden kolumnisti Richard Littlejohn naureskeli kolumnissaan jihadistien ammattitaidottomuudelle. Hänen mukaansa pommi-iskun tekijöiden olisi pitänyt tietää, että väärin pysäköity auto raudoitetaan ja hinataan pois Lontoon keskustasta erittäin nopeasti, mikäli autonkuljettajat selviävät kaupungin lukuisista hidasteista ja muistavat maksaa ruuhkamaksun.

Terroristien olisi lisäksi pitänyt ymmärtää, että Blairin Britannian Rock around the clock –politiikan ansiosta Lontoon keskustassa riittää juoppoja ja pelastuspalvelun tehtävä on hoitaa heidät pois kadulta, mikäli nautitun alkoholin määrä ylittää kestokyvyn.

Isku Skotlantiin

Varsinainen shokki lomailijalle tuli kuitenkin lauantaina 1. heinäkuuta, kun Jeep Cherokee –merkkinen henkilöauto ajettiin Glasgow’n lentokentän terminaalirakennukseen. Kuten aiemmat iskut, myös tämä epäonnistui ja kuolonuhreilta vältyttiin, ellei toinen iskun tekijöistä lopulta menehdy saamiinsa palovammoihin.

Itse kuuntelin tapahtumien etenemistä BBC Radio Scotlandin lähetyksestä, jossa ensin spekuloitiin kovasti, voidaanko iskut yhdistää islamilaisiin äärijärjestöihin. Spekulointi päättyi, kun Glasgow’n tapahtumiin osallistunut lentokentän matkatavaroiden käsittelijä John Smeaton kertoi oman käsityksensä tapahtumista. Smeatonin mukaan toinen iskun tekijöistä syttyi tuleen iskun johdosta ja hän ryhtyi muutaman muun lentökentällä olleen kanssa taltuttamaan kyseistä henkilöä. Tulessa ollut terroristi huusi Smeatonin mukaan: ”Allah, Allah!”, minkä perusteella Smeaton tulkitsi kyseessä olevan terrori-iskun.

Puumalaistuneessa Suomessa moinen herättäisi luonnollisesti epäilyn rasistisesti motivoituneesta pahoinpitelystä. Smeaton kuitenkin sai sanoa sanottavansa radiolähetyksessä, vaikka häneen puheensa myöhemmin sensuroitiin BBC:n analogisilla kanavilla näytetyistä tv-lähetyksistä. BBC:n uutiset keskittyivät mieluummin muslimijärjestöjen edustajien haastatteluihin, kuin antoivat puheenvuoron Smeatonin kaltaisille tavallisen kansan keskuudesta nousseille sankareille. Smeaton kuitenkin ehti antaa lausuntonsa digitaaliselle BBC 24 –uutiskanavalle ja hänen paksulla skottimurteella esittämänsä lausunto sai aikaan kohun internetissä, jonne perustetulla webbisivulla voi käydä tarjoamassa pintin Smeatonille.

Sankareita nimittäin oli muitakin. Vapaa-aikaa viettänyt poliisimies yritti sammuttaa tulessa olleen terroristin, vaikka lentokentän matkustajien joukosta kuului huuto: ”Let the bastard burn!”. Mukaan tuli myös 40-vuotias kahden lapsen isä Michael Kerr, joka mursi jalkansa yrittäessään taltuttaa Allahin lumoissa ollutta terroristia. Kerrin ikätoverina voin sanoa, että yritys hyvä kymmenen mutta tuossa iässä kannattaisi miettiä, mihin sitä enää kykenee 15 vuotta nuorempaa fanaattista kilpakumppania vastaan.

Reaktio iskuihin

BBC:n toimitus luonnollisesti reagoi tapahtumiin keskittymällä muslimijohtajien haastatteluihin ja pelkoon siitä, että iskut aiheuttaisivat vastareaktion. Näin kävikin, sillä muslimitaustaisen yrittäjän lehtikioskiin iskettiin tapahtuneen jälkeen. Kioskinpitäjä tosin vakuutteli iltapäivälehdissä jälkikäteen, että hän ei ole muslimi vaan tuntee olevansa skotlantilainen. Skotlanti ei muutenkaan ole kärsinyt samalla tavalla Britannian virallisesta monikulttuurisuuspolitiikasta, sillä muslimeita on viiden miljoonan asukkaanSkotlannissa vain noin 60 000.

Tavallisen kansan reaktiot kävivät parhaiten ilmi tabloid-lehtien yleisönosastoissa, joissa vaadittiin kuolemantuomion palauttamista. Britanniassa on kuitenkin Työväenpuolueen hallituskauden aikana saatettu voimaan ihmisoikeuslaki Human Rights Act, joka perustuu Euroopan Neuvoston ihmisoikeuksien julistukseen. Useissa tabloid-lehtien artikkeleissa vaadittiin pääministeri Gordon Brownia kumoamaan Britannian ihmisoikeuksien asetus. Kyseinen lainsäädännön kappale on nimittäin tehnyt vaikeaksi Britannian rajavalvonnan ja ulkomaalaisten rikollisten karkotukset.

BBC:n Radio Scotland toimitti myös ohjelman, jossa kuulijat soittivat ja kertoivat mielipiteensä asiasta. Mieleeni jäi kaksi soittoa. Toisessa mielipiteiltään vasemmistolainen nainen kertoi, miten islamistit olivat kohdelleet häntä ja hänen ystäväänsä mielenosoituksessa Irakin sotaa vastaan osana Not in our name –projektia. Islamistien häirinnän johdosta Dundeesta kotoisin olevan soittajan ystävätär oli jättänyt mielenosoituksen ja lähtenyt kotiin.

Toinen soittaja oli suorapuheisempi. Hänen mukaansa mitään terrorismiongelmaa ei olisi olemassakaan, mikäli muslimeja ei olisi Britanniassa. Näin poliittisesti epäkorrektin mielipiteen ilmaisu ei tulisi Suomessa kysymykseenkään. Britanniassa tabloid-lehdistö ja paikalliset radiokanavat kuitenkin tarjoavat tavalliselle kansalle mahdollisuuden ilmaista mielipiteensä, vaikka se ei olisikaan Puolueen linjan mukainen.

Loman loppu

Jihadistit ovat vuosien varrella tehneet lentomatkailun erittäin epämiellyttäväksi. Tämä kävi konkreettisesti ilmi, kun palasimme matkalta kotiin. Lentokentän ulkopuolella oli paljon poliiseja, eikä terminaalin edustalle ei päästetty yksityisajoneuvoja.

Lähtöselvityksen jonossa edellä ollut muslimiperhe setvi vaikeuksiaan lentokenttävirkailijan kanssa noin 15 minuuttia, mikä luonnollisesti pidensi jonotusaikaa. Myöhemmin tosin havaitsimme saman perheen päässeen turvatarkastuksesta läpi. Portilla epäilin hetken aikaa, olemmeko menossa oikealle lennolle. Suurin osa matkustajista nimittäin näytti olevan Pakistanin lentoyhtiön asiakkaita. Osalla miespuolisista matkustajista oli lisäksi oikeaoppiselle muslimille tyypillinen pitkä parta.

Lennon matkustajaprofiilin perusteella kyseessä oli pikemminkin suora lento Karachiin. Onneksi lento kuitenkin sujui hyvin ja pääsimme kotiin. Epäilyttävän näköiset muslimit eivät ilmestyneet Helsinki-Vantaan lentoaseman matkatavaroiden hakuun vaan ilmeisesti jatkoivat matkaansa muualle. Joka tapauksessa kyseiset ihmiset tekivät lentämisestä takaisin kotiin epämiellyttävän kokemuksen, mikä tosin ei suoranaisesti ollut heidän syytään.

Ehkä tässä paljastuu islamilaisen terrorismin syvin olemus. Jihadistien toimet asettavat epäilyksenalaiseksi myös tavalliset muslimit, jotka yrittävät elää normaalia elämäänsä terrorismista huolimatta. Tällaisessakaan tapauksessa kärsimys ei ole niin suuri kuin BBC ja muslimijärjestöt yrittävät esittää, sillä epäilevä katse ei tapa ketään. Silti toivoisin, että muslimit käyttäisivät lentomatkoillaan omia lentoyhtiöitä ja antaisivat vääräuskoisten elää rauhassa omaa elämäänsä.

[Lisäys 10.7.] Englantilainen koomikko Bernard Manning kuoli äskettäin 76 vuoden ikäisenä. Manning oli tunnettu erilaisia etnisiä ja sukupuolisia vähemmistöjä pilkkaavista vitseistään. Tästä syystä hän ei myöhempinä vuosina enää saanut esiintyä televisiossa. Ennen kuolemaansa hän ehti kirjoittaa oman muistokirjoituksensa, joka löytyy täältä.

Kevyttä kesälukemista tarjoaa Richard Littlejohnin katsaus Blairin valtakauteen. Hauskaa ja terävää satiiria löytyy kirjasta Littlejohn’s Britain.

1 kommentti:

reino kirjoitti...

Bernard Manningin muistokirjoitus on omalla tavallaan hyvin aikaamme kuvaava.

Vielä haudan takaakin koomikko joutuu käyttämään puolet muistokirjoituksestaan puolustellakseen sitä, että en minä ole rasisti, mutta...